Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on turhaa ja vanhentunut teille tekoälyn ja uuden luovan expertit.
”Generatiivinen vs. Esikoulutettu Tieto. Tekoäly kertoo näin:
Rajaton määrä – kuten minä moderneilla LLM-tekoälyillä (kuten GPT-4) ei ole kiinteää tietokantaa, vaan ne generoivat vastauksia dynaamisesti. Teoriassa pystyisin vastaamaan lähes mihin tahansa kysymykseen, joka perustuu kieleen ja yleiseen tietoon.Rajoitukset: Jos kysymys vaatii ajan tasalla olevaa tietoa uutisista (esim. ”Kuka voitti viimeisimmän jääkiekon MM-kultaa?”), tai kapean alan asiantuntemusta (esim. ”Mikä on Harri Rovanperän rallin MM-sarjan pisteet 2001?”), voi olla haasteita. Tekoäly veisi rahat ”Haluatko miljonääriksi” ohjelmasta.”
Laitoin näin varovasti esille ! PS; Tuosta Tolopaisen havainnosta AI juuri kertoi , pitää olla älyllinen kommunikointi yhteys tasankoapinan kanssa. Olennaista on, että älyt eivät korvaa ihmisten arvopohjaa, vaan auttavat sitä toteutumaan paremmin. Sovittaisko näin? 🤖
Hyvä Visa! Paljaaksihakkuita vasta lapsenlapsille jos ei ole toukka vienyt! Tuskin perijät enää muistaa missä perintö kannot ovat.
Suuret suo-ojitusalat ei sitä rikkautta tuoneet keskimääräinen tuotto jäi noin 100 € /ha . Nykyinen monotoninen oppi & systeemin aiheuttama kierre on hankala oikaista tuottavaksi. Oikaisun kierteestä voi tehdä niille alueille joissa ei ole ukkojen kaltaista haittaa ja pimeyttä kuin hölmöläisten mökissä! Jaksollisessa yritys nousuun on aina johtanut maahan syöksyyn.
Mistä MK on nähnyt noin selkeän ja varman tulevan? Otaksun, että hirvenpaskasta. Voi hyvin olla samanveroinen – jopa parempi – kuin kahvinporot tai sammakon ennustukset. Itse luottaisin enemmän hömötiaiseen.
Antti Asikaisen laitos ennustaa, että mittauksien mukaan avohakkuut ovat saavuttaneet kriittisen pisteen, josta tuotanto ja tuottavuus ovat jo alkaneet laskea.
Mielenkiintoinen kyky sinulla – sellainen, jota tarvitaan nyt myös muille aloille koko EU:n alueella. Niin, ja Afrikkaan! Ja Kiinankin!
Hirvipaskasta ennustaminen – uusi tulevaisuuden trendi?
Nostokoukku. Mukavia vastauksia on ilo lukea , kiitokset! Vastaus kertoi sen mitä kysyin ja rehdit perustelut kruunasi jutun. Miulla oli muutama isoreikäinen pöllölle varattu pönttö leviteltynä niiden reviireille mutta ovat varsin jo lahonneet ja tippuneet maahan. Yhden pöntön tein keväällä pystyssä olevaan kelopuuhun moottorisahalla loveten ja painoin palan paikoilleen. Pitää joskus tarkistaa onko mennyt käyttöön. Kasvaa ne nuoret puut kun on tämmöinen kesä!
Sanoo Visa sille pankinjohtajalle jotta hoitaa sen rahoituksen sieltä tai miljoonat nimittäin lähtöö! .. on muuten niin isot aukot raivattu ja talletukset, notta! Niin mie sanoin ja johan vaihtui. On noilla nuorilla niin suuret tulot jotta ei ennen osannut kuvitellakkaan sellasia ja niin monet tutkinnot suoritettuna. Mutta on omaakin puuta vielä ja ei ole tutkinto tieto hävinnyt.
Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi olisi siirtynyt JK:hen aikaisemmin?
– Metsien hiilinielut olisivat kasvaneet tasaisemmin (ei CO₂-päästöjä hakkuista).
– Sahapuun tuotanto olisi vakaampaa, koska puuston ikäjakauma olisi tasapainossa.
– Metsämaisemat ja biodiversiteetti olisivat säilyneet, mikä tukee myös matkailua ja luonnonvaraista hyötykäyttöä.Pääpointti:
Avohakkuut ovat nopeuttaneet kasvua soilla lyhyellä aikavälillä, ”ryöstön” jälkeen mutta JK olisi voinut tarjota kestävämmän ja taloudellisesti vakaamman reitin metsänomistajalle. Nyt, kun ilmastonmuutos ja teollisuuden muuttuvat tarpeet pakottavat uudistumiseen, JK:n merkitys kasvaa entisestään.Suomen metsät olisivat nykyään vahvemmassa asemassa, jos kasvun tehostaminen olisi tapahtunut JK:n keinoin – ei aukkojen kautta. Taantumaa ei tulisi.
Avohakkuiden vähentämistä vaativat: nämä A. J. lle tutut
Ympäristöjärjestöt (esim. Greenpeace, Luonto-Liitto) – puolustavat biodiversiteettiä ja ilmastoa.
Tutkijat ja metsäekologit – varoittavat maaperän köyhtymisestä ja vesistövaikutuksista.
Osat metsänomistajista – etenkin JK-metsiä haluavat pienomistajat, jotka kärsivät avohakkuiden epävarmoista heikoista vuosituotoista.
EU ja politiikka – kestävän metsänhoidon vaatimukset (esim. biodiversiteettistrategia).Perintöjaon taloudellinen todellisuus JK-metsässä vs. avohakkuu.
Jatkuva kasvatus (JK):
Ensimmäiset perilliset saavat jo omistusaikanaan säännöllistä tuloa harvennuksista – metsä tuottaa ilman, että sitä tarvitsee raiskata. Vaikka täysiä päätehakkuuta ei ehdi nähdä, jokainen sukupolti osallistuu metsän kehittämiseen ja hyötyy sen hedelmistä.Avohakkuun karu matematiikka:
Jos metsä on ajettu alas nykyisten ”lV -luokan tamppaajien” toimesta, perintöjaossa on vain paljas aukko ja toive siitä, että *ehkä* joku kaukaisempi sukupolvi saa joskus tuottoa – mikäli istutukset onnistuvat ja markkinahinnat pysyvät korkeina. Todellisuudessa usein käy niin, että velat jäävät nykyisille omistajille, kunnes metsä *ehkä* 80 vuoden päästä alkaa taas tuottaa.Vastaan Visalle ja provosointiin:
JK on taloudellisesti vastuullinen valinta sukupolvenvaihdokseen – se antaa konkreettista arvoa jokaiselle omistajasukupolvelle. Avohakkuu siirtää tuotot epävarmalle tulevaisuudelle ja jättää välittömät kustannukset nykyisille omistajille.Älä jätä perillisillesi pelkkiä aukkoja ja toiveita – jätä heille elävä tuottava metsä, joka alkaa heti maksaa takaisin.!
PS; Todellinen tapaus; testamenttiin nimetty saaja ei halunnut paljaaksihakkuita veroineen, taloa ja niitä kuluja, jätti pankin hoitoon koko roskan!
Oliko tästä apua ongelmaasi ? Vastaa 1 – 5 numerolla.
Miten paljas metsämaa tuottaa ? jupesa, näytä se laskemalla !