Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Vielä äijät kerjäätte lisää tamppauksen hikeenne lämmitystä, vai perinteistä !
Ei ole pakollinen kuusimetsä nykyisin. Jk:ssa kasvaa sekametsät, tauti resistenssi kasvaa siinä ja jatkuva kasvatus luonnollisesti edistää ravinteiden käyttöä samalla vähentävät kuivuusherkkyyttä. Eri-ikäinen sekametsä lisää vastustuskykyä äärisääoloja ja tuholaisia vastaan! Luonnonvarainen uudistaminen on yllättävän nopeaa vuosikymmenissä yhtä usein– taimikot syntyvät joka vuosi ilman istutusta, ennakoitua niin kuin luonto tekee ja ne ovat sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin tuhansien vuosien evoluution kautta. Mikäs sen somempaa! Käydään jälleen tukkisavotalle.
Metsän hyöty on rahatuloa, joillain on hyöty ”edustuslounaat” propsituotannon floppauksesta. On havaittu , että 60 % parempaa tuottoa tulee tukkipuilla jk jutusta jo elinaikana. Mitäs muuta tarvitsee?
Himanen on heikoin perusten päätelmissään. Sanoo ; on todennäköistä , se on epämääräinen arvo!
Niin no, jos Ukr olis ampunut malliksi pariymmentä ohjusta ensten Moskvajoelle.
Putkimies oli hakenut Rautjärven kunnanjohtajan virkaa!
Kapitalismiin kuuluu pummit, työttömyys , varastaminen ja huijaus niiden hallintaan virkakoneisto ja oikeusjärjestelmät tuomareineen nylkemässä saalista. kommunismi on kopioinut porvarilta saman systeemin.
Mikäs se ukon on noin kovin säikäyttänyt. Miloin tuo Himasen juttu on ilmestynyt? Elä itselle silti mitään lopullista meinaa, keskustele kavereiden kanssa tai koiralle!
”Vuonislahden opetus on selkeä: hotelli yksinään ei pelasta maaseutua. Mutta hotelli osana älykästä ekosysteemiä voi olla kultakaivos,” toteaa matkailustrategia-asiantuntija.
”Ratkaisu ei ole rakentaa lisää hotelleja, vaan luoda niille oikeaa käyttöä.” Muuten samat virheet toistuvat – ja maaseutu jää taas odottamaan asiakkaita ( maksajat), jotka eivät koskaan saavu. Ne suureet ikäluokat eivät palaa ! Festarit kokoaa jengiä eikä sinne hotellia tarvita.
Kun vanhat tuotantolaitokset ja maataloustilat yritettiin pelastaa ”tuplausstrategialla” – eli lisäämällä kapasiteettia ilman selvää kysyntää – se johti usein vain suurempiin tappioihin. Nyt sama riski uhkaa korpihotellien ja kongressikäytön kanssa. ( vanha neukku viisaus, tuplataan paistinpannun pohjaa) .
Kun juustomeijerien laboratoriot purettiin ”apinan vimmalla” 2000-luvun alussa, hävitimme enemmän kuin vain kivirakennuksia – menetimme mahdollisuuden bioteknologian henkilöt ja pioneeriasemaan. Mutta tuhosta oppirahat on nyt maksettu, ja maaseutu on täynnä käyttämättömiä tiloja, jotka odottavat uutta elämää.
Näiden vanhojen meijerien ja karjatilojen uusiokäyttö voisi olla avain Suomen nousuun ” medical agrikulttuurin” ja **ruokateknologian** kärkimaaksi.
Maaperämme ”puhtaus”, puhdas vesi ja vakaat säädökset tarjoavat optimaalisen ympäristön herkkien lääkeaineiden tuotantoon. Samalla agraariosaamisemme voisi uudistua: viljelijöistä tulee lääkekasvien asiantuntijoita, ja vanhoihin viljavarastoihin syntyy bioteknologian laboratorioita.
Tämä ei olisi paluu menneisyyteen, vaan uudenlaisen ”älykkään maaseudun” syntyä. Kyläkouluista voisi kasvaa biotekniikan koulutuskeskuksia, ja metsäteollisuuden infra hyödyntää lääketeollisuuden logistiikassa.
Tutkijat ovat jo havainneet mahdollisuuden. ”Suomen puhtaudesta ja luotettavuudesta voidaan tehdä kansainvälinen brändi lääketeollisuudessa”, sanoo biotekniikan professori Laura Saarinen Helsingin yliopistosta.
Historia opettaa: kuten puute ajoi meidät keksimään kestävän metsätalouden ja Nokia-aikana langattoman tekniikan pioneereiksi, nytkin menestymisen avain on tiedon ja osaamisen tarkassa kohdentamisessa. Digiajan kulta on jo tuottanut Supercellin ja muut peliyhtiöt, mutta seuraava mahdollisuus saattaa piillä tekoälyn sovellusratkaisuissa, puhtaan energian teknologiassa tai älykkäässä vanhustenhuollossa.
Kuten Taloustieteen professori Sixten Korkman toteaa: ”Suomen tulevaisuus ei ole kopioimisessa, vaan omien vahvuuksien viisaassa hyödyntämisessä.” Meidän tehtävämme on nyt tunnistaa ne koskikohdat, joissa rajallinen panoksemme saa suurimman vahvistuksen – ja sitten uskaltaa lyödä kaiken voimamme niiden taakse.
En ole tohtori enkä tunne siitä ongelmaa, mutta oletan että niistä opeista muista jutuista ei ole haittaa, on eduksi vaikka on hakeutunut toisiin tehtäviin. Australialainen kolmikertainen tohtori ei saanut töitä mistään hänen hallitsemastaan jutusta, ne hänen vaatimukset dollareina oli niin korkealla . Oli kohtalain päivettynyt kaveri. -Tiedän tapauksen kirjastonhoitajasta joka toimi remonttimiehenä ja hitsauksenopettajana.