Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukun ajatus olisi tarpeen mutta jos kolme käytännön asiaa ei toimi samanaikaisesti niin mites kun niissä teoria funktioissa pyörii kymmeniä muuttujia ja potenssitkin jopa 62. Mites sen selität vannoutuneelle Tampaksille?
Perko 14.11.2025, 00:05Junior, tutki oikeaa kirjallisuuta kun etsit tietoa. Vältä viimeiseen asti heitä joille tamppaus ja propsinkantaminen on jäänyt unelmaksi. Käy kirjastossa!
Perko 13.11.2025, 22:03Tuloshan on teidän kertomaa unta ja Puukin ruskean rähminen silmä selittää höperön tasoista juttua. Kummalista miten alentuvat pelleiksi. Eihän se kerta kasvatus mitenkään tee tulosta eikä ole tehnyt kuin 40 -150 € / ha. Kasvukin on tukkipuilla kaiken aikaa mahdollinen senkin kun tamppaatte taimien joukossa risuviitakkeila, jk tuottaa silloinkin 8 -12 m3/v tukkipuun hinnalla 85 € joka vuosi ja uutta puuta tulee polttopuineen tonnin verran vuoteen rahhaa. Harmittaako teitä jokin?
Pitäiskö tappiollinen aukkohakkuu kokonaan kieltää ja tehdä rangaistavaksi ja propseihin hypnotisoidut villitsijä saattaa hoitoon?
AJ , käy itse katsomassa en ole narrattavissa joka-asiaan. Ne koealat aikoinaan ” tuhottiin ” ja tutkimus keskeytettiin! Selluteollisuus sai näppylöitä niistä. Olen esittänyt kuvien kanssa asian eikä siitä hyvää sanottu minulle! Miksi noille hölmöläisille enää sitä toistaisin?
Perko 13.11.2025, 20:10Parhaat aukonasiantuntijat niin kuin sinäkin turvaudut edelleen propsipinojen tulokseen. Hokasin silloin Joensuunseminaarissa 10 vuotta sitten huijauksen ja perehdyin matematiikan kautta ”juurisyihin” . Propsintuotannon mentaliteetti on syvällä suomalaisessa metsätaloudessa, julkilausumassa. Se vaikuttaa vielä siihen, miten ”onnistunutta” JK-harvennusta pidetään.
Rahalla ostetaan uusi kasvukierto (metsänistutus). Rahaan sijoitetun pääoman korko on korkeampi kuin vanhan puuston arvonnousu.
JK mallissa ”aika on vihollinen”: odottamalla menetät korkotuloja.
Perko 13.11.2025, 18:41JK-harvennushakkuita tehdään noin 5 000-6 000 kpl/vuosi Suomessa
Onnistuneita on todennäköisesti ne kaikki vuodessa. Otetaan vertailuun avohakkuun tappiolliset onnistumiset.
Mutta: Yhden kohdan menestystarina ei takaa menestystä kaikissa olosuhteissa – metsänhoitopäätökset tarvitsevat työtä ja rahhaa ! paikallista soveltamista erityiseen paljaaksihakkuilla. ”Onnistunut JK-harvennus” määritellään eri lailla kuin ”onnistunut propsintuotanto”. Edellinen avohakkuhistoria vaikeuttaa JK-harvennuksen onnistumista luomalla rakenteellisesti heikomman sammalalustan ja kasvattamalla riskiä. Sen onnistuminen edellyttää erityisen tarkkaa puuston tila-analyysiä ja omistajan ymmärrystä siitä, että tavoitteena ei enää ole pelkästään maksimaalinen sellupuuntuotanto, vaan taloudellinen elinvoimainen ja monimuotoinen metsäekosysteemi.
Perko 13.11.2025, 16:49AJ kertoman lisäksi, aukkomenettelyt eivät ole kyenneet 70 vuoteen luomaan massiivisten tehdasinvestointien ja tukityöllisyyden avulla edes todellista plussalle riittävää myyntituloa puunmyyjälle. Se on synkkä totuus ja menetys kaksikertaisen verotuksen kanssa kamppailleille metsänomistajille. Vettymiset soissa ja valtakunnalliset kaksinkertaiset riukupuumassat eivät vaikuta vähääkään yksittäisen metsän omistan tuloihin. Parempaa ei näytä ennustee riukutuotannolle!
” jk:ta propagoivien vihervassariuskovaisturakaisten” Tuo ei päde minuun mutta hyvä jos heillä on myös terveet tavoitteet jossain asiassa. ” aukko” nimimerkillä on vielä tilaa oppia uutta hyödyllistä.
Perko 13.11.2025, 16:24Mitä se hölmöläisten harsinta on? sitä ei ole peitteisen metsän viritys parempaan tuottavuuteen. selitä mitä hyötyjä raatamisen päälle saat nimestäsi?
Perko 13.11.2025, 14:27Koko puuston painotettu keskimääräinen sädekasvu on noin 3.5–3.8 mm/v, koska vanhempia on enemmän ja niillä suurempi sädekasvu.
Tämä on edelleen melko nopea kasvuvauhti Suomen olosuhteissa, mikä vastaa hyvää kasvukauden pituutta ( lämpösumma) ja riittävää ravinnetasapainoa.
Perko 13.11.2025, 13:55Löydät niitä kun ajelet hakkuukohteita seuraillen. Ne yleensä ovat onnistuneet kun ei ole aukkoa tehty. Puutteet juontuu pitkälti julkilausumasta.
Perko 13.11.2025, 12:51Eipä siitä minuu kiittämistä. Osmo on nähnyt vaivan filmistä!! Näremehtään jos ei ihe osaa käskyttää on haettava mehtäviisas joka on määrännyt niitä istuttaa ongelmaksi ja vaatinut toteuttaa. Hän tietää siihen neuvot! On jossain ollut kuusikon harvennuksista ja niiden ongelmista. Ei liene kovin monimutkaista kun jättää riittävän kasvukykyiset jäljelle.