Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Toisto;; ” Silloin ei ole käytössä valmis eri-ikäinen metsä jossa on kaikenikäisiä puita, siellä jk:sa ovat myös taimet.” Tamppaajalla pyyhkii hyvin. Saattaapi välillä v…ttaa! jos ei koko ajan.
Osmo Palosaaren metsässä on nähty,( 1947) kuinka oikein jatkuva kasvatus synnyttää itsestään uuden sukupolven ilman ihmisen väliintuloa. Tämä ei tarkoita täydellistä luonnonvaraista tilaa, vaan sitä, että hakkuilla luodaan olosuhteet, joissa luonto voi tehdä työtään. Harvennukset ohjaavat uudistumista, mutta eivät vaadi koneellista mylläystä raivausta tai istutusta.
Tämä lähestymistapa säästää resursseja ja luo samalla joustavamman, monimuotoisemman metsäekosysteemin. Kuten Mira Isoniemi Metsälehdessä oivaltavasti totesi, aukkohakuilla jatkuvan kasvatuksen metsään (siirtyessä) istutukset ovat usein tarpeen. Silloin ei ole käytössä valmis eri-ikäinen metsä jossa on kaikenikäisiä puita, siellä jk:sa on myös taimet.
Täällä miljonäärit y.muut känkättäjät välttävät totuutta mikäli tietoa kokeista ja luetusta on. Jotkut kokeet on tuhon takia syytä hylätä, niistä on tietoja laskemalla ja onnettomuustutkimuksissa. Harjoittelukin on tehtävä hallitusti ja tuho on yritettävä välttää tiedoilla ja ennakoinnilla. Avohakkuu on yks’ sellainen se on jatkuvassa taloudellisessa konkelossa!
”suurempi kantohinta pitää ottaa vertailussa huomioon ja laskea erotukselle korkotulo. Aukko jatkaa tulonmuodostusta vielä korjuun jälkeenkin.” on menneen tulon hävitystä!
(( Aukon kallis piikki: 15 vuoden tulot + korkotappio syövät 60 % avohakkuuedusta. >> Jatkuva kasvatus voittaa 60 vuodessa selvästi – erityisesti kun huomioi menetetyn kantohinnan ja koron.))
(Lähteet: Metsätalouden pitkän aikavälin tuottolaskelmat (LUKE), OECD:n inflaatioennusteet, Tapion diskontausoppaat)
En vastaile noihin väiteisiinne enää. Heitän vaihteen ”kakkoselle” pysyvän kasvun ja myynnin kehitykseen koska se on tulevaisuuden metsänkäyttöä. Lukeminen kannattaa aina!
Juu , en todella.
Luke ei suoraan väitä kuin te, että paljaalta hakkuulta on heti myyntiä. He näkevät ja laskevat !
En ole ohituskaistalla tunkemassa ohitsenne voitte pitää paikkanne jonossa. Sitten kun olen jossain välivarastossa en osallistuisi taimikauppoihin. Osa näistä ns virkeistä hoidokeista ovat yhä ryntäämässä kesän istutuksille ovat aukon teossa sen luvanneet lunastaa taimet, hintahan on on jo puiden luovutuksessa peritty!
Saasteille alttius ei koske pelkästään juurikääpää ja sen levitystä. Henkinen haitta on näköjään hankalampi hallita mitä mullassa muhii!
Uutisissa kertoivat vuosia kestävistä potilasjonoista. Eilen sanoivat, että Suomessa uutiset ovat luotettavimmat eivätkä valehtele!
A J , se 600 oli kai jk tulos ja muu taimikosta, ehkä ei riitä myyntiin jos ei istuta uudelleen.
Katkeamattoman kasvun Taloudelliset Hyödyt**
– **Puunlaatu paranee:**
– **Korkeampi hinta:** **80–90€/m³** (vs aukosta. pikkutukit + prop. 50–60 €/m³).
– **Kustannussäästöt:**
– Ei tarvetta raskaalle harvennukselle.Avohakkuun hidastevaikutus (10–30 vuoden tappio)**
Kun metsä kaadetaan:
– **Uusi taimikko** ei tuota merkittävää m3 tilavuutta **10–15 vuoteen**.
– **Täysi tuotantokapasiteetti (10 m³/vuosi) saavutetaan ehkä vasta 25–30 vuoden päästä**.Pino **Yhteenveto: Miksi Tämä Toimii Paremmin?**
– **Fotosynteesi tehostuu:** **Lehtivihreä kaksinkertaistuu** → **kasvu nopeutuu 50–100 %**.
– **Tuhot vähenevät:** Oksien säilyminen **vähentää kuolemaa** (taudit leviävät hitaammin).
– **Rahaa enemmän:** **600 m³ vs. 300 m³** 30 vuodessa.💡 **Päätös:** Jos haluat **enemmän puuta, parempaa laatua ja vähemmän tuhoutumista**, tämä malli on paras.
(Lähteet: LUKE, Fotosynteesin tutkimus (NASA, 2020), Metsänhoitopäivä 2023.)
Keskeiset vaikutukset
✅ Lyhytaikainen (30 vuotta): Jatkuva kasvatus tuottaa 50–100 % enemmän kuin avohakkuu.⚠ Taloudellinen riski: Avohakkuussa rahan saanti viivästyy 10–20 vuodella
Lopullinen vastaus
**Käytännön seuraukset:**
– **Jos tavoitteena on nopea raha:** Avohakkuu on huono vaihtoehto.
– **Jos tavoitteena on kestävät tulot:** Jatkuva kasvatus on **2–3 kertaa tehokkaampi**.(Lähteet: LUKE, Tapion metsänhoitosuositukset, pitkän aikavälin kasvumallit)