Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Miksi ihmeessä kysyt minulta, etkä  paevessasi pylkeröillä tai selvitä itse näitä lukuja loppuun asti? Kun kerran kirjanpito on noin tarkkaa, niin laskepa samalla vaivalla, paljonko sivulliset ja välikädet ovat kuitanneet sinun selkänahastasi, ja paljonko sinulla on ollut rahaa kiinni tässä projektissa 5 % tuottovaatimuksella!
Jos otetaan pelkkä maan arvo (esim. varovainen 2 000 €/ha) ja taimet (378 €) vuonna 1988, niin tuo noin 2 380 euron alkupääoma 5 % korolla korkoa korolle laskettuna on rullannut tähän päivään (38 vuotta) mennessä jo yli 15 000 euron arvoiseksi. Pelkkä korkomenetys – eli se raha, jonka pääoma olisi tuottanut muualla ilman yhtäkään työtuntia – on lähes 13 000 euroa hehtaarilta! Ja tähän päälle tulevat vielä kaikkien harvennusten aikaiset konekustannukset, korjuupalvelumaksut ja oman työn hinta, jotka nekin ovat olleet poissa muista sijoituksista.

Luulisi, että A. J:lla – pitkäaikaisena metsäalan tiedejulkaisijana ja korkeasti koulutettuna asiantuntijana – on heittää tähän rinnalle jo valmiiksi laskettu, selkeä eurosumma.

Niinpä, jaksollisen kasvatuksen satavuotinen odotus onkin asiantuntijoiden puheissa ihmeellisesti kutistunut vuosikymmenillä, ja nyt ollaankin jo tilanteessa, jossa valtakunnassa kasvu kuulemma seisoo kokonaan!
Kyse on kuitenkin puhtaasti rahaliikenteestä. Vaikka kuutioita ja teoreettisia kasvulukuja pyöriteltäisiin miten päin tahansa, todellinen tilipussi näyttää miinusta vielä pitkään aukkohakkuun jälkeen, kun kalliit uudistamis- ja maanmuokkauskustannukset iskevät silmille. Samalla kun suuret toimijat kuittaavat massiiviset kuutiomäärät omiin sijoitustuottoihinsa, metsänomistajan käteen jää vain pelkkää vapaata aukeaa tilaa – ja virkaväelle uusia tarkastuskohteita valvottavaksi.
Raha tässä puhuu heille, ei metsän etu.

Millä ihmeen tiedolla ja perusteella   oikein laskette olemattomia tuloksiaan? Kun aukkohakkuut aikoinaan ajettiin väkisin läpi suomalaiseen metsätalouteen, siitä ei ollut olemassa mitään pitkäaikaista taloudellista tai tieteellistä, biologista tutkimusta. Eikä sellaista ole vieläkään julkaistu – ei ainakaan sellaisia Timpan vertaisia, rehellisiä tuloksia, joissa luvut kestävät kriittisen tarkastelun.
Koko avohakkuumallin markkinointi on perustunut siihen, että virallisissa selityksissä aloituskulut, kalliit rahana maksettavat työkulut ja pitkät korkotaakat on tyystin peitetty. Myös kaikkein suurin taloudellinen reikä – eli tuotannon täydellisestä katkoksesta syntyvä nollavuosien menekki – loistaa heidän taulukoissaan poissaolollaan.   Kun todellista vertailututkimusta avoimesti pimitetään, on helppoa esiintyä ylivertaisena tietäjänä ja kärkkyä metkatukia julkisesta kassasta.

”Harsiminen” aukoksi  on hävitys  josta ei seuraava kasvusto  selviä  plussalle!    Timppa on sen osoittanut  brutto tuloksena.  Kellään muulla ei ole ollut todellista eurotulosta.   Verottaja kertoo samaa.