Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tuulivoimalat tarjoavat houkuttelevia vuokratuloja, jotka voivat olla jopa useita tuhansia euroja vuodessa. Sopimukset ovat kuitenkin usein 20–30 vuoden pituisia, mikä sitoo metsämaan käyttöä pitkäksi ajaksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten maankäyttöön liittyvät mahdollisuudet kehittyvät tulevaisuudessa. Jotkut metsänomistajat ovat huolissaan siitä, että nykyiset sopimukset eivät tarpeeksi huomioi esimerkiksi puun hinnan nousua tai muuttuvia energiamarkkinoita.
Yks’huoli on pysyvän maan menetyksen vaikutukset. Keskimääräinen tuulivoimala vie pysyvästi käyttökelpoista metsämaata noin 0,5–1 hehtaaria, ja rakennusvaiheessa alueelle tehdään usein laajoja väylähakkuita. Tämä ei ainoastaan vähennä heti käyttöön otettavaa puustoa, vaan voi haitata jatkuvuutta myös 20 -30 vuoden pitkällä aikavälillä. Lisäksi voimaloiden ympärille jäävät suojavyöhykkeet rajoittavat metsänkäsittelyn mahdollisuuksia, mikä vaikuttaa puuntuotannon tehokkuuteen. On myös raja jota enempi myllyjen lukumäärä ei kasva.
Jo lähiaikoina Suomen sähkönkulutuksen 20 % tuulivoimaa vastaa noin 1,05 miljardia euroa vuodessa, jos sähkön keskihinta on 60 €/MWh. Hajautettu tuotanto on huoltovarmuutta!
Päijät-Hämeessä kerättiin koivuja ”hankintana” näkikö, muistaako Visa tai joku miten hankinta toimi. Oliko omalla kalustolla vai urakoitsijoilla ehkä jollain maatalouskalustollakin toimittiinko?
Noista -56 hakkuista ja niiden vertauksista tutkittuihin tuloksiin yhdistely on syytä hylätä. Kirjoittajalla on virheelliset perustiedot menetelmistä. Tyhmyydellään hörhöttely ei sitä korjaa.
Vapaakaupan aikaan tuo on hyvä malli jolla älykäs mhy:n tulee toimia ja tehdä kilpailua myyjää huijaavalle takuuhinnalle. Mainio juttu Tiia Puukilalta Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talosen toimesta.
PS. tietenkin yhteiskuntahan hyötyi tuplasti kohonneesta puunhinnasta, sen takiahan me täällä kamppaillaan!
Puunhinta ratkaisee pitkänajan tuloksen. ML juttu koivutukinhinnasta on harvinaisen oikeaan osuvaa. Ostajat ovat kimppatoimissaan polkenee alkutuotannon tuottavuutta jolle on hyvä olla koivutukin hinnannoston kaltainen vastine. Tärkeä juttu! Käykää lukemassa. ”Metsänomistajia kannustettiin hakkaamaan koivutukkia hankintana tienvarteen 80–90 euron kuutiohinnoin”
Kerroit ; ”jk:sta rajoittuu yhteen karukkokangas kuvioon, 1956 hakattiin isäukon kanssa kaikki huonot puut pois, väljyyttä tuli. ” Kuka on silloin sanonut mitä se jäämä puusto on ? Tuollaisten oletusten perusteella on hankala sanoa mitään mihin on ollut tavoite. Miksi siitä ei ole hakattu tukkipuuta 2 -3-kertaa myyntiin ennen paljaaksihakkuuta?
I- suomalainen yhtiö oli alkuun osuuskunta osakkuudet jaettu hehtaarien mukaan tai sulakekoon perusteella. Muuttivat oy:ksi ja silloin siihen iski nurkanvaltaajat. Siirtohinta on kuulu maan korkeimmasta siasta. Neljän maaseutukunnan yhtiön suurimmat omistajat ovat nyt lähi kaupungit jotka ryöstää osinkoja jakeluyhtiöltä mutta eivät ole sen käyttäjiä tietenkään. Hallituksen pj oli poliittisesti seonnut floppauksissa Petrosavotjaa myöten ja halusi kokomaailman karjuksi ennekuin hänet erottivat. Samoin kävi toimitus johtajalle. Nyt olis ehkä muutos mahdollista.
Ps. vertailunvuoksi siirtohinta on kolminkertainen tänään energiaan nähden!
A J, eipä kestä kiitellä, olen noita piimätellyt siiheksi kunnes arvostelu tasaantuu. Noissa lukemissani on sitä pysyvää kasvua ja tuottavuutta jolla EL ja ym jk metsänpitäjät pystyvät nostamaan tuottavuuden kasvussa 30% ja tulon 60% ! niin se on verrattu paljaanmaan tuottavuudesta. Kymmenen vuotta sitten keksittiin arvokasvun rinnakkais tuotto, nyt on tukkipuun lisäkasvu sen päälle! Sen lisäksi on havaittu väljyyden etu isoilla puilla. Toimii niin kauan minkä pittää puita kasvussa.
Oli jollain pitkänajan kasvatus, harmi ettei uutta puustoa ole sinne ilmestynyt. Saattoiko siinä 70 vuotta sitten ”huonojen ” poistossa lähteä myös ne valmiit puunalut, propsit ja jopa myöhemminkin ennakkoraivauksissa tuhoutua ennakoiva metsä. Noin siinä usein käy ja varmasti kävikin, tiedän omasta kokemuksesta, silloin järki ei ollut kehittynyt ja uskoin vahvasti neuvontaan. Siinä se tuhoutui seuraava metsä monesta kohtaan, osaan vain oli raivaus tarpeen mutta muuten ei niihin tukkipuun alkuihin. Neuvonta kulttuuri on hankala korjata!
Visalle virkistykseksi; Koneviesti lehdessä oli kevyet uudet metsäkoneet, saattoi olla monitoimisia maataloudenkin koneita ajoesittelyssä. Tunnen tapauksen jolla on peruskone ja siihen vaihdettavia ”kärkiä” joilla luontuu tehtäviä melkein mihin tahansa on lähes vuodenympäri ajossa.
Drone valtaa kylväjän tehtävänkin ja varmaan vie raivaajankin palkan ihan kohtapuolin. Niihin on mahdollista ladata älyä jakomiehen verran ja jatkuva kommunikointi vaikka Pentagoniin. Trumpilla on puunkarsintaan oma drone! Niin se sanoi. Ne peltovehkeen ohjaamothan on jo miellyttävämmät kuin köyhän taivas, otin kylmät tyypit tuolilla.
Ps. unohtui se kysymys, Jos näette KV jutun niin mitäs itse olette noista vehkeistä mieltä?
Niinpä onkin, vedenkorkeus on vaikuttava juttu olkoon ojia tai ei.