Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Niinpä onkin, vedenkorkeus on vaikuttava juttu olkoon ojia tai ei.
Miten lisälannoitus kuluttaa hiiltä maaperästä jos paikalla on eläviä puita?
Himasen väitteistä puuttui kaikenlainen näyttö oletuksilleen. Viitaukset pohjoismaiseen gruppaan numeroitta on heikompi kuin joikhaus. Noita vain ukot jaksaa trollatella tänne !
PS: M-ukko kerrohan malliksi pari mehevää positiivista juttua vaikka itsestäsi toisistahan niitä ei varsin ole.
Visan peräydyttyä metsätoimista muut monitaitoiset maatilankoneen käyttäjät osaavat jatkaa entisten tietojen turvin. Aikansa kuttai, sanoi entinen neiti. Mutta jos Visaa se vielä himottaa niin kirjastoista kyselet amanuenssilta niin saat juontoketjun käyttöohjeet ja homma luistaa !
Muistin virkistykseksi
Jatkuvassa kasvatuksessa tavoitteena on saada aikaan monikäyttöinen metsä, jossa on:
Pieniä taimia (uudistumista varten). Keskikokoisia puut (tulevia tukkeja). Isoja puut (nykyistä tukkipuuta)
10–20 cm läpimittaiset puut: 50–100 runkoa/ha (uudistumisen takaamiseksi)
20–30 cm läpimittaiset puut: 80–120 runkoa/ha (tuleva tukkipuu)
Yli 30 cm läpimittaiset puut: 30–90 runkoa/ha (nykyinen tukkipuu)
Aloita harventamalla nykyisestä kuusikosta 30–50 m³/ha, jos tiheys on korkea.
Jatka 10 vuoden välein poistamalla 40– 100 m³/ha, keskittyen tukkipuuhun.
Säilytä monipuolinen rakennelma (eri kokoluokkia).
Trollaattori-ukko on tainnut häiriintyä eikä siedä uusia juttuja.
Mitkä tutkimukset tukevat näkemyksesi?
Miksi kaikki maailman kestävän metsätalouden mallit (esim. Kanada, Keski-Eurooppa) siirtyvät kohti monimuotoisempaa metsänhoitoa?
Jos häiriköt ette osaa vastata näihin, niin ehkä kannattaisi vaieta ja antaa asiantuntijoiden hoitaa metsätalous – ilman turhaa mölyämistä.
PS . puhutte saduista, tiedot niistäkin on äijillä hyvin heikot!
Tää on hankalaa kun ens’ vuosikymmeninä jk tuotto % on ääretön paljaanmaanmenoihin verratessa. Notta silleen! Mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan!
Tulevaisuuden metsäbisnes ei voi perustua kitkutteluun ja minimikustannuksiin. Sen sijaan sen tulisi olla yhteistyötä, jossa jokainen osapuoli voittaa: metsänomistaja saa paremman hinnan puustaan, koneyrittäjät löpön, työntekijä reilun korvauksen työstään, ja luonto säilyy elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Vain näin metsäteollisuus säilyttää paikkansa Suomen yhteiskunnassa – ei riistona, vaan kestävänä ja kaikille hyödyllisenä elinkeinona, sitähän tässä haetaan.
Vielä äijät kerjäätte lisää tamppauksen hikeenne lämmitystä, vai perinteistä !
Ei ole pakollinen kuusimetsä nykyisin. Jk:ssa kasvaa sekametsät, tauti resistenssi kasvaa siinä ja jatkuva kasvatus luonnollisesti edistää ravinteiden käyttöä samalla vähentävät kuivuusherkkyyttä. Eri-ikäinen sekametsä lisää vastustuskykyä äärisääoloja ja tuholaisia vastaan! Luonnonvarainen uudistaminen on yllättävän nopeaa vuosikymmenissä yhtä usein– taimikot syntyvät joka vuosi ilman istutusta, ennakoitua niin kuin luonto tekee ja ne ovat sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin tuhansien vuosien evoluution kautta. Mikäs sen somempaa! Käydään jälleen tukkisavotalle.
Metsän hyöty on rahatuloa, joillain on hyöty ”edustuslounaat” propsituotannon floppauksesta. On havaittu , että 60 % parempaa tuottoa tulee tukkipuilla jk jutusta jo elinaikana. Mitäs muuta tarvitsee?
Himanen on heikoin perusten päätelmissään. Sanoo ; on todennäköistä , se on epämääräinen arvo!