Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
En kutsuisi heitä yleisöksi. Aukoissa ja taimikoissa tamppaajia eivätkä jk metsää nähneetkään jossa kasvu on jatkuvana yli 10 m3 /ha / a . Kyselevät missä sellaisen voi nähdä mutta silti besserwissereinä täällä mölyävät .. !
Ei ne muuta, mutta kun koko tilan metsän tulo on 150 € / ha / vuosi. Se on sama mistä raapii !
P S: Äijät , Aukon ja paljaanmaan erikoisohjeet voitte siirtää mieluusti toiselle sivulle niin sensuuri ei niitä hävitä ja voitte kertailla sieltä niitä!
”kuvio muuttuu aina tappiolliseksi avohakkuun hetkellä.” ja pitkään sen jälkeenkin ! Verratessa metsään jossa on jatkuva tuottavuus 500 – 900 € / ha / vuosi.
A J . Timpan jutusta puuttui ne monet aiemmat ala- ja hoitoharvennukset joista kokonais ohutpuu 5- 25 € tulot ja % kertyy jaksollisen massaksi. Hyvä huomio ettei paljaaksi hakkuun hetkellinen massa yksin ratkaise tulosta. Timpan parhaat ha tuotot myynnissä oli 150€ / vuosi! Se on ollut sitä tai huonompi 70 vuotta koko maassa keskimäärin heikointa Länsirannikolla. Siihen ei kummoista JK- metsänviisasta tarvita paremman tuloksen saamiseen.
Nykyiset metsät ovat 15 % tukkipuuta loput aukkoa tai ohutpuuta, Lähde; se värikäs tilasto inventoinnista.
Ompa mielenkiintoista !
# suorittava p. ) Jatkuva kasvatus lyhentää ( toimii joka vuosi) ”taimivaihetta” ja tuplaa jo tuoton.
Perinteinen metsänhoito on luottanut hidasteiseen uudistumiseen 20 vuotta tamppausta, jossa taimivaihe kestää jopa esimerkin 100–120 vuotta, ja täysihakkuuseen menee 60–70 vuotta ja alkaa alusta. Tämä malli on taloudellisesti heikko: raivausten toistaminen ja pitkät odotusajat tuottavat vain murto-osan jatkuvan kasvatuksen mahdollistamasta arvosta. Tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus ”lyhentää” taimivaiheen liittyen normaaliin kasvuun ja tuottaa 2–6-kertaisesti enemmän rahaa samalla pinta-alalla. Lisäksi se säästää maaperän ravinteet ja pitää metsän ekosysteemin elinvoimaisena. Tulos lasketaan myynnistä.# jupesa) Tampereen AMK:n tutkimus vahvistaa: JK on taloudellisesti ylivoimainen
Tampereen AMK:n vertailututkimus metsästä, jota on hoidettu jatkuvan kasvatuksen menetelmillä 1960-luvulta lähtien, osoittaa selkeän eron: JK-metsä on tuottanut merkittävästi enemmän kuin tasaikäinen viljely taloudellisesti. Tämä johtuu siitä, että on käytetty aukoista saatuja arvoja, mutta kun jatkuva kasvatus optimoi puuston eri ikäisten puiden jk jakaumalla, vuorovaikutuksen, jolloin valoa, vettä ja ravinteita käytetään tehokkaammin. Kun vanhat opit jätetään taakse, metsänomistajat voivat hyötyä jopa 6-kertaisista tuloista ja samalla edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä.#Visa ) JK:n ekologiset ja taloudelliset hyödyt yhdistyvät – raha ei mene hukkaan.
Perinteisesti metsänomistajat kuten visa ovat rahoittaneet uudistamista hakkuutuloilla, mutta tämä malli on lyhytnäköinen. Jatkuva kasvatus tarjoaa tasaisemman kassavirran, joten ei tarvitse tuhota metsää saadakseen rahaa uudistamiseen. Havut, kannot ja latvat jäävät metsään luonnolliseksi ravinnepyyhkäisyksi, ja samalla säästyy kemiallisilta lannoitteilta sen rahan menolta työltäkin. Metkan avustusten sijaan metsään JK:n tuottamat varat voidaan käyttää fiksusti; metsänomistajan virkistykseen kuntoutukseen ja perheen nuorempien koulutuksen edistämiseen tamppaamisen sijasta. Tämä ei ole pelkkää hiilensidontaa – se on käteistä rahaa metsänomistajan taskuun ja turvaa myös metsän tulevaisuuden.Yksityinen metsä, joka olisi voinut olla kestävämpi, tuottoisampi ja kauniimpi. Tällainen oli myös mahdollisuus, jos Suomen metsätalouden linja olisi otettu toisin jo 60 vuotta sitten. E- Karjalassa sijaitseva keskikokoinen metsätila on hyvä esimerkki siitä, miten lyhytnäköinen metsänhoito on hävittänyt paitsi rahaa myös luonnon monimuotoisuutta.
