Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
RR , Erkki Lähde; Metsäsota on sen pohjustuksen kirjaan aloittanut. Tositarinaa: siirrettiin mo hoitolaitokseen ja herkästi Tapion tuomari auttoi metsän hakkuukieltoon ( omat koirat puri). Suoraan sanoi ”metsänviisas” aukonreunassa, että teollisuuden vaatimus on toimia näin. RR päästä ”K Päätalo” itsestäsi ulos. Aineistoa on riittämiin.
A. J. Voisitko jotenkin kaataa tuon ajatuksesi niiden ”riistanvartijoiden” kalloon.
”Jos paikallinen hirviseurue velvoitettaisiin suojaamaan talkoilla taimikot, ja tarvikkeet maksaisi riistaviranomainen, alkaisi motivaatio kannanhoitoon selkeytyä? ” Eikä talkoilla vaan pakolla ja korvausvellisuudella niin on muunkin karjan aiheuttamat tuhot hoidettu. Nykyinen korvaus on vain ilmaus vahingosta eikä korvaa vuosien viivästystä ja on mo:n maksettava tarkastus/arviointimaksu. Mukana pyörii metsästys virkailija ja pitää kai sillekin maksaa. Auttaisiko vuokrasopimukseen liitettävä pykälä vahingoista.
Nuo kannot houkuttelee tuholaissienen kirjanpainajan hävitykseen. Niin on ajateltu, jotta se joku ”huntusienirihmasto ” ( en muista nimeä) tappais kuusiporat. Ei se oli Puukin pelko; TYVILAHO! Onko näin?
P.S. Tolopaisellselle ja Ranelle pitää myös jakaa pisteet!
Hieman asian vierestä mutta ehkä olis Karjalan männyt saatavilla. Yks vaalitappio sen teki. Jonathan Walker : Churchillin kolmas maailmansota. Valaiseva teos mitä jälkipelissä tapahtui. Lukeminen kannattaa aina!
Pesonen unohti palstan apostolit, insinöörit ja riukumetsätkin kuin ylistettyyn viisauteen perustuvan Suomen hakkuureservin. Poistuu ”Nallen” kanssa paikalta aukkoja tarkistellen. No, oli ne Venäjällä kalliit propsit, paslii”!
A. J. ” Kysymys kuuluu, kuinka alas pohjapinta-ala pitää vetää, että taimet kehittyvät hyvin, mutta heinä ei pääse vallitsevaksi alikasvoksessa?” Tuo pinnan rikkominen toimii ainakin ojamaissa, ovat ihan turkkina taimia.
Havaintoni on, että noin 6 m välit 20 metrisessä kuusikossa niin taimia on tullut hyvin. Sopivan varjon ansiosta ei juuri heinä starttaa mutta puun taimet tähtää ylös sieltä kun avaruus on näkyvissä. Ilmiö on sama sademetsässäkin. Muutaman myrskyn jäljessä on harvaa nuorta metsää, siellä välit ovat noin puolet puun pituudesta niin ei niihinkään ole heinää liikaa tupannut, ppa on noin 10 tai alle. Maa-aineksella lienee myös merkitys vaihteluun koskapa kuivalla kalliolla ei ole heiniä.
Tämä on ihan tutkimaton ja tarkistamaton havaintoni. Varmaan löytyy NNA ja tyvilahon latvalaholla varmistettua tietoa.
Olen melko varma ettei ”rahahenkilö” erota mikä on jk tai aukon hyöty. Taivas punoitti kiroilusta, oli pitänyt maksaa Mhy:ksen hakkuupavelusta, puut ei kattanut kuluja ja aukko rehoittaa vatukoista.
Puukin kuvailemat vitsaukset ovat sitä ohjelmaa jota kaikki tulee kohtaamaan tai sitten ei. NNA laskennasta ei ole apua siihen. fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_epätarkkuusperiaate, voitte katsoa ja jos kiinnostaa niin siitä voi jatkaa kaavojen ulkopuolisiin ratkaisuihin. Usean aallon summat kuvaa optimi aikaa.
Se on kuitenkin varmaa eikä petä, että eri-ikäisten yhtäaikainen kasvu ja jatkuva myynti on tuottavaa. Useampi huippu on mahdollista sattua samanaikaisesti kohdalleen, ja onhan se helpompaa kuin riukujen tuotanto aukosta.
Planter, vastaa kysymykseesi: hirvenkasvattajat, kulkumiehet ja heidän kaltaiset naiset. Hirvenkasvattaja ( valtio) saa syöttää ja tuhota korvauksetta mutta kulkumiehet ystävineen ei saa katkoa oksia tai kerätä jäkälää korvauksetta.
Hirvenkasvattajalle tulee antaa tasapuolisuuden takia samat oikeudet. M- lehti saa lähettää mmm: lle ohjeet toimia!
A: J eihän pienmetsänomistajan tarvitse olla rahaton. Tunnen henkilön. ( korjaus) En puhu itsestäni.
Oli kyse tuosta 1860 luvun metsästä. En vertaa Timpan tavoin omaan metsääni jos on kyse vieraista kasvuista joita tuossa 1860 luvun tiedoissa ei ollut mutta ovat kuitenkin johdettavissa ja haettavissa historiasta.
Meillä tyhjänä kulkeva linja-autokaan ei tuota. Aikamoisia taikureita ovat insinöörit.
On ollut meillä Kymessä jo älyä ja osaamista pitkään. On myyty arvopuut päältä ja jätetty alustaimikko 50 m3 sotkematta ja myös 15 – 17 cm sellut säästetty . Seuraava tukin jatkuvaa myynti on ollut 16 vuoden kuluttua ilman aukkojen istutuksia ja 50 vuoden rahatonta kärvistelyä. On aivan oma asia pitääkö puunsa metsässä vai muuttaa ne rahaksi.