Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pitämällä jk systeemissä, vaikka tohtori komiikkaan verraten niin 25 vuotta tuottaa myyntiin 750 milj. mottia tukkia ja se jatkuu edelleen (Nykyinen pinta- ala on pienempi ja alkanut vasta muutama vuosi sitten). Kaksinkertaisella hinnalla rankahintaan verraten.
Pähkinää purtavaksi paljonko kasvua jää tulematta ”10 vuoden aikana (esim. 2010–2020) avohakattu alue on ollut noin 1,5 miljoonaa hehtaaria”? 2000 jälkeen se on kumuloitunut yli 3 miljoonaa hehtaaria. Laske vaihtoehdoilla 4 – 8 m3 /ha .
Tälle sivulle alkutekstin mukaan
”Jatkuva kasvatus käytännössä”Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?
Juu, tuo A.J.:n neuvo on hyvä pitää mielessä, kun äijät selittävät tai jos kykenevät numeroilla laskemaan tuotoksia ja paljaaksi hakatulta myyntiä. Eivätkä sekoittaisi omia ja valtakunnan kasvulukuja tai kolmen rosvon saavutuksia keskenään.
Simulointi on kohtalaisen tarkasti kohdallaan ja korjaa jatkuvasti tarkkuutta, mitä enemmän sitä käyttää. Tarkoituksettomalla pystyssä varastoidulla massalla metsässä ei ole järkeä eikä hyötyä mutta tarpeellinen kasvunylläpito jatkuvana korjaa tuottavuutta.”Perkolaattorin parametrejä pitäisi ehkä vähän säätää” A. J. Mitä meinaat?
Tarkista A J ,.. vielä kerran parametrit, taimien kasvukuutiot ei kesää tee!! No ei kiistellä, .mie kasvattelen tukkipuita mieluummin. # kirjoittelu tökkii, pitää kahdella näppäimistöllä naputella, toinen hajosi.
Käytän kaikkia näitä saatavilla olevia Luken ja ketkä kaikki niitä kuvia on ottanutkin.
______– Kävin etsimässä
Suomen metsien kasvun ja hiilinielujen muutokset ilmastonmuutoksen aikana”**
– **Tekijät:** *Timo Pukkala, Antti Kilpeläinen, ja Heli Peltola* (Luke)
– **Julkaistu:** *Metsätieteen aikakauskirja (2023)* ja päivitetty raporteissa 2024
– Luku: 10–20 % vähemmän puuntuotantoa vuosina 2000–2023 vs. 1970–1999Aamun tv jutussa oli muutama päivä siten, A . A . kertoi, että taantuma havaittiin jo viisivuotta sitten. VMI mittaa mennyttä paremmin kuin tulevaa. Otapas selvää mistä johtuu? Toisaalta noilla ei ole yksittäisen mo: n tuloihin vaikutusta. Miulle simulointi ohjelma näyttää paljaaksihakkuun toistumisen selkeänä taantumantekijänä. Helpointa on päätellä, että 140 vuoden jaksoon mahtuu jo kaksi reilua taimivaihetta yhteensä on 60 vuotta 0 -2 m3/ha kasvua. Odottamista toinen mokoma.
Onko A J löytänyt tuohon parametrin; ” on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät” ? Miten selittyy A. Asikaisen ilmoitus.
No, ”koordinaatit”, varmaan osalle taluttajat enempi tarpeen! Kun noissa alkeellisimmissa asioissa on jo viritykselle tilaa niin riittäköön ne Punkharjun tutkijoiden monikieliset selitykset . Noihin muihin olen netin kautta vilkaisut.
Tarve opiskella uutta; – Metsäntutkimuslaitos (Luke) on arvioinut, että **liian nopea hakkuuvauhti** voi vähentää **kokonaistuotantoa 15–30 %** seuraavan 30 vuoden aikana, jos:
– Uudistaminen viivästyy (esim. istutukset myöhässä), hoitoalueiden nollatuotto vuosikymmenet miinuksella.
