Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Avohakkuiden 70 vuoden kokemuksista voidaan kerätä tärkeitä oppeja, joita hyödyntäessä metsänhoitoa voidaan tehdä kestävämmäksi, luontoystävällisemmäksi ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti vakaammaksi. Tulos saada aiempaa rasitusta vähemmällä raatamisella.
Monimuotoisuus on vahvuus– Yksittäisen puulajin ja ikäluokan dominoima metsä on haavoittuvainen tuhoille ja markkinoiden muutoksille. Sekametsät ja eri-ikäiset puustot vähentävät riskejä sekä luonnon katastrofeilta että taloudellisilta shokeilta.
Kestävä kasvatus ei ole hidasta – Avohakkuiden nopean rahan logiikka on usein johtanut heikkoon pitkään likviditeetti taantumaan. Pienet, mutta jatkuvat uudistamiset (esim. metsänrajaukset, yksittäishakkuut) tuottavat tasaisemmin arvopuuta ja pitävät metsän tuottavuuden yllä.
Luonto auttaa, jos annat tilaa – Luontaisen uudistumisen hyödyntäminen vähentää kustannuksia ja edistää paikallisille olosuhteille sopivia lajeja. Taimikoita voidaan joustavasti säädellä, kun luonto on jo aloittanut työn.
Tukkipuu kasvaa rauhassa – mutta se kannattaa – Liian nopea tasaikäisen hakkuukierto ei kerrytä riittävää arvopuuta. Nykyään markkinat palkitsevat hyvälajitteisesta ja tiheäsyisestä puusta, joten kannattaa suunnata kohti laadukasta kasvatusta.
Metsä on enemmän kuin puutavaralastit – Yhä useammin metsän arvoa mitataan myös ekosysteemipalveluilla (hiilinielu, virkistys, biodiversiteetti). Näiden huomioiminen voi tuoda tulevaisuudessa uusia tulonlähteitä.
On nähty, että metsänomistajien välisen tiedonjaon ja yhteisten kokeilujen avulla voidaan löytää parempia käytäntöjä. Uusilla simuloinneilla halutun tavoitteen menettely on ennalta varmistettavissa aiempaa paremmin.
Tulevaisuuden metsänhoito ei ole yksioikoista, mutta avohakkuiden aikakauden sattumista jopa virheistä oppineena voidaan rakentaa joustavampia ja älykkäämpiä malleja. Jokainen pieni parannus metsänhoidossa on askel kohti vakaampaa ja monipuolisempaa metsää – omistaja kestää paremmin sekä taloudellisia että ilmastollisia muutoksia.
Hyvä uutinen on, että jopa alhaisella 10 m³ tukkipuun kasvulla metsän joka hehtaarilla voit saavuttaa merkittävän parannuksen tuhotun metsäsi tuottavuuteen. Tämä kasvu ei synny hetkessä, mutta kun se alkaa kertyä, se takaa pitkäjänteisen ja vakaamman tuoton.
Vadelmikon seassa taimikot 40 vuoden aikajänteellä tällainen kasvu ei johda vielä myyntiin, vaan tarjoaa juuri sitä arvokasta puuta , jota perilliset tulevaisuudessakin tarjoaa myyntiin.Älä masennu tuhotun keskellä, vaikka tilanteesi tuntuisi nyt raskaalle. Jokainen puu, joka kasvaa kohti tukkipuun laatua, on askel kohti kestävää ja tuottoisaa metsääsi. Kärsivällisyys ja oikeanlainen kokojakauma kantavat hedelmää – ja sinulla on vielä kaikki mahdollisuudet rakentaa metsästäsi vahva ja arvokas toimiva perintö.
Pittää myöhemmin käsitellä hämäläinen hongikkojuttu tarkemmin, vaikutta hyvälle palalle. Kalastus verkoilla ja siellä melko rannassa on sauna niin säästän kateuteni huomiseen se ei olisi fiilistä kohentavaa murjottaa löylyissä. Mukavaa iltaa koko porukalle!
PS , katso se koko metsän tukki% ?
Yleistymistä on saattanut haitata lailla asetetut käytön rajoitukset, rangaistukset pidätyksineen *( vertaa pontikan valmistus). Nykyisessä tuhoon ajetussa systeemissä , (ei se tosin koskaan tuottanutkaan kuin työtä ja vaivaa) siellä todella ovat 140rr ongelmat edessä ja jopa A, J: n neuvottomuus miten se 10 motin tukkituotanto palautetaan joka vuodelle? Pohtia voi lähes jokainen .
Älä Ukko yhtään epäile, niin ollaan, ” rappiolla on hyvä olla!” Hyvä kun Ukolla huumori piisaa ja vireys säilyy kamppailussa, sillä on tähänkin asti pärjätty. Tsemppiä vaan edelleen !
Kerroin joskus siitä kasvavasta tuloksen hiipumisesta. Siihen silloin tarjottiin korjaukseksi viereisen metsän paljaaksi hakkuuta. Niitähän on tehty ja kierre on kiihtynyt. Niissä tilastoissa oli viimeisinä vuosina enää 15 % myyntikelpoista arvopuuta ja sammalla ne ovat niitä nopeimmin tuottoa tekeviä. Mitä tästä voi päätellä ? Sherlock Holms kysyi.
Mitä arvelet A .J. jos ihan laajemmin olis tuottavia metsiä ja parantaisi samalla hömpän oloja! Talousmetsänimitys monella tapaa on kärsinyt enemmän kuin inflaation.
+30 C niin visa havaitsi olemattoman ongelman, aikansa pähkäiltyään sai sen aivan itse ratkaistuksi itselleen sopivaksi. Kaikkea se helle aiheuttaa!
Todennäköistä rahoittaja ei vastannut yhteenkään kysymykseen eikä häneltä edes kysytty! Niin ne tekee esim markkinatutkimusta,, Epäilijät tai muutkin voi tehdä uuden tutkimuksen ” varmalta taholta”.
”yhteen kysymykseen saatiin kielteinen kanta n. 69% vastaajilta” Johan tuo ylittää uutiskynnyksen ja riittää väitöksen hyväksyntään. 60 vuoden vasten tahtoista metsäkäsittelyä yksityisten omistajien yrityksiin vailla perusteita.
Jotensakin siedettävä 22’C patterit jäähdyttää, käännetty viilennykselle. Ne Visan mannat ovat sitten pankinjohtajan hatussa, olet ulkoistanut pois omasta firmasta. Sillä mukamas pelastaa tuotannon tappiot täällä kertovat.
Oliko AJ:llä ratkaisua tai korjausliikettä kasvun hiipumiseen? Voisin kokeilla hakea simulaattorilla tulosta.