Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä saatiin kerralla Suomen metsien tila inventoitua.
pätkivät sahapuuta tilaajan mitoilla kuin nykyisinkin; joillekin oppiminen tarvitsee toistoja!
Menikö metsänkäyttö ”metsään” kun oppineet ja koneurakointi karkasi yhtiöiden päätettäväksi? Vanhat isännät näki metsän kokonaisuutena ja pätkivät sahapuuta tilaajan mitoilla kuin nykyisinkin metsää ja puuston kasvua hävittämättä. Riukutuotanto on huonosti tuottavaa ja heikosti kelpaa konekorjuuseen, aiheuttaa pitkällisen tappion kierteen puunmyyjäälle.
Mitä uudistetussa koulutuksessa tulisi olla jotta puunmyyjän/ maanomisatajan ja metsin tila paranisi?
”Metsä kun kasvaa myös lannoittamatta, vaikkei uskoisi.” Kysehän on sijoituksesta hyvästä opetetusta uskoon perustuvasta tuotosta, vielä pitkällä tähtäimellä!
Paljonko levityksen hinta tekee lisää? Typpilannoitteen kilohintaa ei voi suoraan sanoa, typpilannoitus maksaa tyypillisesti keskimäärin 370–450 euroa hehtaarilta, ja se toteutetaan useita kertoja metsän elinkaaren aikana. Puukilla oli muistaakseni toteutettu ja fakta laskelma sijoituksen tuottavuudesta.
Pyörällä ajaminen, johtamistaidot, maun aistiminen eroavat — matemaattinen kaava, resepti, liikennemerkki pitää oppia opetuksesta. Säännöiksi tehdyt pitää vielä ymmärtää.
Tärkeä huomio: Nämä kaksi eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ovat kaksi puolta samaa kolikkoa. Kaikki eksplisiittinen tieto lepää kestävän tiedon pohjalla. Esimerkiksi lukemaasi lausetta tässä viestissä ymmärrät, koska sinulla on pysyvä tieto kielestä, kirjaimista ja merkityksenmuodostuksesta. Näkymättömiin uskomuksiin perustuvat opit tarvitsee toistoilla vahvistusta, eikä jätä tilaa poikkeavalle tiedolle ja uutta faktaa on kautta historian vihattu.
Kokeneen lääkärin ”oppinut silmä” diagnoosissa. Hän voi nähdä potilaassa jotain, mitä ei voi helposti perustella laboratoriotuloksilla, vaan se perustuu tuhansiin vastaaviin tapauksiin.
Todella lahot kannot sopii moderaattorille aiheeksi ja tekijäksi.
Jatkuva kasvatus ja sekametsät ovat olleet monessa mediassa edustavasti esillä ja kerrottu sen monimuotoisesta tuotavuudesta. Hirvien aiheuttamat tuhot niihin ovat ehkä pienemmät kuin paljaaksi hakatuissa taimikoissa. Ilves ei haittaa metsänkasvua päinvastoin kun se hävittää myyriä ja niin mys ketut ja sudet. Onko karhusta todellista etua metsän puille?
Onhan se sinnepäin. Ensiharvennus on jostain muusta menetelmästä. Silloin kun metsässä on jatkuvana tukkipuun hinnalla kasvua yli 5 m3 metsä toimii tuottavana jk menetelmänä.
Hirvikannan hoidosta vastaavat tietoisesti jättävät populaation uuteen kasvuun tarpeelliset yksilöt. Hirviä voisi kasvatella vain valtion omilla mailla nehän ovat valtion omaisuutta ja hallinnassa. Yksityisten on karjansa aidattava etteivät aiheuta vahinkoa ja mielipahaa liikenteessä tai muuallakaan.
Alkoholin myynti ja hirvien tappoluvat ovat toisistaan riippumattomat eikä voi vertailla. Kieltämällä liikenteestä kakki autot ja moottoripyörät niin sillä olisi sama vaikutus kuin hirvien ja peurojen sijoituksella aidatulle valtion maalle eikä satunnaisena liikenteen sekaan.
S portaan kaltaista lajia eniten tunnistan just porukoistanne. Tapanani ei ole lannistaa heikompiosaisia. Semppiä !
PS; Nostok , ikävä tapaus, sitä murhetta ei korvaa mikään. Eduskunta määrittää alkoholin myyntiä ja” EU päättää”.
Tuossa metsästys mafiassa ovat vapaehtoiset haalineet vallan ja esiintyvät virkamiehinä tuhojen määrän päättäjinä. Mitään vastuuta vahingoista ei ole asetettu!