Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Vastaan Gla:n epäilyyn , että on miulla jossain oma kakkara about 1000 vuoden takaa. Se on suosta ojituksessa nousseesta tukista. Sitten kuvia olen nähnyt niistä Luken tutkijoiden Lapin tunturijärvistä löytyneistä puista. Muistelen niiden olleen jopa 7000 vuotta sitten kasvaneita. Käy ihe katsomassa eihän se mikään salaisuus ole. Naapurini suota peratessa nosteli sadatellen kahdenkannon alta kolmatta niin nekin oli suorastaa jo vanhoja kun vertailee näihin nykyisiin jalostettuihin myytäviin. Jatkumoa on ollut ennenkin. Otaksun ne poltettiin leipäuunissa. Lieksan museossa on Virsuvaaran talo, senkin seinähirret kertoo jotain menneestä metsästä.
Jk uudistuminen on moninkertainen 50 suhde yhteen tasaikäiseen nähden, johtuu siitä, että uudet siemenet tulee joka vuosi.
Hyvin ovat puut kasvaneet 3000 vuotta sitten ennen savolaisten hoitotakuuta.
Kuvia on eikä tarvii etsiä.. On myös monikerroksellista metsää. En lähettele kuvia. Pidä motokuski omalinjasi niin kuin itse hyväksi näet. Varmin menettely on säilyttää aukko paljaana ja mätästellä se hetimmiten jos jotain nousee. niin ei koi syö eikä myrsky hävitä puita jopa korjuuvauriot ovat olemattomat.
Glan kertomat hakkuutavat ja mahdollisuudet ovat ratkaisevia.
Tautiset ja kasvuun kelpaamattomat, tuhotut pohjat eivät ole kai mihinkään kasvatuksen sopivia. Syy ja seuraus on selvitettävä. Jossahin saattaanii olla nii tai olla olemattanii ! Se on silleen tutkittu. Saattaa olla vaikka avohakkuun peruja ja harvenneltu kesällä kannot paljaana ilman ureaa. Eikä ole mitään yhteyttä jk käytännön kanssa ollut kuuteen vuoteen.
Puuki helposti valmistaisi 6-8 kW tuulimyllyn siivet ihan omista puista, tai mie voisin lähettää (myydä) valmiit lavat. ( kesäpaikkaani ei saa nostella tutkahäirintää.) Muistan , että siulla on ”aeromystiikasta” hyvät tiedot ja aerodynamiikan laskutkin menee kuin vettä vaan eikä niitä myllyn käytössä edes tarvitse.
Aukon ongelmista irti kampaillessa oli kylvetty ja ruopattu, istutettu eikä vielä sittenkään Timpan metsään puita tullut. Aikaa kului ja rahaa hautautui. Samassa ajassa jk kasvujaksosta 12 -15 v myy jälleen sahapuuta. En tällä mitenkään halua väheksyä Timpan metsän hyvää kasvua, jk vain myyn useammin tukkia. Jo silloin kun aukossa tamppaus alkaa.
Koneoppiminen AI ja algoritmit ovat ehkä kannolta katsoen hankalat. Nykyiset koneet pystyy laskemaan jo päivässä niin suuren määrän dataa vielä hakemaan lisää uutta aineistoa että saattaa päätä huimata.
Puuki, mie oon aina pitänyt rusinoista, ota siekii. Hakkuussa jk: n tuotantolinjan tavoite on puolivalmisteiden valinta mutta samalla tulee myyntiin hyvällä %lla sahatukkia. Ukkojen kertomat jättöpuut ovat jotain muuta.
PS, nyt pittää saaha lupa jo käpälännostoonkin. Oh hoh!
Timpan esim ”Meillä on 0-58-vuotiaita kasvatusmetsiä. Tietää, että niistä alkaa saada n 10 vuoden kuluttua joka vuosi halutessaan hienoja päätehakkuuleimikoita.”
Se on just sitä. Olis ollut hyväksi ymmärtää se polkupyörällä tunturin ylitys laskuni!
A J. Pitää antaa metsälle mahdollisuus, sillä on luontainen ominaisuus kasvaa, eikä viisaudessaan tuhota metsää. Sama itselle annettava mahdollisuus oppia jos ei ole aiemmin tarttunut.
Visalla on hyvä kysymys. Jaksollisessa vaikka ne ovat siellä eripalstoilla niin siellä on jokaisessa palstassa se odottelu ennekuin arvokasvu rysähtää käyntiin. Kokonaispinta-alasata jopa 50 % on alle arvokasvun, siellä kannattavuuskäyrä viistää maata. Osahan on hyvässä mallissa mutta vain osalla pinta-alaa. No , optimi jakaumalla jk metsässä on arvokasvussa kokopinta-alalla sopiva tiheys 17 – 24 cm puilla ja, että ne pienemmätkin sopii kasvamaan. Sitä puustoa myydään että vapautuu tilaa uusiutumiselle ( taimettuu joka vuosi) . Tässä ajassa kun hintojen erot jakaantuu noin epäedullisesti ensihakkuisiin niin kannattavuuden paremmuus syntyy paljolti siitä, että saa nopeasti tukkipuuta linjalta ulos. Yhtäaikainen virtaustuotanto on nopeampi kuin pysähdyksillä tehtävä menettely. ”Testattu ryzzän tullissa”. Tässä näin aluksi. Tuotantolinjoista on tehty tutkimuksia kats. Henry Ford on on mys suomalaisiakin. Siulla kun on järeää metsää niin en puutu siihen viijen metrin kepilläkään. Sekin on aikansa tuote ja toimi kuin hyväksi näet, kyllä sillä rahaa saa.
A J. kasvattaminen ja kannattavuus ovat eri juttuja . Myyntihinta /nopeus ovat ratkaisevat.
Mikäs se pöllöä kiukuttaa? ”Siehän haastat leikkiä tosissaan,” V. Linna