Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Niin , tiedän sillä tulleen turmelluksi monen metsän taloudellisen tuottavuuden. Sitä pitää varoa kuin ruttoa. Mitäs he sanoisi, no mitä sitten, älkää hyvät ihmiset sellaista tehkö jos siitä on säänkin vuoksi haittaa! niin he sanoisi, usko minua.
”Turistin gps” (on useita taajuuksia) systeemissä jollain taajuuksilla on tarkoituksella asetettu antamaan virhelukema. Se selviää vaikka niin kun menee näkyvälle pyykille ja siirtyy siitä jotta näyttö on paikallaan. Väli on joskus jopa km:jä. ja saattaa hetkenperään muuttua. Alkuaan oli USA:n laittama neukkujen kiusaksi.
Kiitos kmo, ei siinä uutta miulle ole. Se on toinen juttu miksi se valitsee kaistaleita ja jättää vierestä puut pystyyn.
Mitäs mie kertoisin esm Pekka Poudalle tai Metelle? Oletan heidän tietävän jo miten virtaukset syntyy. Täällä mie kerroin siitä jonkin aikaa sitten ei vaan tunnu jääneen muistiin. Kerttu on tehnyt metsähenkisen kirjan mutta siinä ei käsitellä metsätyyppejä harvennusten kannalta. Pelasta sinä pöllö nämä harhaoppiset jatkuvan myynninharjoittajat siihen hyvään josta et ole vielä kertonut.
Hakkuutavalla tai koneen merkillä tuskin metsurin nimelläkään lie vaikutusta. Mutta jäljelle jäänyt puusto on se vaikuttava tekijä verratessa mihin virtaus herkimmin vaikuttaa. Näin on. Järveltä ei ole mennyt kuin ani harvoin puita lautasta mutta heti rannasta on ollut mahdollista jo kaatuilla.
Sattumoisin olin silloin melko lailla ”myrskynsilmässä” oksia ja latvuksia lenteli ikkunaan ja seinään. Salaman purkaus särki sähköt ja vesiputkiston kaikkineen. Muutamat virtauksen puhdistukset oli juuri niissä joissa oli aluspuusto siivottu ”hyvän ja ainoan oikean ohjeen mukaan”. Siihen on olemassa luonnollinen selitys sään kehittyessä. Pöllö voi kertoa sen tarkemmin.
Ps. mie olen joskus aiemmin täällä sen kuvannut sanoin kansanomaisesti.
Mistä se puu tietää kasvaessaan onko monikerrosmetsän omistaja vai aukkojen tekijä? Tuuli, etenkin ne syöksyvirtaukset hakeutuvat alaharvennettuihin kohtiin. Siihen ovat luonnolliset syyt. Ötököistä en tiiä. Puhallusten sietoon perinteinen sekametsä alikasvillisuuden kanssa on hyvä varmaan kaikilla mailla. Niinpä se sopii jk:n kasvatukseen.
Hakisin kaikin keinoin jonkun muun jos tuo entinen ”torakankuski” ilmestyisi metsääni tai kaupat peruttaisiin. Muutama vuosi sitten oli mainiot nuoret herrat metsässäni toimimassa. Näytin heille aluksi muutaman grafiikan millaiseksi jälki jätetään ja kerroin mikä tarkoitus on näin tehdä. Sama asia oli sovittu jo kaupantekohetkellä eikä metsään huonoa kohtaa tullut. Eräs nuorista kertoi tehneen isänsä kanssa kotona tällaista jo ennen lainuudistusta. Katselivat väliin relaskoopilla ja tutkivat tukki -% :a mittatilastosta. Mainiot velikullat joita järvetkään ei haittaa.
Kirjoitin äsken harvennuksesta niin se katosi, siinä ei ollut jatkuvuutta. Näytin pari grafiikkaa nuorille konemiehille ja selitin euronkuvat silmissäni miksi näin tehdään. Homma hoitui mainiosti. Katselivat väliin relaskoopilla jälkeä ja seurasivat tukki %a tiedostosta. Mainiot miehet ja selviytyvät myös yli järvienkin. Osasivat kaiken!
Ihan erilainen oli pohjoiskarjalan ryhmä, joka kielloista huolimatta hakkasi sähkölinjanreunan turhaan aukoksi. Ei jatkoon!
Lisäys ; Tuo 300 €/ ha on hyvä hinta, miullekin siitä on jäänyt hyvä tili verottomana omasta työstä eikä kulunut bensa ja viila. Niin se vaan jatkuvan tulos paranee!
Ongelmalliseksi keskimääräisen kassavirran tekee, ettei alun (puliväli) 30-40 vuoteen rahaa tule sisään aukoksi hakatusta maasta. Silloin peli on menetetty kun se lopputili ei riitä korjaamaan alun hitautta. Siihen ei auta meitä pohjolassa jalot taimetkaan. Tuo on poistettavissa monikerroksisella sekametsällä. Olkoon vaikka jatkuvaa myyntiä johon ei tarvii paljon kasvatustakaan. Minusta se ei ole kaikkein huonoin menetelmä kun puulle maksettaisiin jotain hintaa.
Olen melkein yhtä mieltä Puukin kassa, että semmoinen nopeusoivallus olis saanut jäädä keksimättä ja siitä johtuu pitkälti se tappiollinen käyräkin. Ajattelee vain kuin Helismaan menninkäinen , on pimeässä hyvä tallustaa.