Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Valtakunnan metsissä olevat ongelmat voi johtua menneenajaja metsänhoitajien horinoista ja ohjeista enkä syytä mitään lintua tai yö laulajaa siitä niillä on ns linnunaivot. Miun pitää ulkoistaa vieraat metsät en ole siellä aiheuttanut kasvamattomia aukkoja niin korjatkaa te jotka tunnette sen mieltänne puristavan.
Kokemuksesta tiedän ettei tarvitse hakata paljaaksi ellei jokin ns väkivalta pakota siihen. Oiken toimien jatkuvamyynti toimii satoja vuosia, siitä on näyttöä. Puuhapalstat ovat ajanhenki jatkakaa Te niillä jos siltä tuntuu.
Tämä on outo juttu: A. J. ” ei ehkä olla syyllistytty metsän hävitykseen eli metsäkatoon, mutta ainakin on syyllistytty kasvupaikan vajaakäyttöön.”
Tarkoituksenani on metsästä saatava tuloa ja sen mukaan valikoida menettely josta se tuottamaton luppoaika minimoituu. Tiedetään että parhaassa tuotossa ovat metsänpuut 15 – 20 cm paksuisina. Sen takia vertaillessa vajaakäyttöä on aina jos metsästä puuttuu tuon kokoiset puut, Puukin super-taimet heinikossa tai jos on ähkypaksut kuusikot odottamassa myrskyjä tai tuholaisia, päälle aukkomaiseman ihailu kymmeniä vuosia. Riskit ovat hallittavissa kun on pieni pääoma oikeassa suhteessa hyvin euroja tuottavaan kasvuun, siihen pitää pyrkiä kuin rehellisyyteen.
Menneessä pimeydessä en enää elä jonka loi selluteollisuus. Lajittelen asioita kokemukseni, tiedon ja numeroiden avulla. No worries!
Metsänhoidollisethakkuut; harvennushakkuut eri muodoissa on tehty hankintana lukee Maatilat nyt kirjassa. Metsää ei saanut entisenlain ekakohdan mukaan tuhota. Lakia kierrettiin päätehakkuulla kuin edelleenkin. Nyt siitä ”maantavasta” uskolliset lampaat kiivailee ainoana oikeana menettelynä. Teollisuuden vaatimus toteutui ja tappiolla tuotettuna tehtaalle tuli lähes ilmaista sellupuuta, sitä syntyi metsiin jopa yli tarpeen. Uskon vieläkin näkööni, aukko ei ole metsää. Jotenkin haiskahtaa samalle kuin hyökkääjän erikoisoperaatio.
Sellutehtaita voi lisätä jos maksaa raaka-aineesta riittävästi. Se on varsin yksinkertaista ja mahdollista. Maailman business-henkilöt ovat taitavampia osaajia verraten meikeläisiin myyjiin ero näkyy jälleen kirkkaana Saksassa. Vuosittaisessa raakapuukaupassa on sukupolvien tulos. Kuinka moni meistä puunmyyjistä on opiskellut myyntitaitoa?
A. J. ; Tuo on jostain aiemmasta elämästä tuttu, ”komennan itse itseäni” . Metsällä on vahva taipumus tuottaa uutta puustoa jos siihen on mahdollisuudet. Lähellä on avohakkuu ( ei miun) ollut istutuksien jälkeen parikymmentävuotta odotellen ”ylösnousemista” . Horsmat ja heinät peittää jo siniset taimimerkitkin , ne varmaan ovat niitä jalostettuja ja taimetkin.
”puuston arvo on jaksollisessa metsässä selvästi korkeampi 46 vuoden kohdalla kuin jiikoo-metsässä” Niinhän se voi olla tai on sitten olematta jos on säilynyt ahona. Oikein tehtynä jk palstalta on jo kolmekertaa laskutettu myynnistä yht 300- jopa 400 m3 sahapuuta melko vähällä tamppauksella. Seuraavat arvokasvun puut pienellä pääomalla tekee tuloa omistajalle. So it goes!
PS. Jiikooo tuottaa taimia joka vuosi ja ovat jalostuneen olosuhteisiin sopiviksi säänkestäviksi joista valikoituu sopivat sahapuunkasvuun.
Onko keskusteluissa olemassa omaa palstaa aukonhoitajille?
Jk:n startti puuparven voi kuvitella 15 – 19 cm 200 kpl /ha ja joulupuut päälle. Myynnissä noilla saisi tuskin 800 €. Verottaja korjaa varmat 300 päältä. Näillä lähdetään niin laske Puuki miten tuo hyvinvointi kasvaa. Mielestäni ei tarvii vertailla kasvuja kun seuraa pelkkää kassavirtaa miten pomsahtelee 10 – 15 v myyntisyklillä. Siihen liimaat päälle niitä hoitokuluja niin on melko puhdas tulos laskettavissa. Paljonko on variaatiot 43 vuodenkohdalla kassan kertynyt erilaisessa lämpimässä.
Haittoja ja vitsauksia käsitellään sitten toisessa luvussa.
A.J. Senkin voi tehdä viimeiseksi jos ei ole seuraavaa parvea jo tilalle. Jos virheitä ei olis kuin kirjoituksissa, mutta kun on hävitetty 50 vuotta ne kehityskelpoiset puut ja lahjaksi eikä niistä kysellä ketään käräjille. Sanan vapauutta ei tule rajoittaa, aiemmin rysähti hakkuukiellot ja koppihoitoa päälle , meno oli kuin stasi hallinnossa. Koitellaa kamppailla näillä huijareiden joukossa parannellen lampaan luonnetta.
Lisäys; 15:00 Toistaiseksi ei ole metsänomistajalle parempaa menetelmää kuin jk jota on tutkittu. Avohakkuut otettiin käyttöön tutkimatta pakkolailla. Vertailut tehtiin selluntuotannon hyödyksi kuutioina ( niin edelleen). Tuhonjäljiltä vie voimia ja paljon vuosia ennen kuin aukosta saa viritettyä kestävän jk metsän.
@Jätkä ””piiskata” ns arvokasvua” , tolkunpuhetta. Virittämällä kierto niin , että sopiva luku on aina 17 -21 cm kasvussa niin väkisin rikastuu ja eikä tarvii edes pitkä ikää. Täällä riittää 10 v kasvuväli hakuissa.
Metsässä kasvavat puut tuottaa ( 17- 22 cm) 7- 12% . On holmöläisten kansantaloutta siirtää nuo sellukattilaan ja hakea aukkoon kemeraa tamppaajille, sanokoon lakikin vaikka mitä. No uskolliset jatkakaa niin kuin hyvälle tuntuu ja sijoittakaa kaikki mitä tulloo!
Timpalle , kasvukakkaroilla ei oikei saa kioskilta kahvia tai muutakaan. En viitsi toistaa aiempaa mitä olen menetelmästäsi sanonut eikä se näköjään ole muuttunut.