Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Voinemme selvittää senkin. Pitäisi Teillä olla myös tutkimus jolla väitätte muuta.
Suorittamalla raivausta aluskasvillisuudessa te tuhoatte monikerroksellisuuden ja viritätte metsän myrskytuhoille herkäksi. Teidän hölmöt suoritukset kostautuvat.
Olemme tutkimuksin varmentaneet; Tuulituhoille ei ole monikerroksellisessa metsässä riski juurikaan suurempi kuin PALJAAKSI HAKATULLA aholla vaan päinvastoin. Tarkennamme, kyse on €- kannattavuudesta.
Konneveden hakkuusta jäi taimikkoa ja seiväsaihioita jopa isot puut ovat jouduttamassa seuraavaan myyntiin parikymmentä vuotta ennen aukkohakkuuta. Onhan sekin jotain kun mo kehaisi saaneensa ”läheiseltä tukea” ja harvaoin saatuna jos mikä niin sehän mieltä kohentaa. Kateellinen toimittaja on vain seonnut ja hakenut sensaatiota!
Kuvien mukaan jälkihoito ei ylitä avohakkuun kuluja. Emme tiedä paljonko myynnistä tuli €:ja, mutta kirjoittajissa on asiantuntijoilla faktaa emme sitäkään epäile. Oletamme, että myynnissä ovat toimineet ammattilaiset ja suuren kaupan kaikki edut ovat olleet saatavilla myös hyödynnetty. Luonnon voimia voi ohjailla vain Rane ja Suorittava portailta aukosta jk -metsään ehkä jotkin muutkin. Asta ja Veera myrskyt pyyhki Suomen yli niin miksi nämä henkilöt eivät varjelleet Rautjärven -, Ruokolahden tukkimetsiä ja tyynnyttäneet tuulia? Silloin hajosi kaikenkokoiset puut.
A. J. ” pidimme epärealistisena” , ketkä me? En pidä kyselyäsi siististi sanoen aitona (it`s bait) enkä häiritse omilla julkaisuilla teitä. Siihen on palstapäivystäjien tyytyminen.
Puukille , tarkista niitä päätelmiäsi, tarpeen lukea muittenkin. Yrityksen liikevaihtoon lasketaan vain yrityksen liiketoiminnasta tuleva myynti. Sen lisäksi yritys voi saada muita tuloja, kuten korkotuotot, maksukehotuksista tulevat tuotot, kaluston myyntivoitto ja erilaiset avustukset ja satunnaiset tuotot, jos on vaikka voitettu jokin oikeus juttu. Tämä tuotot eivät ole liikevaihtoa, mutta vaikuttavat tulokseen, joten tulos voi hyvin olla suurempi kuin liikevaihto. Kaffeeta välillä ja hakekaa villasukat.
Niin, mitä varten? Aikaisemmat ei kiinnostaneet eikä sulanut hyödyksi. Katsokaa vaikka Puukin lannoituslaskua. Sen kun ymmärrätte niin olette jo pitkällä. Seuraavaksi kerrotte siitä ajat kymmenellä niin saatte melko hyödyllisen tiedon. Kai AJ on jotain laskenut ihan itse? Kiinnostais !
Eihän tuolla Konnevedellä menneet kuin propsipuut ja tukista tuli rahat. Kuitu puut olis menneet lahjaksi kuitenkin. Tuulituhoille ei ole monikerroksellisessa metsässä riski juurikaan suurempi kuin paljaaksi hakatulla aholla.
Noinhan se pitäis olla kuin Saarni sanoo. Täällä ”asiantuntijat” jaksavat selittää tuottamattoman työn tuomasta hyvinvoinnista ja vuosisatojen takaisista jäännöspuistaan jotka vastaisi koko valtakunnan metsien lähtötilannetta ja johtaisi aina samaan lopetukseen.
Sadan lokeron systeemi ei pelasta aukkojen ja taimikkojen pitkäaikaiselta heikolta kannattavuudelta. 60 laikkua pinta-alasta on ulkona parhaasta kannattavuudesta. Piti toistaa vielä tuokin. Nämä ovat hieman hankalat omaksua , mutta ne voi yksin kertasin laskuin varmentaa.
Timppa olet usein oppiisi vedoten kirjoittanut jk- metsästä arvosteluja lehtiin vuositolkulla ja nyt kysyt itseltäsi mistä on tullut höyryttyä. Perusasiat vaikuttaa olevan hakusessa edelleen.
Timpan esimerkit 1- 4 metsät ovat epäonnistuneita jäänteitä eivätkä ole jk menettelyn kanssa yhteyttä. Se siitä pähkäilystä.
Laskutapoja on paljon oikeita vastauksia ei ole yhtä enempää. Hyvä esim. jälleen Puukilta.
”8 vuoden päästä saatu lisätulo/ 8. Tuotto pitää laskea prolongaamalla sijoituksen summaa. 8 vuoden päästä se tulo on vasta ”ulosmitattavissa” . Vai saako mo joka vuosi sen 1/8-osan tulosta joka tulee vasta 8 v:n päästä ?”
Mitä tuosta voi oppia jos kertoo ajan kymmenellä?