Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Jälkisuomettunut ”terijoen trolli” eli pöllö on klikkaillut tämänkin ketjun mieleisekseen ei sietänyt lukea totuutta. En epäile ketään mutta tiedän hänet.
Tämä on tärkein asia koko mehtäketjussa. On tuhansia mittaajia ja jos’jonkimmoista tossikkaa , vai harvat ovat mo:n tuloksen perään nähneet vaivaa. Kiitos Anneli !
Alkajaisiksi lainaus: ” Olennaisimpia tekijöitä metsätalouden kannattavuuden laskennassa on pystypuuston hakkuuarvon ja sen nettomuutoksen arviointi puukauppojen kilpailutus ja kauppatapa.” Hinta on seuraus jostain ja vie sinne ”sylttytehtaalle”. Puun hinnalla voi korjata useimman metsän kannattavuuden.
Tuohon korjaisin hakkuuarvo = myyntiarvo , myyntihinta
Puuki on melko oikeassa. Kasvun kiihtyminen syntyi vahingossa ja hidastui ” metsänviisaiden ohjeista”. Mittauksiin todella olen ryhtynyt vasta parivuotta sitten kun etsin ja oivalsin sen muutoksen syyn. On totta, että täällä kallioaines sopii mainiosti puunkasvatukseen. Siitä en ota kunniaa itselle ja en osaa ketään erityiseen kiitellä syväkivistä. Noita Jätkän kertomia vihjeitä ajattelin jo aiemmin, pitää ehkä kokeilla jos ikää ja innostusta riittää.
Timpalla uutta hoitoalaa on 45 % kokopintalasta, sitä alle 35 vuotiasta sekalaista taimikkoa. Mutta ei hätää 40 vuoden kuluttua siellä humisee jo vahvaa tukkimetsää.
Kuka on määrännyt ” Eljaksen ” tulot hupenemaan? Otaksun niiden kasvavan edelleen. Tulee ne tie- ym kulut niin kauan kuin on palsta omistuksessa jopa 40 vuotta aukostakin. Milläs Tippa sen maksaaa kun ei oo edes tuloa? Näin päättelen Teidän kirjoituksistanne Eljasta tuntematta. ” Eljas” on valinnut hyvän osan! Vastuullisuus työtekijöistä ei ole löytänyt vielä kovin syvälle metsään.
Kohtalainen kasvu about 4mm lustolla ja jatkuvaa myyntiä 12 vuoden välein 7000 – 9000 € / ha. Johan passaa ja paranee vaan sahatukin hinnan myötä. On hyvä kun on vaihtoehtoja tuotannossa.
Olen menneisyydestä havainnut, että muutamat huonolla hoidolla olleet kohdat kasvaa puuta reilusti hyvää puhdistusta enemmän. Niimpä se virhe on siinä lepän suosimisessa, lie ollut laiskuutta. Viimekesänä lepän pistokkaat kuivi kosteikolla enkä saanut koettani alkuun, on nyt seurailtava jo valmista lepikko + taimikkoa. Tästä on jo tutkittuakin tietoa: (Microsoft Word – The Opinn\344ytety\366.docx) (theseus.fi)
Hitaus korvautuu hyvällä tuotolla jos on valmiina leppä seassa. Ja tervaleppä antaa hyvää tuottoa muun hyvän lisäksi, sanoi Jätkä.
Mie lämmitin asumusta ja saunaa jäi muutama rekallinen kunnalliseen hyvinvointiin, niistä sain silloin – 94 vain hilkut. Viis vuotta myöhemmin oli lustot hoikistuneet.. jotta silleen neuvonta auttaa.
Kehitetään tämä eri-ikäismetsän tuottavuus ja monimuotoisuus vielä paremmaksi mikäli osaajilla kiinnostusta riittää!
Puuki ja muut osaajat, kun olette tutkinut kemiaa ja lannoitteita niin voisko jollain menettelyllä maaperää voimistaa noilla luonnon ”luomu” systeemeillä. Ajattelin . että lehtometsät ovat kehittyneet itsekseen ja silti kasvat jopa puuta ryskyen. Mitä erikoista siinä on joilla muuhunkin maaperään syntyisi vastaavat olosuhteet.. ? Ehkä se viisasten kivi piilee siinä.
Ne Espoon puistometsät ovat tosi vehmasta ja hyväkasvuista luontoa, mukavia ulkoilussakin. ”Rinteen hoidossani ” jäävä puusto kasvaa edelleen 12 mottia / vuosi eikä just´ pienene nykyisestä. Paikka on enimmäkseen lehtoa jossa on sekametsään aikoinaan metsänviisaat määränneet kuusentaimia. On länttejä joissa ei montaa tainta näy mutta se paikkautuu kuntoon kun saa ne suuret kuuset seteleiksi ( isot kasvavat enää 4% arvok. /v) . Myyntiin niistä kertyy tuplasti mitä A J. arveli.
Jo 15 vuotiaasta lähtien olen myynyt puuta ja silloin jalkamitoin jakanut tukit sekä laskenut kuutiot. Ennen sotaväkeä käytin ekakerran relaskooppia, muistan paikan.
No niin, aegolius voi vapaasti laaduttaa 150 tai 260 vaikka jäniksiksi. Olis parempi aloittaa omansivun jossa voi keskittyä itselle tehtyihin kysymyksiin, keittiön valtaukseen ja luomuporkkanoihin. Otaksun sen sopivammaksi jos ei jk sovi päähän.
Omiin kysymyksiin kai tietää vastauksen. Lisäys***
A J. On ne mittaukset miulla hallinnassa. Olen tehnyt jopa kamerasovelluksen jolla saa ppa;n. Äkeisestä rinteestä katsoin relaskoopin läpi jääväksi ppa:ksi 20 . Otaksun jotta viiden vuoden kuluttua voi korjata seuraavan kerran montaa lajia. En nyt rasita teitä enempää. Ulkona on hienokeli ”marssiharjoituksiin” jotta sinne!
Lisään; aegolius, mitä sitten jos on 150 tai 260?
Raneltakin on jäänyt oman metsänsä tiedot täällä julkaisematta enkä halua niitä tietää. Niin , jo silloin ennen kuin pakottivat istuttamaan sellupuuta olin justeerin päässä. Voisitte kokeilla vaikka osaatteko teroittaa justeerin. Lahopuista on ollut paljon puhetta!
Jäävän puusto luvun saat kun vähennät poistetut puut kpl. Eihän tarvii olla holmö vaikka ei ois ihan viisas, se on filosofiaa. Täältä varmaan löytyy siihen apua ja näyttävät aegoliukselle kaavan.
Silloin meinas kateus iskeä kun naapuri neitokainen sai lotosta 10 milj. Piti vaan pyyhkiä pois mielestä, kyllä kyrsii vieläkin! Se on sitä jatkuvaa henkistä kasvua. Yritä aegolius kestää, kasvun rajat kyllä joustaa.