Perinteinen aukkohakkuu on tuottanut tälle tilalle viimeisten 60 vuoden aikana noin 684 000 euroa. Kuutioita on kertynyt yhteensä 14 400, mutta niistä vain kolmasosa on ollut arvokasta sahapuuta. Loput ovat päätyneet kuitupuiksi, jonka hinta on murto-osa sahatavaran arvosta. Metsä on hakattu tasaisin väliajoin, ja jokaisen hakkuun jälkeen on jouduttu odottamaan vuosikymmeniä, ennen kuin uusi sukupolvi puista on kasvanut myyntikokoon.
Vaihtoehtoinen tulevaisuus olisi ollut mahdollinen. Jos jatkuvaa kasvatusta ja sahapuun tuotantoa olisi alettu harjoittaa 1960-luvulla, sama metsä olisi tuottanut lähes puoli miljoonaa euroa enemmän – yhteensä noin 1 080 000 euroa. Sahapuuta olisi saatu yli kaksi kertaa enemmän, ja metsän laatu olisi säilynyt erinomaisena. Tämän lisäksi metsä olisi ollut jatkuvasti käytettävissä virkistyskäyttöön, ja sen ekologinen kestävyys olisi varmistanut terveen ympäristön myös tuleville sukupolville.
Metsänomistajan näkökulmasta ero on valtava. 396 000 euron menetys tarkoittaa käytännössä sitä, että tilan arvo olisi voinut olla merkittävästi korkeampi. Rahallisesti tämä olisi merkinnyt yli 500 euron kuukausittaista lisätuottoa koko 60 vuoden ajan. Metsänhoidon valinnalla on siis konkreettisia vaikutuksia paikallisten elinkeinoelämään ja yhteisön hyvinvointiin.
Metsätalouden nykytilanne ei kuitenkaan ole menetetty. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on edelleen mahdollista, ja se voi alkaa tuottaa tulosta jo muutamassa vuodessa. E-K tapaus toimii muistutuksena siitä, että metsänhoitoon liittyvät päätökset eivät koske pelkästään nykyhetkeä, vaan ne määrittelevät koko alueen tulevaisuuden.
Lähteet: Luke (Metsätilastot), Metsänhoitosuositukset (Tapio), Itä-Suomen metsien kasvumallit ja tilatiedot.
Ei se mitään jos on hetken toisella tähdellä tietäen missä on. Pahempi jos hullunlailla raivaa taimet pois ja kohta perään alkaa niitä ostaa ja istuttaa takaisin! Antais’ heille ”Tapio henki” vapautuksen ainakin tamppauksesta.
Kapinoiden aikaan Lex Kallio kumosi torpparilain niin tuo vaihtui torpparin tilalle. 35 % Taksvärkki, velvoitteet ja valvonta on jo levinnyt Brysseliin asti.
Outo juttu, kun jonkun yrityksen töihin käsketään kuin rangaistuslaitokseen. Koulutusta vammaisille oli järjestetty metsäkoululla mutta rangan- ja propsinkantamisesta eivät halunnet maksaa palkkaa. Mukana ollut metsänomistaja kysyi niin ohjaat luikkivat karkuun. Koululta jäi selvittämättä opetuksessa mistä johtuu palkattoman työn tarve metsässä.
A J . Hyvä videovalinta, kiitos ! Ei ollut kasvut lisääntyneet 50 vuoteen ! eikä sitä ollut 50 -60 luvullakaan sen vähemmän, niin jotta se mölinä niistä edellisen ”harsinnan” haitoista on käytetyn pyyhkeenarvoinen.
Reilun vuoden takaa visalla on mahdollista katsoa myynnistä tehty juttu. Siinä oli melko samat numerot. Ne tuli rahana tilille bonuksitta, Niin, että semmone se ongelma!
Onko visalla jokin ongelma aukkotaimikossa kun esittelet sitä täällä jk palstalla? Paljonko olet sijoittanut kohteeseen?
Mitattu mutta ei hakattu ja kaadettu, mittavälinein ja näytteinä. Jk sta olen jättänyt tahallaan pois propsin myynti osuus se hieman muuttaisi tulosta. Toisessa laskelmassa on, se näyttää 180 € myyntituloa propsille ja siinä on myös 10 % virheelliset tukit mukana. Eli hieman muuttaa keskimääräistä vuosituottoa ( +~ 100) . Tarkkuus on mielestäni riittävä selvittämään kasvatusmenettelyjen eroja. Lisänä se, että motokuski saa hyvän optimoidun ohjeen jolla tekee valintaa jäävistä puista.