Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pakon edessä sen ovat vakuusrahojen toivossa osaan istuteltu ja metkatuella tamppausta tehneet. Sen jälkeen on rääseiköt jääneet Suomesta kuvattaviksi matkailuun! Polkupyörällä ajo edes kun ei onnistu niin ei voi vaatia, että ymmärtäisi tappionpitkittymisen.
No, herroilla on tarve riidanhakuun, ei ole ymmärrystä polkupyörä esimerkistä. Paljaaksihakkuut ovat myös Britteinsaarilla nummet jotka kasvoi aikanaan vahvaa tukki. Ja mitäs muuta, onko ukot ja äijät jo nähneet edes jk metsää? Susivaaralta korjataan hyvää sellupuuta, tappio kestetään. Olen käynyt aikoinaan paikalla. Ukolle tsemppiä ja raikkaita ilmakylpyjä!
Miksi itsetehdyistä haitoista jonkun pitäisi korvata jos sitä meinaat? Metkat on sitä myös ja maisemahaittoja ym on vaikea arvioida.
”Kyllä kansa tietää”! On sopimatonta väittää, että vuosikymmeniksi paljaaksi hakattu maa olisi tuottava just’ millekään lajille ei varsinkaan puuntuotantoon. Saharassa on se ”Osaran” alkukoti!
Konsernit ovat kaapanneet puunkorjuun. Pystykauppa on; ”vuokrasopimus” tietynaikainen hakkuuoikeus myyjän maalla. Koneet, kalustot ja tekijät sekä niiden osaaminen ovat ostajan valitsemat. Siksi kauppapaperiin on kirjattava kakki miten tehtävät ovat toteutettava ja mitä tuhotaan tai ollaan tuhoamatta. Puutteet koneen – ja osaamisen sopimattomuudesta tehtävään ovat ostajan muutettava sopivaksi. Koneistuksen kehitys on ollut varsin hataralla pohjalla kassaran jälkeen ja sattumanvaraista.
Tolopaisen aina tulevaan katse on mainio selviytymisen keino. Konekehitys laahaa jäljessä ja siihen tulee ratkaisuja kunkin aikakauden mukaan. Kuuhun ja Marssiin on robotit saatu kivitöihin niin metsän nykyiset halpatyöläiset myös joskus korvataan toisilla. Kunhan sota on ohi niin taas uudet omatoimiset tekniikat on opeteltu ja niiden nopea valmistus.
Joudumme turvautumaan perinteisiin menetelmiin ja osin kokeiluihin. Mutta selvää on, että metsäkoneiden kehityksen täytyy kiihdyttää vauhtia, jotta ne pysyisivät mukana lehtometsien monimutkaisissa hoitovaatimuksissa. Ehkä jo lähivuosina näemme ensimmäiset drone-avusteiset korjuut tai robotisoivat ”metsurit ” käsittelee puita.
Miten se tutkinto voi estää tai korjata puiden soveltuvuutta kasvuun? Jatkuvakasvatus sopii hyvin rehevään lehtometsään, sillä nämä metsät ovat usein luonnostaan monikerroksisia ja sisältävät varjokestäviä lajeja. Y. N. sanoo , sinne missä siemenet itää!
On parasta perustaa erityinen välitystoimisto ja omaverohallinto sekä hakea jk edunvalvoja perinnölle. Ehdottomasti ratkaista perinnönsaajaksi kaiken varmuudeksi eksyneiden kulkukoirien hoitola. Näin säästää monen kaljun sivullisen raapimasta päätään verille!
Miten Tolopaisen kasvut nousi eritavoin kuin muilla.? Tässä on osalle aikakauskirjan selitys:
”Kun ”kaura korvattiin öljyllä” (Wernick ym. 1997), hevosten laidunmaata vapautui metsälle. Hakamaita ja niittyjä jäi samalla pois nautaeläinten ja lampaiden käytöstä. Laitumet olivat yleensä kivennäismaalla. Puuston rakenne ja tilajärjestys entisillä laidunalueilla muuttuivat kasvulle suotuisiksi. Kehitystä nopeutettiin aktiivisella metsänhoidolla. Kangasmetsien pinta-ala sai kasvaa, kun peltoja metsitettiin ja niitä metsittyi. Muutos tapahtui osittain jo 1950–1970-luvuilla. Metsittyminen vaikutti niiltä osin metsien kasvuun jo vuonna 1990. Myöhemmät metsitykset eivät juurikaan vaikuttaneet vielä tuolloin, sillä nämä puustot olivat nuoria ja vasta kehityksensä alussa.”
( Teksti on kieliopillisesti ja typografisesti lukijan pyynnöstä alkuperäisestä muutettu.)
Niissä grafiikka käppyröissä on ollut 60 luvulla sama kasvu kuin 30 vuotta myöhemminkin. Niin mitä niistä hullunlailla kasvunlisäyksestä kun per ha ei tuottanut rahaa edes entisen vertaa!
Oho, olis pitänyt tarkasti kuvata. Naapurini kasvattaa ja myy kilohintaan puuta joita tarkoitin tuossa. Se miten kolmerosvoa tekee tukkiluokituksen hintoja on jäänyt miulle epäselväksi. Jotain pylväs hintoja ja sorvityviä on ollut massaa paremmalla hinnalla. Varsin joku palstalla käyvä ”jakomies” korjaa hinnat. Tekstin korjaaja ei tee hintoja, se korjaa kirjoitus virheitäni