Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajille on tuputettu vuosia malleja joilla lisätä mahtavaa tuotantoa kiloja tai kuutioita yhä enemmän ja kustannuksista välittämättä. Myynnin edistämiseen ei ole juurikaan ohjeistusta eikä koulutusta metsänomistajille. Nykyinen maailma pyrkii tuottamaan yrityksissä tavaroita ja palveluita vasta kun ne ovat myyty. Suomen 600 000 metsänomistajasta evät kaikki hallitse edes perusteita omasta yrityksestään saati puunmyynnistä . Oletan ettei kovin moni mo hallitse myyntiä koulutettujen ostajien pyörityksessä (oli juttu konsernin lehdessä) . On olemassa yhteismetsiä ja metsärahastoja joissa vois olla nopea menettely korjata myyntitaito ja siten parantaa puusta saatavaa tuloa.. Täältä varsin löytyy parasta asiantuntemusta miten kaupankäynti tulisi tasavertaisemmaksi ja mo osuu kohenisi.
Tuulienergia on ja menee ohi vaikka sitä ei hyödynnä. Sen energiajäte poistuu paikalta itsekseen seuraaville voimaloille eikä tarvitse kuljetusta. Nuo laitteet pitää vaan kestää tai sitten asettua kivikauden järjestelmään ja hävittää kaik muukin härpäke, junat ja kahvinkeittimet. Hyvä keksintö tuo tuuli eikä juuri ole ryssästä riippuvaisuutta eikä kilohintaa.
Mistä ne ongelmat ovat tulleet ”karhunsammaleisille , varputurvekankaille ja juurikääpäalueille”? Joka kerta keskustelussa Puukin pakista tunki esille juurikääpä eri-ikäismetsän aiheuttamana. No, kun ei oo oollut sellaista sekaista monikerroksellisuutta niin miten se on tukenut muualle tai sinne itse aukon pyhyyteen.
Kysyin vain sitä miten rotutaimi tuottaa 25 ssä vuodessa. Tarkennan en kysynyt metsän edellisestä hakkuista, tuhoista enkä aiemmista omista tai viereisten metsien myynnistä saatua rahaa. No, ei tarvii vastata kun tiietään molemmat ” tulos”.
Varmasti tiesit, mutta kerron sen etteivät ne yläharvennuksen kieltäjät perustelleet tutkimuksilla julkilausumaansa eivätkä sitäkään paljonko taimikko tai riukusavotat tuottaa tappiota. Ei se heitä kiinnostanut eikä tunnu vieläkään selvineen kovin monelle.
No jopas sattui. Juu ihan tuttuja istutuskavereita Alphabetassa, Kaliforniassa 2014 tapasin Larry Pegen ja Sergei Brinin . Heillä oli istutusvarusteet ja tietysti tamppauskengät jalassa. Pojat huhki taimia maahan niin vimmatusti. Pusikkoinen rinne pölisi siellä täällä kasvoi kuivettuneita malvola ja käärmeitä vilisti ihan haitaksiasti mutta eivät he välittäneet niistä. Sanovat miulekin , ota vaan siekin kuokka. Mie siinä kerroin heille Suomesta ja buisneksestä, että perustetaan mehtärahasto jolla kerätään ihelle kokomaaliman fyrkat. Siihen heittivät kuokat ja taimivasut, tämä tamppaus jo osataan sanoivat mennessään. Muistan heitä aina kun avaan GOOGLEN. Ovat tosi velikultia mutta huumorimiehiä kuitenkin. Käyvät silloin tällöin täällä Haminassa ja varmaan ihailemassa taimikoita Ylämaalla.
Paljonko supertaimet tuottaa istutuksen jälkeen het 25 vuodessa? Toinen juttu vielä. Silloin kun ne kuusi ”viisasta miestä” julisti aukkohoidon ainoaksi sallituksi niin mihin tutkimukseen se päätös perustui jolla se perusteltiin? Sanoit sen olleen tukittu juttu.
Miulle on noista mainoksista turha marmattaa, jos ne vie elämänheikoksi niin valittaa sinne rahastoiden pitäjille ongelmista. Miulla ei ole sellaisia rahastoja ja enkä ole heille tehnyt mainoksia muualle kyllä.
A. J. kuvauksesi selittää, että menetelmä ei ole hallinnassasi kuten arvelin. Mistä nuo sairaudet tulisi terveisiin puihin, ei oo 30 vuoteen moisista havaintoja. Kiitos kuitenkin varoituksesta.
Outoja selityksiä?
_” heinity umpeen. Jos niin käy, on joko heitettävä hanskat tiskiin tai mätästettävä ja istutettava taimet.”
Juuri tuota on aukon tamppaus, jossa peli on menetetty heti alkuun! Kokemus ja laskenta varmistaa sen.
__ ” Kasvureaktio tulee viiveellä aina harsinnan (ja harvennuksenkin) jälkeen. Jos puustoa on vain n. 10 m²/ha PPA :n verran pystyssä, syntyy vajaatuottoisuuden takia kasvutappiota jo siitäkin verrattuna norm. tiheyksillä kasvatukseen.” —”Metsän arvoon kannattaa laskea mukaan myös sen pääoma-arvon nousu tai lasku”
PPa:n luku ei korreloi suoran tuottavuuden huonoutta. Ohuet puut arvokasvussa laskevat ppan mutta runkoluku on silti sopiva ja ” kone käy” . Monasti laskennassa käy virhe kun vertailee ns jäävien puiden arvoa, ne ovat lähes arvotonta, selluhintaista enimmäkseen mutta jo 8 – 12 vuoden kuluttua sahapuun hitaista myytävää tukkia. Varsin yksinkertaista. Tuona aikana nousee uutta taimikkoa josta on omakohtainen varma havainto! — Tuotantokoneen arvonmuutos on etenkin silloin tarpeen kun tuhonjälkiä ja tappiota lasketaan. Yritykseen upotettu sijoitus on hyvä tunnistaa koska sillä lasketaan nopeuden kanssa tuottavuus. Kirjoittelusta päätellen vertailukyky menetelmien tuottavuuseroista on vain harvalle selvinnyt , valitettavasti!
OK
Anneli. J. kerroit, että olet tutkinut taimien kasvatusta, noin miun epämääräisenä ymmärryksenä asiasta. Niinpä, varmasti olet täällä paras kertomaan mistä löytyy tiedot luontaisesti syntyville taimille ja kehitykselle tutkittua tietoa? Tarkoitan niitä mitattuja vertailuja luonnontaimilla. Jos viitsisit antaa vihjeen, kiitokset jo etukäteen!