Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
R. Ranta ; tuohon ongelmaan teki älyn suomalainen opiskelija. Koodi on googlen seinällä aulassa nähtävissä ja edelleen käytössä. Se jos jollain on oikea teoria vaikka se ei ole viritetty käyttöön on myös toteutettavissa. Esimerkiksi maailmanympäri purjehdus putoamatta pannukakun reunalta!
Puuki onko siulla Savonius – tuulimylly?
A J. halusi sen vertailun tilien tuloista. En puutu siihen koska se on eri business. Olis ollut parempi sanoa , että ottaa myynnistä rahat salkkuun turvaan. Täällä on niin moneen kertaa varoiteltu monista tuhoista joita puiden säilytykselle metsässä voi sattua. JK ssa kerralla ison riskin altis aika on reilusti lyhyempi kuin tasaikäisen päätehakkuuta odotellessa.
Harsinta ei ole jk menettelyssä. Aukon jälkeen nuorenmetsän hoidossa raivaussahalla siivotaan kaikki alle 7 cm puut jotta motoajaja näkee puut metsästä, samalla romahtaa metsän jatkuvuus ja mahdollisuus lennossa muuttaa metsä jk metsäksi ( kats ML Mikon video). Myöhemmin siihen tehtävä ”kermankuorinta ” on sitä harsintaa. Siinä ei jää metsään sopivaa nuorta metsää eikä just taimiakaan.
Timpan tietoihin lisään pakkolait, pölvästit metsäasiantuntijat, sellukartellit, kartellit ja alkutuotannon ”kyykytys” ym. ! Paavo Talvela johti vuoristonevoksien kanssa sortoa.
Yläharvennus jk metsästä ei vähennä juuri kasvua kun poistettavien puiden € tuotto hidastuu ja kasvu muuttuu tilille rahana. Jäävä puusto on hyvässä kannattavassa kasvussa edelleen. Gla ei se kasvu lopu jos ne vanhat puut poistaa. Tämänkin oon ihe nähnyt! Petäjän taimiakin on,,, mutta hirvet !!
Metsän käsittelytavat voi tehdä tietämättä Arvometsästä mitään. En tuntenut T. Pukkalaa, enkä muitakaan jk -tutkijoita kun hokasin irtautua riukutuotannosta. Metsäasiantutijan virhe vahvisti asian käytännössä!
Puukin kanssa tää osataan, heinämaat ja metsät erillään.
Vielä pieni kertaus suuruudenlaskuoppia. Aarin alalle yksi taimi on 100 kpl /ha kahdeksassa vuodessa 800kpl / ha. Se tiheys riittää hyvin kolminkertaisesti hakkuun poistumaan.
Visalla on hektinen rytmi. Mainitsin niistä puista ja metsistä joita on ollut jo ennen metsäasiantuntijoita. Voit unohtaa koko jutun, arvelen merkityksen sinulle varsin mitättömäksi jolla ei pidä pahoittaa mieltä. Ilmastonseuraajat ovat niistä kiinnostuneita ja päättelevät senkin miten on ajan kuluessa säävaikuttanut puun kasvuun. Se onkin jo toinen juttu.
Vastaan Gla:n epäilyyn , että on miulla jossain oma kakkara about 1000 vuoden takaa. Se on suosta ojituksessa nousseesta tukista. Sitten kuvia olen nähnyt niistä Luken tutkijoiden Lapin tunturijärvistä löytyneistä puista. Muistelen niiden olleen jopa 7000 vuotta sitten kasvaneita. Käy ihe katsomassa eihän se mikään salaisuus ole. Naapurini suota peratessa nosteli sadatellen kahdenkannon alta kolmatta niin nekin oli suorastaa jo vanhoja kun vertailee näihin nykyisiin jalostettuihin myytäviin. Jatkumoa on ollut ennenkin. Otaksun ne poltettiin leipäuunissa. Lieksan museossa on Virsuvaaran talo, senkin seinähirret kertoo jotain menneestä metsästä.
Jk uudistuminen on moninkertainen 50 suhde yhteen tasaikäiseen nähden, johtuu siitä, että uudet siemenet tulee joka vuosi.
Hyvin ovat puut kasvaneet 3000 vuotta sitten ennen savolaisten hoitotakuuta.