Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Puuki, missä se firman mainos ääni on? Miksi ei saisi ollakin kun on tietoon perustuvaa kykyä esittää.
Kurki, voipi olla, että jostain noista jutuista olen kerännyt aikoinaan tietoa. Vessarin koealoista on tutkimuksia ja julkaisuja laajasti. Katso vaikka googelilla ja monsusta.. toivottavasti löydät.
>metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus – monsu.net<” taloudellinen vastuu on täysin metsänomistajalla.” Sitähän miekin kerron ja koitan kaikin tavoin etsien kykyä parempaan metsätalouden hallintaan. Tehtävä on erikoinen kun maksajat ovat kimpassa ja myyjät kilvoittelee ja riitelee kuinka tuotteita tehdään. Joltain kohdin olen kanssasi samaa mieltä muutamien puheista täällä mutta omia tietojani ja kokemuksiani vastaa en toimi.
Visan kommentoinnista ajattelin savolaiseksi Niin sitä jälleen erehdyin vai oletko?
Visa, missä maakunnassa metsäsi sijaitsee?
Juu tulee kunhan sen ehdin hakea uudelleen. Sekin on julkinen juttu mutta en heti löydä alkuperäistä tutkimusta. Tulee kuitenkin, tuota voitte mittailla jo aluksi..
Lisäys; Tutkijat oli havainneet tuossa edellä Ah ssa reilusti tuulivaurioita kyllä kai niilläkin on vaikutusta kääpäongelmaan sattuvat vielä sulanmaan aikaan. Pari innostunutta (koneella murskaten juuret) alaharvennusta 2000 taimikossa ei ainakaan vähennä vaurioita eikä lisää juuri tiliä. En ole itse perehtynyt moisen haittaan. Puukin tavoin uskon tutkijoiden tekstiä.
Päijänteen Länsi puolella; ” Optimiratkaisuiksi osoittautuneilla koealoilla jatkuvassa kasvatuksessa hakattiin noin kolmannes enemmän puuta kuin puupeltokasvatuksessa. Tukkipuun osuus oli noin kolme neljännestä, kun se vastakkaisessa menetelmässä oli vain neljännes. Hakkuiden taloudellinen tulos oli siten jatkuvassa kasvatuksessa noin kaksinkertainen. Laskettaessa menot ja tulot korkoa korolle esimerkiksi 3 prosentin korolla, ero suurenee huomattavasti. Kokonaispuuston määrä oli jatkuvassa kasvatuksessa päätehakkuuvaiheeseen mennessä suuremmasta hakkuumäärästä huolimatta yli 10 % suurempi.
Viimeisen hakkuun (2009) jälkeen koekentille sattui kovia tuulia, jopa myrskyjä. Vauriot mitattiin ja julkaistiin 2016 Forest Ecology and Management sarjassa. Tutkimus osoitti, että pitkään käsittelemättömänä olleissa puustoissa (Kontrolliruudut) ei tapahtunut tuulivaurioita. Jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa tapahtui joitakin pieniä vaurioita kohdissa, jotka rajoittuivat aukeisiin aloihin. Nykykäytännön Ah-ruuduissa vauriot olivat moninkertaisia jatkuvaan kasvatukseen verrattuna. Vaurioituneiden puiden määrä lisäsi siten taloudellista eroa ja tuhoriskejä jatkuvan kasvatuksen hyväksi.”
”Nämä ovat todennäköisesti ainoat koekentät maailmassa, joissa on samanaikaisesti samoissa oloissa arvotusti perustettu ja taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta lähtien nykykäytännön koko kiertoajan toistuvasti hakattu, seurattu ja mitattu puuston kehitystä jaksollisen (nykykäytäntö) ja jatkuvan kasvatuksen menetelmissä. Jatkuvan kasvatuksen yläharvennus on tehty osalla koealoja neljä kertaa. Pääosalla jaksollisen kasvatuksen koealoja on jo tehty päätehakkuu. Tuloksia on julkaistu (mm. Lin, 2013). ”
Ps. Juurikääpä on alaharvennusvaurioiden seuraus! Menettely on yleistä jaksottaiselle metsänkäsittelylle.
Ei tuo ”vahva näkemys ” ollut väärä kun sitä turvasi laki jos siitä poikkesi niin tuli palli jalkaan. Huonoksi erityiseen sen teki puuntuonti, reservinpito myyjän metsissä ja pakon edessä polkumyynti. Markkinoiden muutos on hankala kun laki ei salli hintakilpailua myyjille porukalla. Nykyiset lehdessä olevat hinnat säädöksinä ovat metsäteollisuusliiton antamia kuin naulattuja ”teesejä”. Tilallisen on yksin mahdoton kamppailla hinnalla hallitsevassa asemassa olevia ostajien kanssa. On turhauttavaa etsiä tuottoa oksista ja kannoista reilut edellytykset kannattavuuteen tulee olla muualla.
