Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kuulehan Puuki tämä on niin moneen kertaa jo käsitelty ja aina tulos on ollut sama. Kysyin nyt asiantuntijalta; ”Ero olisi siis noin 860 €/vuosi parempi jatkuvan kasvatuksen hyväksi.” Paikkakunta on Etelä-Karjala.
# Nuokalle ; Myyntikokemusta ja taimia on noin 65 vuotta!
Myynnissä ovat enimmäkseen alle 70 vuotiset, valikoituvat paksuuden ja tiheyden perusteella varjostuksen mukaan. Jatkoon jäävät vahvoista ”ikimäntyjä ” geeniperinnöksi . Seuraavat hakkuut on otettava ohjeisiin etenkin kun on valmista monikerroksellista sekamehtää käsittelyssä. Tiedän kasvussa olevan koivikon -75 istutettu eikä ole tähän asti korkoja tuottanut.
Todella mielenkiintoista seurata jaksollisen hypetystä miten ovat sisäistäneet sen aiheuttamat tappiot kestävät rasitukset. On tietysti kunnian päällekäyvää myöntää, että sillä edellisellä olis ollut tuottavuus ja toiminta helpompaa. Toisaalta ei se ollut mahdollista. Mie otin het’ opiksi kun tilaisuus tuli 10 vuotta sitten.
KuneKoski ; Oletko milloin menossa uudelleen niille samoille paljaaksi tehdyille palstoille tukkipuita pätkimään? Riittäiskö kierrellä niissä avoimissa seurata rahantuloa seuraavat 30 v. Ohiajo riukukoivikosta ei ole kovin tuottavaa vuosituloksi.
Tosi on, että tasaikäinen on omankokemuksen ja tutkimuksen tiedoilla ollut lähinnä taloudellisesti hyväntekeväisyyttä. Se taimettuminen on mahdollista kun on ollut jk metsänä ja siitä on niin käytetty. Puuston on hyvä olla sellaista kuin on Osmo Palosaarella ja on niitä muuallakin mutta eivät ole netti esittelyssä. Kannattavuus ero on selkeä kun tasaikäisen 30 % sijaan ajasta jk tuotannossa sahapuunhinnalla on mahdollista tuottaa jatkuvasti 100 % myyntiin tulosta jatkuvasti.
Tulos on, että hehtaarin vuosituotto on 500 – 1000 € per ha jatkuvana.
On ollut puita ja metsää tuhansia vuosia Suomessakin. Historiatiedot on todistettu oikeiksi.
Mielipiteesi perustuu johonkin kerro MM?
Kannattavuuden ensimmäinen perusta on, että niitä puita on jatkuvasti kasvamassa! Homma ei aukolla parane!! Olen Puukin kassa siitä yhtä mieltä. Muualle sijoitukset pittää käsitellä erikseen.
Systemaattinen muutos vaatii johdonmukaista työtä kaikilla tasoilla – päätöksistä käytännön metsänhoitoon ja metsänomistajien ajattelutapojen muutokseen.
Kenelle kuuluu osaamattomuuden muutos? Alkutuotannon alalle on kehittynyt monen tasoista laitosta ns edistämään tulosta, no ei ne tulot metsänomistajalle ole siitä vuosien aikana kehittyneet. Näyttää, että päinvastoin on käynyt. Äskelleen jälleen käytännönkin toteutuksen jo monetta kertaa. Ei liene nälvintää kun kirjoitan vaihtoehdosta, A J on mainio palstan virkistäjä ohjauksilla keskusteluun jopa väittämillään, niin päättelen.
Pittää keskittää sahapuunostajiin joilta saa ehkä fyrkkaa, sitä on vielä edellisen myynnin jälkeenkin ja lisää kasvaa samassa kuviossa. On mahdollista jotta myyn jälleen ja sinne silti jää kasvavapuusto tukkipuunhinnalla tekemään ”kannattavuutta”. Kasvu on heti suurissa puissa suurempaa kuin paljaaksihakkuulla moneen kymmeneen vuoteen. Puiden kasvulla on samoja kykyjä koko maapallolla jotta ei mitään harvinaisuuksia ole tänne tullut.
A J ; jos mie olisin teettänyt ne paljaaksi niin odottaisin siellä toisessa tietoisuudessa seuraavaa myyntiä ja ne horsma ja elefanttiheinikko hehtaarit tuskin olis perikunnan mieleen tai seuraavalle omistajalleen minkään arvoisia. Kerran vielä, 30 vuoden odotteluun en enää ryhdy jotta saisin propsia pinoon! olen samaa mieltä kuin oli Erkki Liikanen Frederikin ja Dännyn kiertueesta, ei kannata säästellä odotteluun!
Työllistymiseen auttaa jos osaa jotain erityistä juttua. Niitä samoja kykyjä jos muillakin niin tekijöitä riittää kuin pilkkikisoihin. On vain harvoja aloja joissa ne samat katekismuksen opit tauluineen osattuaan riittää. Nykyinen ”Orvelin ” uusi aika vaatii nopeaa uuden oppimista ja omaa älliä. Maailmalla on mättäjiä ja kantajia pilvenpimein eikä heidän kanssaan ole hyödyllistä kilpailla.