Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Onko Puukilla kokemusta varjostuksesta ja heinittymisestä muualla kuin > aukoissa? Mie oon hieman silmämääräisesti seuraillut erilaisia tiheyksiä.
A. J. varmaan tietään itse lääkkeen hirviongelmaa. Miusta paras apu tulee Lapualta. Siemenpuun haitan saa pois kun jättää sopivat puut niiksi ikihongiksi niin ei karahtele aukoksi seuraavallakaan suvulla. Haittoja ratkoessa on on hyvä ymmärtää se ”Honkjoen syy ja seuraus , mistä ne täit johtuvat.” Tulee huomenna kai TV:stä . Samaa voi kysyä umpeen kasvatetusta kuusikosta , missä se syy on? Sellaista on kohta selvitettävä.
Jees h- v ; Noin yritin aikoinani mutta kun oli ne uudistustakuut ”metsänviisaan” takana pankissa, piti parturoida puhtaaksi 180 – 200 kpl /ha. Oli jäänyt vahingossa joku puu kaatamatta ja pari vuosikymmentä jälkeen oli motolle vaikeuksia niin suurista puista. Siksi ja muutenkin en halua niitä entisiä ongelmia metsääni. Oletko seurannut millä tiheydellä varjostus estää heinänkasvun mutta taimet lähtee starttiin?
Selvin ero paljaaksihakkuuseen oikeassa monikerroksellisessa metsässä on ettei alue ole taimettomana ja tuottamattomana. Puuta voi myydä nopeaan tahtiin parhaaseen hintaan ja hukkatyö ja tavara on vähäinen. Luontaista taimettumista on kymmenkertaisesti kertakasvatukseen verraten.
Tätä ei kenenkään ole tarpeellista mitenkään kopioida, otettava ohjeeksi tai neuvoksi eikä laskemalla yrittää vertailla hyväksi tai huonoksi. Se vaan on sellainen ja jatkuvasti kehitettävä menetelmä tuottamaan myyjälle parempaa tulosta pitkälle tulevaisuuteen. Sopii mainiosti silloin kun aukontuotto tuntuu hitaalle.
Ennen nousi kova poru kun Englantiin meni voi puoleen hintaan kuin Suomessa sai kaupasta. Miten tulee toimia muiden parasiittipesien kassa, esim asumis- työttömyys – tekes- sitra- ja mtä niitä nyt urheilun lisäksi 600 milj. onkaan. Helpotukset ja kevennykset veroissa joukkoliikenteeseen …
Puupeitteisetä metsää ja omaa käsittelyä siinä saa kutsu kuin haluaa. On tullut käytännöksi tämän otsikon alla siitä puhua jiikoo , jk, tai eri-ikäis- monikeros ym -metsänä. Kaikki kelpaa jopa avohoitoa ja tuhoutuneita alueita kylvää tai taimilla paikkailla vaikka mihin kohtaa kasvuakin. Mikään ei estä omaan metsään tekemästä niitä muutoksia kuin itse haluaa. Eikä tarvii kellekkään selitellä! Piste.
PS. Ei tarvitse osallistua mihinkään kilpailuunkaan. Edellistä ” viranomaisten ” kamppailusta on irti selvinnyt niin se riittää.
M-mk. : Oon useimmiten vain vastaillut joillekin asiallisiin kysymyksiin niin tässäkin piti puuttua kun trolli edellä ottaa palstapoliisin tehtävät. Luulen, että Puuki on varmaan enemmän ja laajemmin tutkinut mahdollisuuksia ja muutosongelmia siirryttäessä umpeutuneesta kuusikosta esim harvennuksin edulliseen jk uudistukseen.
Taimien myynti ja business on ollut tehokasta 50 vuotta (lailla avustettua ja tuettua).
Vapaasti syntyneet taimet ovat jälleen palaamassa hyväsyttävään käyttöön. Jos täällä jollain on jo kokemuksia niin voitko kertoa millaisella varjostuksella on taimia syntynyt ja kasvanut. Puuki ainakin kertoi olevan kokemusta.
Harmillista kun huonosti olen esittänyt hakkuut. Pyritään jatkuvaan myyntiin. Nyt se on jo kirhennetty kahdeksan ja kahdentoista vuoden väliin. Ei tarvitse odotella 60 vuotta. Kahdeksaan vuoteen hyvinkin jo sattuu männylle runsas siemenvuosi. Kannattaa seurata ennusteita.
Raivausaha pitäis kunnostaa, tienreunat tarvii siivota. Jäi käytöstä varastoon vanhanlain kanssa. Thaimaalainen varsin osais virittää sen iskuun (halvalla, ei veroja, ei sos maksuja) minuu ei kiinnosta valjaissa olo lainkaan.
On totta, että muutosta on havaittu kasvussa. Suurin muutos on tapahtunut myynnin tukki / kuitu suhteessa.
Puuki on kai tekemässä maisemanhoitokohdetta. Omassa metsässä sekin on mahdollista ja saa ystävälliset retkeilijät pääkaupungista tamppaamaan varvikkoa. Heko heko!
Arvokasvu tapahtuu enimmäkseen puunrungon muutoksesta johtuvasta hinnan muutoksesta, meniköhän oikein. No sitten se missä ne ovat ja monta kelläkin on niin on jo toinen juttu. Mutta kun jollain on niin monen- kokoista ja lajista eri hintaista ( ovat eri- kasvuvaiheessa) tehtävä hieman mutkistuu. On siihenkin olemassa ratkaisu. On karkea taulukko josta näkee kotiolissa metsänhoitaja riittävän tarkan tiedon jopa % lukuna.
Puukille joillekin muillekin ihan tuo on selkeä asia mutta sitten on hanhensulka syndroomakin.
Aukko ja siitä tasapäisesti syntyvä metsä on vain kerran taimiasteella 70-100 vuodessa. On myös mahdollista kasvattaa uutta taimistoa tuona-aikana joka vuosi ( erityiseen siemenvuosina) ja luonto voi valkata niistä omistajan kanssa parhaita. Tämäkin on vaikeaa ymmärrettävää pöllöille mutta noin metsä tuottaa uutta puuainesta.