Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Täällä ”tarzanit” eivät ymmärrä, miten avohakkuut raastavat metsänomistajien rahat pankkitileiltä. Kova työ tehdään, mutta tuloksena on vain tyhjä sijoitustili ja paljas metsätanner. Sitä kutsutaan nykyajan ”vastuulliseksi metsänhoidoksi”.
”Ootteko koskaan edes käynyt metsässä? Mutta kirjastossa ette ole käyneet !
Millainen Nostokoukun mielestä on hyvä tuottoinen metsä? Olet varsin kertonut mutta sopiihan tänne toistot.
Historiallisesti harvennus oli käytännöllinen tapa hallita metsää, ei hävittää sitä. Se mahdollisti harvan puuston säilymisen, mutta ei jättänyt tilaa täysin tuottamattomaksi aukoksi, kuten nykypäivän tiukemmat hakkuumenetelmät usein tekevät. Verrattuna moderniin aukkojen täydennyskasvatukseen, harvennuksen jälkeinen metsä säilytti paremman kasvupotentiaalin, vaikka siinä ei ollutkaan umpi tiheää puustoa.
Avohakkuut lamautti tuottavuuden kasvun ja joutaa heittää historiaan.
Sata vuotta sitten metsät tuottivat sahapuuta sen ajan tarpeisiin ilman nykyistä ns ”teollista tehokkuutta” tai massatuotannon vaatimuksia. Standardoidun puuraaka-aineen kysyntää ei ollut, joten metsänhoidossa ei tarvinnut tyytyä nykyisenkaltaisiin yksipuolisiin kasvatustapoihin. Harvennus oli käytännöllinen tapa tasapainottaa puunottoa ja metsän uusiutumista, kun taas nykyään tiukat hakkuumenetelmät usein jättävät jälkeensä alueita, joiden kasvua ja tuottavuutta on vaikea palauttaa entiselleen.
Harvennus antoi metsälle tilaa hengittää ja uusiutua luonnollisemmin, kun taas nykypäivän tiukat hakkuut ja istutukset jättävät metsän heikompaan tilaan jo alussa ja pitkällä aikavälillä. Jos halutaan tasapainottaa tuottavuutta ja kestävyyttä, olisi syytä harkita vanhojen menetelmien parhaita puolia uudessa kontekstissa – sellaisenaan ne eivät välttämättä toimi, mutta niistä voi oppia paljon metsän luonnollisesta uudistumisesta ja monipuolisesta hyödyntämisestä.
Niin, jos onkin omistajan polvista ja vaihdoista kyse asiahan on vallan toinen! Luulen vanhoja käytettyjä vaihdossa ei arvosteta ollenkaan ovat pelkkää jätettä. Kaverille vaihtoivat molemmat polvet, sen oli tehneet kirurgit. Pitänee kysellä .
JK-järjestelmässä uusi sukupolvi syntyy jatkuvana prosessina, mikä vähentää riskejä (esim. kuivuminen, hirvituho).
Hyvin hoidetussa JK-metsässä uusi sukupolvi on aina valmiina ottamaan paikkansa vanhojen puiden lähdössä – ilman paniikkia tai suuria kustannuksia. Visa voi tietysti viriilinä seniorina avitella muutaman vuoden !
Okspuun ”metsäsuunnitelma vuodelta 1935 ” ? johtaa nykyisin molokin kitaan! Rahallinen ha tuotto oli -35 v nykyiseen moninkertainen latvattomanakin. Eikä jälki ollut nykyistä aukkoa huonompi ainakaan.
Metsät kunnossa, seuraile edelleen niitä hirvien rykimisiä. Hyvin olet kuvannut omat kykysi muuhun. Sitä samaa voin sanoa muistakin nälvijäisistä , tonkivat hirvenpaskaläjiä.
Harsiminen on kahden tai useamman kangaskappaleen väliaikaista kiinnittämistä toisiinsa ennen varsinaista ompelua, jotta ne pysyvät paikoillaan ompelukoneella ommeltaessa!
Pitkillä matkoilla latausajat ja verkoston saatavuus voivat kuitenkin aiheuttaa viivettä, mikä tekee bensiiniautosta edelleen joustavamman valinnan Via Baltialla monille. Jos auton arvon säilyttäminen ja taloudellinen järkeily ovat tärkeässä asemassa, vanhempi polttomoottoriauto voi olla ( 150kkm) fiksuin ratkaisu – ainakin toistaiseksi.
Harrastukset ja tuotantotalous eivät ole samaa. Lopetan vastaamisen jupesa:n höpötyksiin! niistä puuttuu todellisuus.
Niin on kossuakin ja sorpusta myyty paljon, mutta niitä myös paljon ostettiin!
Pitkälliseen kokemukseeni perustuen on mahdollista aiempaa helpommilla uusin opein saavuttaa puuntuotannolla monikertainen tulo!
Metsien kasvun ohjatulla menetelmä on ohittanut lakipisteen ja on taantumassa …- jotta se jo nähty!