Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Koealasta saadulla tuloksella esittämäni on hyvin sopusoinnussa varmalla pohjalla. Viisivuotta sitten havaittu aukkojen jälkeinen taantuma on ollut ennustettavissa myös simuloinnilla. Siitä olen kirjoittanut jo vuosia. Ahkeruuskaan ei pysty korjaamaan tehtyä tuhoa pitkään aikaan.
-pylkeröt voi laskea ja hyvä pysytelläkin sormi- varvasfunktion nopeuden vertailussa. Parempi ettet sekoittaisi Lukea niihin tuloksiin.
Kyse ei ole pelkästään lakivelvoitteista vaan ” parhaan” kasvunhyödyntämisestä.
#A J, ” jatkuvassa ne poistetaan ”mätki myyrää” -pelin tapaan heti, kun ne saavuttavat hakkuukypsyyden ”. Annelilla on vielä hyvä mahdollisuus lisätä tietoisuutta jk menetelmästä ! Huoman, että olet jämähtänyt kirjoittamaan siihen 20 vuoden takaiseen jk innovaatioon , ei sekään ole huono. Silloinen menettely on korjattu josta mm Pukkala on ohimennen kertonut (näkyy hänen hakkuukuvissakin) , se oli seminaarissakin julkituotu. Uudet matematiikan laskimet pystyy hetkessä ”sulattamaan” funktion 62 potenssin joka aiemmin oli tamppausharrastajalle lähes ylivoimainen ongelma.
Avohakkuun vaikutus:
1. sukupolvi (0–30 v): Kasvu -30 % (hakkuun jälkeinen heikentymä)
2. sukupolvi (30–60 v): Kasvu -40 % (maaperän köyhtyminen)
3. sukupolvi (60–100 v): Kasvu -50 % (kumuloitunut heikentyminen)
Kasvun prosenttimuutos 100 vuodessa: ( huomaa lisätä väli aikaistutukset)
Aikaväli -Luonnollinen jk kasvu -Avohakkuun jälkeinen kasvu -Ero (%)
0–30 v 100 % 70 % –30 %
30–60 v 90 % 50 % –44 %
60–100 v 80 % 40 % –50 %Keskimääräinen raakapuukaupan arvo vaihtelee 10 000–30 000 euron välillä.
Kuutiomääräisesti yksittäinen kauppa on tyypillisesti 100–300 m³, riippuen puulajista ja hinnasta (esim. mänty 50 €/m³ vs. koivu 30 €/m³, Suuri kuituosuus ja pikkutukki polkee keskihintaa). Metsäkeskuksen ja Lukeen (Luonnonvarakeskus) tilastot antavat yleiskuvan, mutta yksittäisten myyntien tarkkoja tietoja ei kerätä. — Keskimääräiset arvot vaihtelevat alueittain (esim. Etelä-Suomessa pienemmät metsät → useammat pienet kaupat).
Mielelläni en jk sta arvele enkä niitä keksi kuin Visa. Tiedot on omista myynneistä eikä toisten kaupoista ole tietoa. Luonnonvarakeskukselta en saanut apua pulmaasi ja lopetan pyyntösi käsittelyn. Joten lukemat jatkossakin Visan on keksittävä laajasta hatusta
A J :n toivoisin tarkentavan jk menettelyn käytäntöä! ” jatkuva kasvatus vähentää tukkien määrää”. Tuo on pahanlainen virhe!! — Sen toisen systeemin ongelma on ettei tahdo saada avustuksetta edes hakerankaa niin kauas kuin silmä siintää. Ne ovat niitä ”tietämättömiä ja laskutaidottomia ” tuotoksia.
Nyky-Suomessa metsänomistajille maksetaan korvauksia omistajan pitkään harkitusta metsäntuhosta, vaikka alkuperäinen metsälain henki kielsi metsän tuhon tiukasti. Tässä järjestelmässä on ristiriitoja, ja se herättää kysymyksen: **kuka tässä todella hyötyy, ja kenen etuja järjestelmä palvelee?** Aiemmassa laissa joskus oli 1. ” Metsää ei saa tuhota”!
”Voisi nyt mieluummin tulla veroporkkana kuin keppiä” — Houkuttimet tepsii bensanostoon r-sahaan niin jospa toimisi laajemmin. Maastossa jos on jo taimet ja reilunkokoisia puita ennen tukipuun hakkuuta niin 80 % verohuojennus. Mie kannatan Panun ajatusta!
PS; ”Kasvuntaantuma havaittiin viisivuotta siten”. Antti Asikainen tänään .
Tarkoitus on myydä jälleen samasta paikasta josta hakivat kolmevuotta sitten vahvaa tukkia . ”Se pyörii sittenkin”, sanoi muuan syytetty. Harmittelen, että tällä pilasin muutaman äijän päivän ehkä koko viikon.
Kokonaistulo kaikilta 600 000 omistajalta (karkea arvio): ( ns tavalliset metsänomistajat)
– Keskimäärin 1 000–3 000 €/omistaja/vuosi → 600 milj. – 1,8 mrd. €/vuosi koko maassa. Teollisuuden ostaman puunarvo on korkeampi, tehtaalla hankitun raaka-aineen hinta jonka he ilmoittaa.Erot ovat suuria
Metsän sijainti: Etelä-Suomen metsät tuottavat enemmän (nopeampi kasvu, paremmat hinnat).
Puulajit: Kuusi ja mänty tuottavat enemmän kuin koivu.Lähteet ja tarkennukset:
-Metsäkeskus: [Yksityismetsien tuotot](https://www.metsakeskus.fi)
Luke (Luonnonvarakeskus): Metsätilastot.PS; ”Kasvun taantuma havaittiin viisivuotta siten”. Antti Asikainen tänään .
Niin on opetettu nöyräksi ja kohteliaaksi! Missä on ne myyntitulot ? Valtakunnan metsillä kehuvat miljoonia miljardeja, hölmöläiset!
Sitä toista kasvulukua vertailuun ei ole olemassa josta V-J Jalkanen kertoi, sitä ei saanut toteuttaa. Nykyinen nipin napin 5 m3 / ha ja tuotto noin satanen hehtaarilta parhailta paikoin on se rusinoitta ja puolikaspalanen pullaa. Ukot ymmärtämättömyyksissään sillä lekahtelee.