Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Ukko-härkä vasta nyt huomaa pohtia paljaanmaan olemusta. Siemenkyky on sieltäkin hävitetty !
Jos 60 % pelloista (noin 1,2 milj. ha) muutettaisiin metsäksi, puuntuotanto nousisi joskus noin 15–20 milj. m³/vuosi (riippuen kasvatuksen tehokkuudesta). Tämä perustuu karkeaan arvioon, että uusi metsä tuottaisi 10–15 m³/ha/vuosi. Tuotto; puu 1 miljardi €/ vuosi mutta vuosienkuluttua, siirtymään metsälaidunnusta jollain riviviljelyllä eroteltuna. Peltomaan arvo taitaa nykyisin tuhota ajatuksen.
Onko tuo noin hankalaa, ettei enää löydä omatoimisesti metsää, Antti Asikainen siitä vain taantumana puhui . Olen suppeasti liikuskellut mutta meidän rannoilla on ihan mainiot puustot. Pärnun lähellä on reilusti suojeltua metsää ja tammi kasvaa hyvin! Kyllä metsiä on. Puolassa on tiheää mäntymetsää ja Espanjassa sypressit huojuu taisi olla haapojakin.
”On turhaa heille ’mölisevälle sonnilaumalle’ – A. Kiven sanoin. ’Linkittäkää joku JK-tutkimus!’ Jos eivät ole tähän mennessä oppineet löytämään tietoa, niin A.J., miksi vielä houkuttelet moista? Lisätkööt aukkoja. Itse asiassa olen näistä asioista esittänyt tutkitun tiedon lähteet. Katseltavia kohteita on ja tutkittua aiheista on julkaistu useiden kirjojen verran, mutta lukijat viihtyvät mieluummin vessakirjoittelun tiloissa! Tieto ei ole sattunut sopivassa muodossa noille äijille.
Heillä tuntuu olevan tarpeeksi tietoa vääristelyyn, mutta kun itse perään kysytään missä JK-metsien kasvu- ja tuotostiedoista voi tutustua, paljastuu täydellinen tietämättömyys.
Taiki: lle äkkiä , ovat tuolla mitanneet 23 mottia / ha, siinä puskee vahvaa tukkia edelleen. Sitä ei edes ollut tietäen viritetty ! Mie oon havainnut jotta kun on sopivasti puita niin kasvaa paremmin tukkia kuin vatukko.
Nosta pylkerö tamppaustahtia niin jospa siitä kasvu heräisi!
Unohtunut tamppaajilta, että paljaaksi hakatulle ei tarvitse minkäänlaista (60v) hakkuukonetta vuosikymmeniin eikä kummoista asiantuntijaa. Saavat vapaasti ukot ja suorittavat varjella ”siemenpussejaan” vatukossa ei oo kiireitä! Taantuma lisääntyy!
Myynti jatkuu jk metsästä hyvätuottoisena noin tonnin hehtaarilta vuodessa, ~10 vuoden rytmillä!
Keskeytän jutustelun jotta älyätte mennä purkamaan asianne huussiin. Ahvenen puhdistus tuottaa noin 80- 150 € tunnissa kun vertaan kaupan file-hintaan, ja on maukasta!
Eri-ikäisessä harvennuksessa tuotetaan järeää tavaraa jaksottaista enemmän – tämä on tutkittu asia. Korjuuvahingoilta on aina pyrittävä välttymään, minkä vuoksi osaaminen on tärkeää – välttämätön eikä siitä erikseen makseta. Hakkuun tekijällä on oltava tieto ja koulutus tekemiseen, että osaa tehtävänsä. Työnantajalla maksajana on mahdollisuus vaikuttaa työnlaatuun ja valvoa sitä ( kirjoitettu sopimukseen). Tehtävään voi vaatia oikeaa asennetta, kaluston ja varmasti osaavan tekijän eikä huoli tyytyä jk kapinoitsija ”tuholaista” mihinkään tehtävään. Oikein toimivia koulutettuja taitavia korjuuhenkilöitä on.
Puunhinnat hakkutapojen mukaan ovat ostoyhtiöiden luomakuva osin perusteeton tarvitsemasta erilaisesta kustannuksesta. Kertymä aikayksiö kohti on lähes sama kun jk harvennus tuottaa järeää tavaraa jaksollista enemmän, se on tutkittu asia. Näyttöjä menekistä ei ole kauppojen mukaan korvauksista hakkaajalle julkaistu. Pukkalan tutkimuksessa oli mitätön ero avohakkuun ja jk harvennuksena hakatun välillä. Ostoyhtiön metsään tehdyn työn maksuista tulisi näkyä selkeästi myös maksajalle.
Onko tuo metsä mistä peräisin josta laskelmia tehdään ja kenelle ne paljaaksihakkuun tulot kuuluu, onko joku jäänyt välistä pois. Millä ne edelliset tamppaajat ovat palkittu. Käteinen puuttuu. Pimeys on vallalla! En puutu korjailemaan. Ahventen puhdistus on mielekkäämpää puuhaa.
A J , harmi kun tuo ohjelmani ei tuota grafiikkaa ja olen huomannut sen siirto on hankala tänne lehteen, olisi niin tuiki tarpeellinen tälle väelle. Eihän tuo ole hankala kunkin piirtää ruutupaperille noista lukemista, osaamisestahan se ei ole kiinni! käyttää kynää ja tietysti kumia.