Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 4,155)
  • Perko

    Tuulivoimalat tarjoavat houkuttelevia vuokratuloja, jotka voivat olla jopa useita tuhansia euroja vuodessa. Sopimukset ovat kuitenkin usein 20–30 vuoden pituisia, mikä sitoo metsämaan käyttöä pitkäksi ajaksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet kehittyvät tulevaisuudessa. Jotkut metsänomistajat ovat huolissaan siitä, että nykyiset sopimukset eivät tarpeeksi huomioi esimerkiksi puun hinnan nousua tai muuttuvia energiamarkkinoita.

    Yks’huoli on pysyvän maan menetyksen vaikutukset. Keskimääräinen tuulivoimala vie pysyvästi käyttökelpoista metsämaata noin 0,5–1 hehtaaria, ja rakennusvaiheessa alueelle tehdään usein laajoja väylähakkuita. Tämä ei ainoastaan vähennä heti käyttöön otettavaa puustoa, vaan voi haitata  jatkuvuutta myös  20 -30 vuoden pitkällä aikavälillä. Lisäksi voimaloiden ympärille jäävät suojavyöhykkeet rajoittavat metsänkäsittelyn mahdollisuuksia, mikä vaikuttaa puuntuotannon tehokkuuteen. On  myös raja  jota enempi myllyjen  lukumäärä ei kasva.

    Perko

    Jo lähiaikoina Suomen sähkönkulutuksen 20 % tuulivoimaa vastaa noin 1,05 miljardia euroa vuodessa, jos sähkön keskihinta on 60 €/MWh.  Hajautettu tuotanto on  huoltovarmuutta!

    Perko

    Päijät-Hämeessä kerättiin koivuja ”hankintana” näkikö, muistaako  Visa tai joku  miten hankinta toimi.  Oliko omalla kalustolla vai urakoitsijoilla ehkä jollain  maatalouskalustollakin toimittiinko?

    Noista -56  hakkuista  ja niiden vertauksista  tutkittuihin tuloksiin yhdistely on syytä hylätä. Kirjoittajalla on virheelliset perustiedot  menetelmistä.  Tyhmyydellään hörhöttely  ei sitä korjaa.

    Perko

    Vapaakaupan aikaan tuo  on  hyvä  malli jolla älykäs mhy:n tulee toimia ja tehdä kilpailua myyjää huijaavalle takuuhinnalle.    Mainio juttu Tiia Puukilalta  Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talosen toimesta.

    PS. tietenkin yhteiskuntahan hyötyi tuplasti kohonneesta puunhinnasta,  sen takiahan me täällä kamppaillaan!

     

    Perko

    Puunhinta  ratkaisee pitkänajan tuloksen.  ML  juttu koivutukinhinnasta  on  harvinaisen oikeaan osuvaa.  Ostajat ovat  kimppatoimissaan polkenee  alkutuotannon tuottavuutta jolle on hyvä olla  koivutukin hinnannoston kaltainen vastine. Tärkeä juttu!  Käykää lukemassa.  ”Metsänomistajia kannustettiin hakkaamaan koivutukkia hankintana tienvarteen 80–90 euron kuutiohinnoin”

    Perko

    Kerroit  ; ”jk:sta rajoittuu yhteen karukkokangas kuvioon, 1956 hakattiin isäukon kanssa kaikki huonot puut pois, väljyyttä tuli. ”  Kuka on silloin sanonut  mitä  se  jäämä puusto on ?   Tuollaisten oletusten perusteella on hankala sanoa mitään mihin on ollut tavoite. Miksi siitä ei ole  hakattu tukkipuuta 2 -3-kertaa myyntiin ennen paljaaksihakkuuta?

    Perko

    I- suomalainen yhtiö oli alkuun osuuskunta osakkuudet jaettu hehtaarien mukaan tai sulakekoon perusteella. Muuttivat  oy:ksi  ja silloin siihen iski nurkanvaltaajat.  Siirtohinta on kuulu maan korkeimmasta siasta.   Neljän maaseutukunnan yhtiön suurimmat omistajat ovat nyt lähi kaupungit jotka ryöstää osinkoja  jakeluyhtiöltä  mutta eivät ole sen käyttäjiä tietenkään.  Hallituksen  pj oli poliittisesti  seonnut floppauksissa Petrosavotjaa myöten ja  halusi kokomaailman karjuksi ennekuin hänet erottivat. Samoin kävi toimitus johtajalle.    Nyt olis ehkä muutos mahdollista.

    Ps. vertailunvuoksi siirtohinta  on kolminkertainen  tänään energiaan nähden!

    Perko

    A J, eipä kestä kiitellä, olen noita piimätellyt siiheksi kunnes arvostelu  tasaantuu.  Noissa lukemissani on sitä pysyvää kasvua ja tuottavuutta jolla  EL ja  ym jk metsänpitäjät   pystyvät nostamaan tuottavuuden kasvussa  30% ja tulon 60% !  niin se on verrattu  paljaanmaan tuottavuudesta.  Kymmenen  vuotta sitten keksittiin arvokasvun rinnakkais tuotto, nyt on tukkipuun lisäkasvu sen päälle!   Sen lisäksi  on havaittu väljyyden etu isoilla puilla.  Toimii  niin kauan  minkä pittää  puita  kasvussa.

    Oli jollain pitkänajan kasvatus, harmi ettei uutta puustoa ole sinne ilmestynyt.  Saattoiko siinä 70 vuotta sitten ”huonojen ” poistossa lähteä myös ne valmiit puunalut, propsit  ja jopa myöhemminkin ennakkoraivauksissa  tuhoutua ennakoiva metsä.  Noin siinä usein käy  ja varmasti kävikin, tiedän omasta  kokemuksesta, silloin järki  ei ollut kehittynyt ja uskoin  vahvasti neuvontaan. Siinä se tuhoutui seuraava metsä monesta kohtaan, osaan vain oli raivaus tarpeen  mutta muuten ei niihin tukkipuun alkuihin.    Neuvonta kulttuuri on hankala korjata!

    Perko

    Visalle  virkistykseksi; Koneviesti  lehdessä  oli kevyet uudet metsäkoneet,  saattoi olla  monitoimisia maataloudenkin koneita ajoesittelyssä. Tunnen tapauksen jolla  on peruskone ja siihen vaihdettavia ”kärkiä”  joilla luontuu tehtäviä  melkein mihin tahansa on lähes vuodenympäri ajossa.

    Drone valtaa  kylväjän  tehtävänkin ja varmaan  vie raivaajankin palkan  ihan kohtapuolin. Niihin on mahdollista ladata älyä jakomiehen verran  ja jatkuva kommunikointi vaikka Pentagoniin. Trumpilla on  puunkarsintaan  oma  drone! Niin se sanoi.  Ne  peltovehkeen ohjaamothan on jo miellyttävämmät kuin köyhän taivas, otin kylmät tyypit tuolilla.

    Ps.  unohtui se kysymys, Jos näette KV jutun  niin mitäs itse olette   noista vehkeistä mieltä?

    Perko

    Niinpä onkin, vedenkorkeus  on vaikuttava juttu olkoon ojia tai ei.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 4,155)