Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kun juustomeijerien laboratoriot purettiin ”apinan vimmalla” 2000-luvun alussa, hävitimme enemmän kuin vain kivirakennuksia – menetimme mahdollisuuden bioteknologian henkilöt ja pioneeriasemaan. Mutta tuhosta oppirahat on nyt maksettu, ja maaseutu on täynnä käyttämättömiä tiloja, jotka odottavat uutta elämää.
Näiden vanhojen meijerien ja karjatilojen uusiokäyttö voisi olla avain Suomen nousuun ” medical agrikulttuurin” ja **ruokateknologian** kärkimaaksi.
Maaperämme ”puhtaus”, puhdas vesi ja vakaat säädökset tarjoavat optimaalisen ympäristön herkkien lääkeaineiden tuotantoon. Samalla agraariosaamisemme voisi uudistua: viljelijöistä tulee lääkekasvien asiantuntijoita, ja vanhoihin viljavarastoihin syntyy bioteknologian laboratorioita.
Tämä ei olisi paluu menneisyyteen, vaan uudenlaisen ”älykkään maaseudun” syntyä. Kyläkouluista voisi kasvaa biotekniikan koulutuskeskuksia, ja metsäteollisuuden infra hyödyntää lääketeollisuuden logistiikassa.
Tutkijat ovat jo havainneet mahdollisuuden. ”Suomen puhtaudesta ja luotettavuudesta voidaan tehdä kansainvälinen brändi lääketeollisuudessa”, sanoo biotekniikan professori Laura Saarinen Helsingin yliopistosta.
Historia opettaa: kuten puute ajoi meidät keksimään kestävän metsätalouden ja Nokia-aikana langattoman tekniikan pioneereiksi, nytkin menestymisen avain on tiedon ja osaamisen tarkassa kohdentamisessa. Digiajan kulta on jo tuottanut Supercellin ja muut peliyhtiöt, mutta seuraava mahdollisuus saattaa piillä tekoälyn sovellusratkaisuissa, puhtaan energian teknologiassa tai älykkäässä vanhustenhuollossa.
Kuten Taloustieteen professori Sixten Korkman toteaa: ”Suomen tulevaisuus ei ole kopioimisessa, vaan omien vahvuuksien viisaassa hyödyntämisessä.” Meidän tehtävämme on nyt tunnistaa ne koskikohdat, joissa rajallinen panoksemme saa suurimman vahvistuksen – ja sitten uskaltaa lyödä kaiken voimamme niiden taakse.
En ole tohtori enkä tunne siitä ongelmaa, mutta oletan että niistä opeista muista jutuista ei ole haittaa, on eduksi vaikka on hakeutunut toisiin tehtäviin. Australialainen kolmikertainen tohtori ei saanut töitä mistään hänen hallitsemastaan jutusta, ne hänen vaatimukset dollareina oli niin korkealla . Oli kohtalain päivettynyt kaveri. -Tiedän tapauksen kirjastonhoitajasta joka toimi remonttimiehenä ja hitsauksenopettajana.
Suuret ikäluokat tuovat 10 000–15 000 uuden hoitajan tarpeen, ja kysyntä pysyy korkeana vähintään 2030-luvun loppuun. Ilman nopeita toimia hoitajapula pahenee, mikä uhkaa hyvinvointivaltion perustaa.
”Tilanne on vakava – jos emme nyt investoi hoitoalalle, joudumme pian kriisiin,” varoittaa gerontologian professori Anna-Liisa Karttunen.
Koulutuksen perustuva työnvaatimus on vaatimaton mutta toisinpäin hyvin tarpeellinen. Matematiikan tohtori voi lyhytkoulutuksen jälkeen toimia jopa metsurina ja kuten tuntemani pari lääkäriä tekee. Kaupallinen oppi harjoitteluna antaa vahvanperustan vaikka valtion johtoon jne.
Tuleva muutos on ennen kokematon, enemmän kuin raideleveyden muutos. Tolopainen tästä on kirjottanut .
Suomen 1930–1940-luvuilla syntynyt suuri ikäluokka on nyt 80–90-vuotiaana, ja heidän kuolemansa vapauttaa runsaasti asuntoja sekä maaseudun kiinteistöjä. Kaupungeissa vanhojen kerrostalokämppien tarjonta voi kasvaa, mikä saattaa painaa hintoja alaspäin, jos nuorempien sukupolvien kysyntä ei riitä. Maaseudulla tilanne on vielä jyrkempi: omakotitalot ja maatilat voivat jäädä pitkäksi aikaa myyntiin, mikä johtaa merkittäviin hintalaskuihin erityisesti syrjäkunnissa.
He (noin 800 000–900 000 henkeä) olivat 1960-luvulla parhaassa työiässä (20–30-vuotiaita). Heidän koulutustasonsa oli huomattavasti alempi kuin nykyään:
– Keskikoulun (peruskoulun tai kansakoulun jälkeinen koulutus) suoritti **alle 20 %**, kun suurin osa työskenteli suoraan kasakoulun tiedoilla.
– Yliopistokoulutukseen pääsi vain noin **5–7 %** ikäluokasta (1960-luvulla korkeakoulutettujen osuus oli hyvin pieni).Samalla suuret ikäluokat jättävät jälkeensä huomattavan varallisuuden, joka siirtyy perillisille. Tämä voi lisätä nuorten asunto- ja sijoituskysyntää kaupungeissa, mutta pahentaa alueellista eriytymistä. Kasvukeskukset säilyttävät vetovoimansa, kun taas maaseudulla kiinteistöjen arvon lasku ja palvelujen kiihtyvä väheneminen voivat syventää autioitumiskehitystä. Kiinteistömarkkinoiden tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten nuoret sukupolvet käyttävät perintövarojaan ja miten maaseudun kiinteistöjä uudistetaan.
Voiko syvemmällä sisällä ola kuin täällä metsän tärkeimmässä infossa, mukana kaikki eläkeläiset!
”Minulle on luvattu, että metsästäjät pitävät hirvikannan kurissa, mutta käytännössä he vain haluavat ampua suuria uroksia eivätkä vähentää naaraiden määrää, joka on pääsyypä laiduntamistuhoihin”, kertoi turhautunut maanviljelijä Saimaan rannalta. Viikonloppu huvittelijat ja kennelin harrastajat ovat päättämässä.
Ne ovat jo räjähtäneet. Tuholaistorjunta yritykset voisi hoitaa kuin hävittää rotatkin tai torakat . Nykyistä lihankäsittelyä parempaan ja hygieniapassilliset vaatimukset myös! Vastauksista päätellen olen toiminut väärin, miten olisi pitänyt vesoa?