Timppa voit vedellä aukeaksi lisää vaan, osaa se seuraava polvi ne ”hoitaa” sileäksi. Visakallosta on tullut allerginen huijaukselle ja pelko jatkuu, ”ei siellä ollut sitä jota ehkä oli kuullut”. Aukko on kuitenkin melko pysyvä eikä katoa hetkessä , siitä ei hänen pidä luopua.
Sekin minua hieman harmittaa kun M Ukolle erikokoisten puiden laskeminen aiheuttaa pyykkiä. Ystävänikin oli vesakkomyrkkyjen levittäjänä parikesää häneltä jäi leski ja nuoret lapset. Oli siinä mukava mies.
Kuluttajasuoja metsänomistajalle olis tosi tarpeen taloudellisesti mutta se ei täällä herroja vähääkään kiinnosta, riittää kun saa uudet kumikengät ja sahanviilan kerran vuoteen. Jos ei onnistu aukkon raivaus niin se on ollut Korkeimmantahto, selittivät jo ennen Joka poika lehdessä. On maan tapa, kertomalla kuinka hienot ovat ligniinistä tehdyt tuotteet ihan kuin se olisi palkka puista.. Tämä on sillä tapaa kuin Gongo vaikka mo:t ovat omistajana konsernissa niin ensimmäisenä itselleen ovat tekemässä kartellia. Sellaisten hölmöläisten kanssa harotaan korvessa riukuja kasalle.
Kurki on rikastunut pikkutukilla ja se on hyvä, vai oliko se fiktio kohde . Mutta jos olis malttanut nautiskella muutaman vuoden ja kasvattaa tukiksi niin 300 % hinnan nousu olis ollut mahdollista.. Toistan; Eerika – kohde keskeytettiin hallinnon toimesta ja palasivat vasta vuosien perään.
Ainut taitaa olla Puuki ja RR jotka ovat pohtineet minkä kokoisina puut olis tuottavinta myydä ja muutenkin optivoivat tuotantoa, niin on Jovainkin.
Hei, nähdessänne jossain monikerroksellisen puuston, pysykää rauhallisina ja hengitelkää älkää vaan tehkö itsellenne mitään se on harvinainen fiksu tapa kasvattaa puuta jatkuvaan myyntiin.
MT -lehdessä on taas juttua aukottomasti! Käykääpä lukemassa.
Olkoon aukkoja vaikka 1000 kpl niin jokainen on sen alun 30 v arvokasvutta. Eli Kurjella on kohtalainen menetys verrattuna jos sama ala kasvaisi 60 € / m3 tuottavaa puuta 30 vuotta jk:ssa. Viereisellä aukolla ei voi korvata menetystä.
Jos ette tätä ymmärrä niin en voi kertoa mitä teistä ajattelen. Ilmaisusta joutuisin käräjille. On hyvä, että kun joillain on halu pitää minua hölmönä ja haluaa vedättää se sallitaan. Jos teillä jollain oli mahtava tukkimyynti jo 30 vuotisesta taimikosta, se ei minua liikuta, sen kun pistätte paljaaksi vaan.
Tarkoitin nopeuttamisella ja ennakoinnilla prosessituotannon yhtäaikaista valmistusta soveltaen sitä metsään jossa on valmistumassa kaikenkokoisia puita. Se juttu on miun toisella koneella. Avoimesta yliopistoita voitte opiskella nykyisi helposti jos jokin teitä kiinnostaa, mutta kun olette varmat kaikesta niin olkoon. Yleensäkin lukeminen ei haittaa.
MH Hannikaisen isä kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen näytelmä; Silmänkääntäjä . Se on huijaritarina. Mutta metsästä kertoo P. J. Hannikaisen; Maankorvessa kulkevi lapsosen tie, on tosi hieno virsi. Huomasin se oli sävellyksineen lainattu Etelä-Korealaiseen elokuvaankin. Muuta käyttöä en heidän metsä opeista löydä.
Tuottavuutta on helppo seurata myyntitilistä. Metsän myllääminen ei vielä lisää tiliä ennen kuin sen saa jotenkin rahastettua. Sama se on siinä keittiönremontissakin. Näin ajattelen.