– Maaperän ravinteet kuluu liian nopeasti (toistuvat lyhyet kasvukierrot).__
Ranelle on tärkeää ja tuo iloa toisten tappiot. Tuo sattui ML Mikolle kun kirjoitti jaksollisen umpikuusikon harvennuksesta? .. Perään alueella riehui trompi.
– **Ilmastonmuutos** lisää kuivuutta ja tuholaisia, hidastaen kasvua entisestään.
PS: Nostokoukulle kerron , että on kaksinkertaisesta tulon menetyksestä ja hirvittävän suuresta työnmäärästä tukineen propsintuotannon takia! Tämäkin oli sanottu ja kirjoitettu aiemmin.
Ratkaisu:
– **Jatkuva kasvatus (JK)** vähentäisi kasvun taantumaa, koska metsä säilyttää hiilinielunsa paremmin.
– **Kasvua parantavat harvennukset** (ei täysiä aukkoja) parantaisivat pitkän aikavälin tuottokykyä.
– **Maaperän kunnossapito** (esim. monipuolinen puulajivalinta) ehkäisisi ravinteiden köyhtymistä.Pohjoismaista Ruotsi on edelläkävijä jatkuvan kasvatuksen (JK) metsien demonstraatio- ja koealueiden suhteen, mutta myös Suomessa ja Norjassa on nähtävillä hyviä esimerkkejä. Tässä yleiskatsaus:
– **Skogforsk** (Ruotsin metsätutkimuslaitos) ylläpitää laajasti **demoalueita** eri puolilla maata, erityisesti keskitettynä etelä- ja keskiosiin.
– **Tönnersjödemon** (Hallands län) – Klassinen JK-metsä, jossa vertaillaan eri hoitotapoja.
– **Asa försökspark** (Småland) – Pitkän aikavälin kokeita harvennusväleistä ja puulajivalinnoista.
– **Metsäyhtiöt** (kuten SCA ja Holmen) pitävät omia **JK-esimerkkialueitaan** esim. **Norrlandin** metsissä.Opastetut retket**: Usein järjestetään yhteistyössä **Skogsstyrelsenin** (Ruotsin metsäkeskus) kanssa.
🇫🇮 **Suomi – Kokeilut suppeammat, mutta kasvussa**
– **Metsäkeskuksen ja Luken alueet** (kuten Punkaharju, Juupajoki).
– **Yksityiset JK-mallimetsät**: Esim. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa (kuten **Silva Ry:n koulutusalueet**).
– **Osa alueista keskittyy ”lähes luonnontilaiseen” kasvatukseen** (erityisesti Pohjois-Suomessa).🇳🇴 **Norja – Painotus luonnonläheisyyteen**
– **NIBIO** (Norjan bioeconomy-instituutti) pitää yllä JK-kokeita **Østlandetissä** (itinäisessä Norjassa).
– **Esimerkkimetsät** löytyvät mm. **Vestfoldin** ja **Telemarkin** alueilta, usein keskittyen lehtipuuvaltaisiin metsiin.🇩🇰 **Tanska – Pienimuotoista, mutta mielenkiintoista**
– **Hald Hovedgårdin metsäkoulutuskeskus** (Jyllanti) – Näyttelyalueita, joissa korostetaan sekametsää ja harvinaisempia puulajeja.Mistä löytää näitä?
– **Ruotsi**: [Skogforsk.se](//www.skogforsk.se) (kartta demoalueista)
– **Norja**: [NIBIO.no](//www.nibio.no) (hakusanalla ”kontinuerlig skogbruk”)
– **Suomi**: [Metsäkeskus.fi](//www.metsakeskus.fi) (hakuehdotuksella ”jatkuva kasvatus”)Jos haet konkreettisia vierailukohteita**, suosittelen etenkin Ruotsin **Tönnersjötä** tai Suomen **Punkaharjua** – molemmat tarjoavat selkeät oppimiskokemukset.