Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 4,819)
  • Perko

    JK-harvennushakkuita tehdään noin 5 000-6 000 kpl/vuosi Suomessa

    Onnistuneita on todennäköisesti ne kaikki  vuodessa.  Otetaan vertailuun avohakkuun tappiolliset onnistumiset.

    Mutta: Yhden kohdan menestystarina ei takaa menestystä kaikissa olosuhteissa – metsänhoitopäätökset tarvitsevat työtä  ja rahhaa ! paikallista soveltamista erityiseen paljaaksihakkuilla. ”Onnistunut JK-harvennus” määritellään eri lailla kuin ”onnistunut propsintuotanto”. Edellinen avohakkuhistoria vaikeuttaa JK-harvennuksen onnistumista luomalla rakenteellisesti heikomman sammalalustan ja kasvattamalla riskiä. Sen onnistuminen edellyttää erityisen tarkkaa puuston tila-analyysiä ja omistajan ymmärrystä siitä, että tavoitteena ei enää ole pelkästään maksimaalinen sellupuuntuotanto, vaan taloudellinen elinvoimainen ja monimuotoinen metsäekosysteemi.

    Perko

    AJ kertoman lisäksi, aukkomenettelyt eivät ole kyenneet 70 vuoteen  luomaan massiivisten tehdasinvestointien  ja tukityöllisyyden avulla edes todellista plussalle riittävää  myyntituloa puunmyyjälle. Se on synkkä totuus ja menetys kaksikertaisen verotuksen  kanssa kamppailleille  metsänomistajille.  Vettymiset soissa ja valtakunnalliset  kaksinkertaiset riukupuumassat eivät vaikuta vähääkään yksittäisen metsän omistan  tuloihin. Parempaa ei  näytä ennustee riukutuotannolle!

    ” jk:ta propagoivien vihervassariuskovaisturakaisten”  Tuo ei päde minuun  mutta hyvä jos heillä on myös  terveet tavoitteet jossain asiassa.  ” aukko” nimimerkillä on vielä tilaa oppia uutta hyödyllistä.

    Perko

    Mitä se hölmöläisten harsinta on? sitä ei ole peitteisen metsän viritys parempaan tuottavuuteen.  selitä mitä hyötyjä raatamisen päälle saat nimestäsi?

    Perko

    Koko puuston painotettu keskimääräinen sädekasvu on noin 3.5–3.8 mm/v, koska vanhempia on enemmän ja niillä suurempi sädekasvu.

    Tämä on edelleen melko nopea kasvuvauhti Suomen olosuhteissa, mikä vastaa hyvää kasvukauden pituutta  ( lämpösumma) ja riittävää ravinnetasapainoa.

    Perko

    Löydät niitä kun ajelet hakkuukohteita seuraillen. Ne  yleensä  ovat onnistuneet kun ei ole aukkoa tehty.  Puutteet juontuu pitkälti julkilausumasta.

    Perko

    Eipä siitä minuu  kiittämistä.  Osmo on nähnyt vaivan filmistä!!  Näremehtään jos ei ihe osaa käskyttää  on haettava mehtäviisas joka on  määrännyt niitä istuttaa ongelmaksi ja vaatinut toteuttaa.  Hän  tietää siihen neuvot!  On jossain ollut kuusikon harvennuksista ja  niiden ongelmista.   Ei liene  kovin monimutkaista kun  jättää riittävän kasvukykyiset jäljelle.

    Perko
    Perko

    Tästä  on hyvä  aloittaa;  Silvan webinaari: Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus

    Käsitellään aihetta, niitä muita  voi  hakea jokainen itse kun on oppinut perusteet.

    Perko

    Täällä alkuperä on paikallista olen sen  itse nähnyt. Kun  ette tiedä muutakaan jk systeemistä , siitä on niin monta kertaa kysytty täällä?

    Tuottavuutta pitää seurata, kasvun rajat ovat luojassaan  eikä niihin voi vaikuttaa kun tuholla tehden aukon!  Paljaaksi hakkuun tuottavuudesta teillä on omia tuloksia,  tarjota menneitten aukkojen myyntiä lisänä jotta näyttäisi jotenkin siedettävälle.

    Perko

    En tiedä mitä heikkoutta kateus lienee. Tuosta joskus jo oli kyse ja lähetin kuvan  ML  kuviin siitä mittapaperista jossa  se näkyi numeroina.  Mittaajakin on edelleen elossa, itse hengittää,  jatkaa opettajana.  Tutkiskelkaa omaa syykettänne ettei  haittanne pahene.   Ville sieltä Pohjois-pohjanmaalta sanoi etteivät  usko  siellä hänen täällä tekemiä näkemiä kasvulukuja.  Terveisiä  Villelle!

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 4,819)