Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Nykyiset uudet tuulivoimalat? Niiden siipien ääntä on viime vuosina parannettu – jättöreunojen muotoilut vähentävät melua, ja äänenvoimakkuus on nykyisin tarkasti hallittavissa. Se ei ole enää sitä vanhaa vinkunaa, vaan tasaisempaa ja ennalta arvattavaa mietosuhinaa, haruksen ääni on ongelma . Verrattuna esimerkiksi 500 hanhen parveen, joka lentää matalalla, 50 m ssä, tuulivoimalan ääni jää häviölle: hanhet eivät juuri aiheuta aerodynaamista melua, vaikka muuta jälkeä (sanotaan nyt suoraan: sontaa) heittävätkin maahan runsaasti. Liikkuvat ja pätkivät valot liikenteestä jopa taivaalta ovat herkille tosihankalasti korjattava ongelma.
Moottorisahojen tulo riehakkaana 1950-luvun puolivälissä repi metsän hiljaisuuden riekaleiksi, mutta ääni oli kuitenkin satunnainen – kuivat kirkaisut kiveen työ päättyi, tai kun polttoaine loppui r- sahasta. Nykyään muokkauskoneen telat kolisee kuin ennen Kannaksella ja metsäkoneet jyrisevät päivät pitkät, tasaisena, syvänä jyminänä joka kantautuu kauas. Kone ei uuvvu, se vain vaatii lisää dieseliä. Kopteri jyristää tuhkapilven päällä.
Kumpi on rauhattomampi? Jyske vai äkillinen rätinä? Kiroilu vai koneen monotoninen murina? Vanhan ajan melu oli katkonaista, mutta sen tauot olivat aidot. Nykyään ääni on jos on tuulen alla, matalaa jota joutuu hakemaan – se ei anna mielen säikkyä, vaikka korva sen löytäisi.
Kenties vapautunein lepo löytyy siitä siiven liikkeestä, jossa äänet eivät ole koneen orjista. Missä kirveen iskusta seuraa hetki hiljaisuutta, ennen kuin uusi puu kaatuu. Missä hevonen pysähtyy hengähtämään, ja kuskin kiroilu vaihtuu huokailuksi. Mutta maailma pyörii eteenpäin, ja hiljaisuuden saarekkeet kutistuvat. Ehkä lomailijan rauha onkin vain muistissa – tai mielikuvitus tekee ihmisestä herkän.
Mikä tuon hinta veroineen on Suomessa, en sitä huomannut.
Pohjimmiltaan: Valtiontalouden pitää opetella ensin kävelemään ennen kuin se voi laukata. Ehkä ”Nalle-ruuna” on ylipainoinen jäykkä johon kannusten potkinta on turhaa. Kannukset (eli erilaiset taloudelliset stimuluspaketit) eivät auta, jos budjettikuri, verotehokkuus ja pitkäjänteinen rakenneuudistus puuttuvat. Suomen pitää keskittyä ensin perusasioihin – vasta sitten voidaan käyttää ”kannuksia” oikein.
Täällä eläkeläisten elämä ja ilot ovat hankalat etenkin talvella siksi he muuttavat Välimeren poukamiin ja palmusaarille . Rahat jää sinne kun vanhat metsurit eivät tykkää palmusavotoista on hankkeet heikoilla vaikka haluja vielä olisi. Niin se työntulos lopulta pakenee maasta lomaosakkeisiin.
Noita lukuja ei sovi mainita, naapurit saa jo muustakin ihottumaa ja kaikenlaiset kontiaiset kärsii .
Tuulivoimalat tarjoavat houkuttelevia vuokratuloja, jotka voivat olla jopa useita tuhansia euroja vuodessa. Sopimukset ovat kuitenkin usein 20–30 vuoden pituisia, mikä sitoo metsämaan käyttöä pitkäksi ajaksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet kehittyvät tulevaisuudessa. Jotkut metsänomistajat ovat huolissaan siitä, että nykyiset sopimukset eivät tarpeeksi huomioi esimerkiksi puun hinnan nousua tai muuttuvia energiamarkkinoita.
Yks’huoli on pysyvän maan menetyksen vaikutukset. Keskimääräinen tuulivoimala vie pysyvästi käyttökelpoista metsämaata noin 0,5–1 hehtaaria, ja rakennusvaiheessa alueelle tehdään usein laajoja väylähakkuita. Tämä ei ainoastaan vähennä heti käyttöön otettavaa puustoa, vaan voi haitata jatkuvuutta myös 20 -30 vuoden pitkällä aikavälillä. Lisäksi voimaloiden ympärille jäävät suojavyöhykkeet rajoittavat metsänkäsittelyn mahdollisuuksia, mikä vaikuttaa puuntuotannon tehokkuuteen. On myös raja jota enempi myllyjen lukumäärä ei kasva.
Jo lähiaikoina Suomen sähkönkulutuksen 20 % tuulivoimaa vastaa noin 1,05 miljardia euroa vuodessa, jos sähkön keskihinta on 60 €/MWh. Hajautettu tuotanto on huoltovarmuutta!
Päijät-Hämeessä kerättiin koivuja ”hankintana” näkikö, muistaako Visa tai joku miten hankinta toimi. Oliko omalla kalustolla vai urakoitsijoilla ehkä jollain maatalouskalustollakin toimittiinko?
Noista -56 hakkuista ja niiden vertauksista tutkittuihin tuloksiin yhdistely on syytä hylätä. Kirjoittajalla on virheelliset perustiedot menetelmistä. Tyhmyydellään hörhöttely ei sitä korjaa.