Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 4,162)
  • Perko

    Vapun taistelulaulu!

    Metsäteollisuus tienaa miljardeja, mutta metsänomistajan taskuun jää vain murunen – Ruotsi osoittaa tien eteenpäin.

    Suomen vientituloista noin neljännes tulee metsäteollisuudesta, mutta metsänomistajalle jää siitä häviävä osa. Kun teollisuus myy paperia, kartonkia ja sahatavaraa ulkomaille 20 miljardin euron edestä, metsänomistajan osuus jää vain 1,5–2 miljardiin euroon. Se tarkoittaa, että puun hankintahinta on vain 7–10 prosenttia vientituloista. Ruotsissa tilanne on hiukan parempi ( kaksinkertainen) , sillä siellä metsänomistajat saavat 10–15 prosenttia vientituloista korkeampien puuhintojen ansiosta.

    Miksi ero on näin suuri? Suomessa puun jalostusaste on korkea, ja tehtaat tuottavat arvokkaita lopputuotteita. Raakapuun hinta on kuitenkin pieni verrattuna valmiin tuotteen arvoon. Esimerkiksi kuitu- ja massapuuta metsänomistaja myy 30–40 euron kuutiohinnalla, kun taas teollisuus jalostaa siitä moninkertaisen arvon. Lisäksi kuljetuskustannukset ja suurten metsäyhtiöiden markkinavoima pitävät hinnat alhaalla.

    Miten tilannetta voi parantaa?

    Loppujen lopuksi metsänomistajan kannattaa muistaa: puun myyntihinta ei ole sidottu mihinkään, ja parempi diili vaatii aktiivista neuvottelua kuin. että täytyy odottaa teollisuuden hyväntahtoisuutta.

    Perko

    Tietyillä jalostetuilla puulajeilla (erityisesti kuusella ja männylle) on havaittu heikentynyttä vastustuskykyä tuholaisia kohtaan monissa tutkimuksissa. Tämä johtuu usein kapeasta geneettisestä pohjasta ja yksipuolisesta jalostustavoitteesta (esim. pelkkä nopea kasvu).

    Prof. Heli Peltola  (Itä-Suomen yliopisto)
    – Tutkimuskohteet:
    – Kuusen ja männyn tuulikaato- ja tuholaisherkkyys ilmastonmuutoksen alla.
    – Löytänyt, että nopeakasvuiset jalostetut kuuset kärsivät enemmän kaarnakuoriaisista.

    Dr. Marion Petr (Metsäntutkimuslaitos Luke, Suomi)
    – Tutkimuskohteet:
    – Geneettisen monimuotoisuuden heikkeneminen   Suomen metsissä ja sen vaikutus tuholaisten leviämiseen.
    – Nostanut esiin, että kloonatut kuuset (esim. ”Stora Enson” -lajikkeet) ovat alttiimpia taudeille.

    Luonnon puut ovat taistelleet tuholaisia vastaan miljoonia vuosia – ihmisen 100 vuoden jalostus on rikkonut osan tästä viisaudesta.  Artisti maksaa!!!

    Perko

    Kuinka Pukkalan pitää optimoida hakkuut ja minimoida riskit ?   Menkää äijät kiireenvilkkaan   määräämään  miten tulee toimia.  Hyvä kun huomasitte häiriön!

    Perko

    Ukolla kuplii otsalohkossa.

    Perko

    Juu, noista nykyisen jaksollisen metsään  muutokseen jk  jutuksi  on laskettu muutamasta  40 -50 v kuusikosta  vaihtoehtoja  niin tuommoiset rytmit sopii  ja myyntiä  riittää !    tänään tein  just’ yhteen  ja simulointi  kertoi tuottoeroksi   + 72%.   Taimia ehtii   jo 6- 10 meriseksi 30 vuodessa.

    Sitten 50 vuoden kuluttua jos on innostusta istutuksiin aukon kautta on sekin mahdollisuus  tai jatkaa järeiden puiden myyntiä,   Osmo Palosaaren metsä on mainio esimerkki!

    Perko

    Tosiasia on yksinkertainen: jos puuta ei myy, se ei tuota. Jatkuva kasvatus on ainoa järkevä tie, koska se tuottaa rahaa 15 vuoden välein – ei 60 vuoden päästä. Outoa kun  menettelyn kieltäjät  ja  tietämättömät selittää perusteetonta soopaa.

    Perko

    Auringon asema Suomessa on ainutlaatuinen. Keskipäivällä aurinko ei nouse juuri yli 51 asteen, ja puiden varjot venyvät pitkiksi. Tämä tekee jokaisesta suomalaisesta puusta puolittaisen varjopuun, mutta jatkuvan kasvatuksen (JK) kannalta tämä onkin etu. Alemmat puukerrokset eivät ole pimennettynä, vaan ne saavat riittävästi hajavaloa kasvaakseen. Tässä metsänhoidon uusi todellisuus, entinen umpeenkasvaneet kuusikot muistuttaa enemmän herkkusienten viljelyä kuin perinteistä metsätaloutta.

    Kuvittele metsä, jossa vanhat puut antavat suojaa ja nuoret taimet hyötyvät siitä. JK ei tarvitse täydellistä auringonvaloa, vaan tasapainottua valaistusta. Tämä on juuri se, mitä Suomen luonto tarjoaa. Kun harvennat metsää oikein, auringon säteet pääsevät läpi riittävästi, mutta eivät polta tai kuihduta aluskasvillisuutta.

    Tutkimukset ja simulaatiot osoittavat, että JK-menetelmällä saat 30 vuodessa jopa 60 % paremman tuoton kuin avohakkuilla. Tämä johtuu siitä, että puusto uusiutuu jatkuvasti, ja voit myydä puuta säännöllisesti. Kun avohakkuissa rahat jäävät odottamaan vuosikymmeniksi, JK tuo tuloa tasaisesti.

    Perko

    Voi olla  ja melko varmasti tieto,  satelliitin spektristä lähes  metrin kokoisista päästöistä kaasu ja säteily havainnoista.  Turvallisuus  ja maanpuolustuksen tarpeet ovat enne suon tarvitsemia  etuja.  ”Jos kaupalliset satelliitit näkevät metsän, tiedustelusatelliitit näkevät yksittäiset puut – ja niiden päästöt.”

    Perko

    A  J , vilpitön pahoitteluni ,  (annoin jk- sivua terrorisoiville  palautetta) . En  todella ole tarkoittanut  asiallisia tutkimuksia ja niiden tekijöitä.   Perustelusi  hyväksyn  enkä itse myös  siedä moista. Harmi , että mielesi pahoitin!

    Tuo  kysymäni  juttu,  nimi  oli lainausmerkeissä niin  se on jotain väitöskirjaa liittyvää ehkä , en ole sitä nähnyt, mutta  siitä olen saanut joitain tuloksia siksi kyselin.   Niitähän  CCF  kirjoja  on metritolkulla ja tutkimusta selvitelty.

    Perko

    A J    kysyn,  mitä päättelet tästä kirjasta;  ” Continuous Cover Forestry in Boreal Zones” (Helsingin yliopisto, 2018).

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 4,162)