Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Tautiset ja kasvuun kelpaamattomat, tuhotut pohjat eivät ole kai mihinkään kasvatuksen sopivia. Syy ja seuraus on selvitettävä. Jossahin saattaanii olla nii tai olla olemattanii ! Se on silleen tutkittu. Saattaa olla vaikka avohakkuun peruja ja harvenneltu kesällä kannot paljaana ilman ureaa. Eikä ole mitään yhteyttä jk käytännön kanssa ollut kuuteen vuoteen.
Puuki helposti valmistaisi 6-8 kW tuulimyllyn siivet ihan omista puista, tai mie voisin lähettää (myydä) valmiit lavat. ( kesäpaikkaani ei saa nostella tutkahäirintää.) Muistan , että siulla on ”aeromystiikasta” hyvät tiedot ja aerodynamiikan laskutkin menee kuin vettä vaan eikä niitä myllyn käytössä edes tarvitse.
Aukon ongelmista irti kampaillessa oli kylvetty ja ruopattu, istutettu eikä vielä sittenkään Timpan metsään puita tullut. Aikaa kului ja rahaa hautautui. Samassa ajassa jk kasvujaksosta 12 -15 v myy jälleen sahapuuta. En tällä mitenkään halua väheksyä Timpan metsän hyvää kasvua, jk vain myyn useammin tukkia. Jo silloin kun aukossa tamppaus alkaa.
Koneoppiminen AI ja algoritmit ovat ehkä kannolta katsoen hankalat. Nykyiset koneet pystyy laskemaan jo päivässä niin suuren määrän dataa vielä hakemaan lisää uutta aineistoa että saattaa päätä huimata.
Puuki, mie oon aina pitänyt rusinoista, ota siekii. Hakkuussa jk: n tuotantolinjan tavoite on puolivalmisteiden valinta mutta samalla tulee myyntiin hyvällä %lla sahatukkia. Ukkojen kertomat jättöpuut ovat jotain muuta.
PS, nyt pittää saaha lupa jo käpälännostoonkin. Oh hoh!
Timpan esim ”Meillä on 0-58-vuotiaita kasvatusmetsiä. Tietää, että niistä alkaa saada n 10 vuoden kuluttua joka vuosi halutessaan hienoja päätehakkuuleimikoita.”
Se on just sitä. Olis ollut hyväksi ymmärtää se polkupyörällä tunturin ylitys laskuni!
A J. Pitää antaa metsälle mahdollisuus, sillä on luontainen ominaisuus kasvaa, eikä viisaudessaan tuhota metsää. Sama itselle annettava mahdollisuus oppia jos ei ole aiemmin tarttunut.
Visalla on hyvä kysymys. Jaksollisessa vaikka ne ovat siellä eripalstoilla niin siellä on jokaisessa palstassa se odottelu ennekuin arvokasvu rysähtää käyntiin. Kokonaispinta-alasata jopa 50 % on alle arvokasvun, siellä kannattavuuskäyrä viistää maata. Osahan on hyvässä mallissa mutta vain osalla pinta-alaa. No , optimi jakaumalla jk metsässä on arvokasvussa kokopinta-alalla sopiva tiheys 17 – 24 cm puilla ja, että ne pienemmätkin sopii kasvamaan. Sitä puustoa myydään että vapautuu tilaa uusiutumiselle ( taimettuu joka vuosi) . Tässä ajassa kun hintojen erot jakaantuu noin epäedullisesti ensihakkuisiin niin kannattavuuden paremmuus syntyy paljolti siitä, että saa nopeasti tukkipuuta linjalta ulos. Yhtäaikainen virtaustuotanto on nopeampi kuin pysähdyksillä tehtävä menettely. ”Testattu ryzzän tullissa”. Tässä näin aluksi. Tuotantolinjoista on tehty tutkimuksia kats. Henry Ford on on mys suomalaisiakin. Siulla kun on järeää metsää niin en puutu siihen viijen metrin kepilläkään. Sekin on aikansa tuote ja toimi kuin hyväksi näet, kyllä sillä rahaa saa.
A J. kasvattaminen ja kannattavuus ovat eri juttuja . Myyntihinta /nopeus ovat ratkaisevat.
Mikäs se pöllöä kiukuttaa? ”Siehän haastat leikkiä tosissaan,” V. Linna
Henkilön arvostelu ei osu maaliin eikä kohenna keskustelua. Mutta edellä esittämäni haitan aukosta siirtymiseen ja jk aloituksen, vain Puuki kopitti lienee pp- siepparina menestynyt aiemmin. Juu, kun vielä lisää ongelmiin avohoidon pitkät jaksot etenkin alun tuottamattomuuden niin ei kummoista parannusta tarvitse kun kannattavuus voittaa aukoissa raatamisen. Toistan jälleen vaikka se teistä ilkeälle tuntuu ; 30 -40 vuotta jatkuvaa kärvistelyä ja raivauskaluston testejä rahatta jos eivät anna kemeraa ei kai se niin palkitseva ole.
Puuki kertoo: jk:lla ”pärjätä” paremmin kuin kunnolla uudistamalla. Toisaalta pitäisi olla juuri sopivaa arvokasvun kynnyksellä olevaa taimikkoa ja kasvatusmetsää, että ehtisi kasvaa ajoissa uuteen poimintahakkuuseen.
Noin yksinkertaista. Metsä on pidettävä hyvässä kannattavuuskunnossa eikä löysäillä 40 – 50 v. Kysymystenne perusteella vain harvalle on valennut mitä merkitsee kannattavuuteen 50 % aikahäviö ja puolen tulon viipyminen myynnissä sinä aikana. Nämä tietenkin kirveltää kun totuus paljastuu mutta niin se vain on nieltävä. Ostaja sen tietää ja myös osaa hyödyntää juoksuttamalla riukujen perässä.
Visa , olen ollut mukana nimelläni 64 vuotta. Ensimmäisen halkopinon möin 1962. Ostaja muisti tapauksen vielä 40v jälkeen. Kaik’ lähes on nähty ja myös paljon koettu!
Avohakkuu johtaa jatkuvaan avohakkuuseen jatkuvana raivauksena ei voi muuta tulla. Jotta se siitä.
Lueskelin vuoden takaa noita selityksiä jk kohteistanne. Yhteistä monelle oli hävitetyn metsän jälkeen jäivät odottaman ihmeen tapahtuvan mukamas jk menetelmänä. Menneestä metsästä ei ollut juuri mitään kasvukelpoista tähteellä sitten odoteltiin taimien tuloa kuin manaa taivaasta. Käsitykset ovat hieman korjautuneet. Mutta kyllä lähtee, 300 vuoden kuluttua ei oo hävityksen jäljistä merkkejä jäljellä.