Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Raaka-aineen hinta ratkaisee? ”Nykyään kannattaa rakentaa *pienempi ja älykkäämpi* sellutehdas, joka on integroitu kiertotalouteen – ei jättiläistehdas, joka on sidottu vain massatuotantoon.”
Jos omistaja haluaa ”varmimmat tuotot”, Kemi on paras. Jos halutaan korkeampi tuotto (mutta enemmän riskiä), Chile tai Brasilia.Puhutte jostain muusta kuin jk metsistä , siellähän on taimet jos ei ole raivattu apinanvimmalla ja isot puut eikä avokaistaleita tarvitse tehhä. Jostain avohakkuun ongelmista jälleen on poru. Ihmettelyä piisaa kun ensin raivaa taimet ja sitten kolmannen kerran, niitä pitäisi ilmestyä tyhjästä!
# mopokuski; Saarijärven Paavon rouva ohjeisti kaivamaan kaksin verroin ojaa. Kokeile sillä, jos ei niin kokeile muita tuotantomuotoja ja nopeampia menetelmiä. Noita näkyy tien varret täynnä, ei se startannut vaikka varmasti tahtoa ei ole uupunut. Toivottavasti helpottaa, et ole aukkojen jäännös rääseikkösi kanssa yksin!
27 mrd € vientituloista metsäteollisuus maksaa noin 1,5–3 mrd € veroja Suomeen (suoraan ja välillisesti). Vastaa noin 5- 11,1 % max.
Suurin osa veroista tulee yhteisöverosta, palkkaverosta ja kiinteistöveroista.
Metsänomistajien verotus on myös merkittävä osa kokonaisuutta.
Tarkkoja lukuja voi tarkistaa Verohallinnon ja Tilastokeskuksen raporteista (esim. yritysten verotilastot).
Pitämällä metsää peitteisenä ja tukkipuun tuotantoa, niin kymmenen vuoden tahdilla 30 motin myynnillä hehtaarilta tuottaa jo nykyisen avohoidon vastikkeen 60 vuotisen keskituoton. Olen kuullut tähyäviltä metsästäjiltä, että myynnit olisivat reilusti tuota suurempia niin ei ole huolta lain!
Juu , ”tilanne on outo uus” , kuin Meksikon pikajunassa, Helismaata mukaillen. Ihmiset, ” Pikku Pete ja Iso Pat” gangstereita molemmat ovat puuttunut peliin ja sorkkivat miten sattuu,, Ne kuitu plantaasit!
Ympäristöministeriön ja ELY-keskuksien sivustoilta löytyy alueellisia havaintoja.
Kansallinen hyönteistarkkailuohjelma (https://hyonteistarkkailu.fi) sisältää havaintokarttoja. On tainnut loppua, karttojen jako on nykyisin luvanvaraista toisten alueista etenkin!
Jos kyseessä on esimerkiksi jalostusprojekti, jossa halutaan säilyttää tiettyjä ominaisuuksia, siemenet voivat olla geneettisesti hyvin samankaltaisia, mutta eivät täysin identtisiä pussipölytyksessä (klooneja). Voisiko tuossa menettelyssä ” leikkautua ” resistenssi geenejä hävitä?
Vapun taistelulaulu!
Metsäteollisuus tienaa miljardeja, mutta metsänomistajan taskuun jää vain murunen – Ruotsi osoittaa tien eteenpäin.
Suomen vientituloista noin neljännes tulee metsäteollisuudesta, mutta metsänomistajalle jää siitä häviävä osa. Kun teollisuus myy paperia, kartonkia ja sahatavaraa ulkomaille 20 miljardin euron edestä, metsänomistajan osuus jää vain 1,5–2 miljardiin euroon. Se tarkoittaa, että puun hankintahinta on vain 7–10 prosenttia vientituloista. Ruotsissa tilanne on hiukan parempi ( kaksinkertainen) , sillä siellä metsänomistajat saavat 10–15 prosenttia vientituloista korkeampien puuhintojen ansiosta.
Miksi ero on näin suuri? Suomessa puun jalostusaste on korkea, ja tehtaat tuottavat arvokkaita lopputuotteita. Raakapuun hinta on kuitenkin pieni verrattuna valmiin tuotteen arvoon. Esimerkiksi kuitu- ja massapuuta metsänomistaja myy 30–40 euron kuutiohinnalla, kun taas teollisuus jalostaa siitä moninkertaisen arvon. Lisäksi kuljetuskustannukset ja suurten metsäyhtiöiden markkinavoima pitävät hinnat alhaalla.
Miten tilannetta voi parantaa?
Loppujen lopuksi metsänomistajan kannattaa muistaa: puun myyntihinta ei ole sidottu mihinkään, ja parempi diili vaatii aktiivista neuvottelua kuin. että täytyy odottaa teollisuuden hyväntahtoisuutta.