Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Verotus varten on oma hallinto ja palstatilaakin,,
Yks asia vielä, kuin Columbo. Mikäli haluaa kannattavaa tuotantoa niin ensin pitää luopua ta minimoida tappiollisten puolivalmisteiden myynti.
Selvennykseksi tekstiini, on melko varmaa ettei aukon metsäpalossa tuhoudu omaisuuksia. Paljaaksi hakkuussa metsäpalon kaltainen tuho on jo toteutettu.
Hyvä kun kirja on kiinnostava. Kaikkeen yksittäiseen jos tuijottaa niin se kokonaisuus ja metsälöiden ” yhteinen avaruus ” jää huomaamatta. Sitäkin on kirjassa käsitelty 6.1.1 Spatiaalisen suunnittelun menetelmiä. Mielenkiintoista.
Keskustelu kuulostaa hyvälle, etenkin matemaattiset opinhalut! Tässä on kirja jolla pahin tuskanne häipyy niiltä joilta ” laskento-oppi” vielä puutuu.
Alkusanat: Ajatus tämän oppimateriaalin kirjoittamisesta lähti siitä konkreettisesta tarpeesta, että monitavoitteisten metsäsuunnittelulaskentojen opiskeluun ei ole toistaiseksi ollut tarjolla riittävän käytännönläheistä kirjaa, jonka oppeja tulevat metsätalousinsinöörit voisivat sujuvasti hyödyntää tulevissa työtehtävissään. Tapio-laskenta.inddAnneli J. menetelmällä on hyvä lähteä alkuun ja huomata sekin, että jollain käsittelyn menetelmällä ovat puut kasvussa jatkuvasti ja kassavirta samoin. Myös muutokset metsässä ovat maltillisia eikä tulipalon kaltaisia romahduksia tapahdu. Tärkein juttu on, että myytävän puun hinta yltää yli kustannusten.
Eri-ikäispuuston tuottosimulointi ei onnistu nykyisillä ”nna, ym roboteilla” tai muillakaan tasaikäislaskureilla. Ennustettavan tuottavuuden saa selville myyntieuroista jo 30 ssä vuodessa.
Tämäkin tahtoo unohtua : ”Metsälön nykykasvu ei anna mitään suoraan viitettä siitä, miten metsälöä kannattaa hakata. Erityisesti kasvua pienemmät
hakkuut johtavat pitkän ajan kuluessa
sekä kasvun että hakkuiden loppumiseen.” LappiEihän menetelmässä ole vikaa kun saa jatkuvaa myyntiä ja kumulatiivinen tappio ei uhkaa vävynkään perillisiä. Siihen riittää eri-ikäismetsän ylläpito ja reilu kaupankäynti sahatukilla hyvällä hinnalla. Menetelmästä on pitkäaikaista kokemusta jo ennen aukkohakkuita. Paljaaksihakkuulla ja pakko-ohjauksella on tosi lyhyt kokemus tutkimuksineen, vain se 70 v. Tutkimus osoittaa aukonpidon tuottamattomaksi ellei sitä näe silmillään.
A. J ; Tuulimyllyjä voi tehdä puusta ja niitä on paljon tehtykin ennen. Sotaa on käyty menestykkäästi puisilla lentokoneilla, vaikka silloin oli huonolaatuiset liimat. Tuulimyllyn siipi poikkeaa paljon lentokoneen siivestä niin, että siihen kohdistuu enemmän vetorasitusta päittäin kuin muita vääntöjä. Mäntyrima 600 kg/ cm vetolujuus riittää ja on massansa puolesta hyvä. Pintamuoto siivessä tuottaa kiertonsa takia ongelman jos sitä tehtäisiin suorista levyistä. Muoto muuttuu jatkuvasti kehän suuretessa joten valu ja muotti sopii levyrakennetta paremmin. Otaksun, uudet ”puupohjaiset” hartsit ja kuidut tulevat korvaamaan öljyperäiset aineet.
Olin mukana projektissa jossa tutkittiin ja tehtiin puuosilla tyylimyllyn siivet. ”Tutkimukseni” esitettiin Lappeenrannan TKK:ssa taisi olla vuosi 1980. Tämä on muistelu siitä.
Silloin jo epäilin riittäkö myönteistä suhtautumista rannikoilla pystytettäviin tuulipuistoihin.
Tolopaisella on jälleen asiaa. Jos Suomen mahdollisuus globaalisti pienentää päästöjä on 0,5 prom. niin olisi tehollista toimia ketjujen ja lukkojen kassa esim Kiinassa. Muutama vuosi sitten ei nähnyt 50 m ja silmistä valui vesi, ilma oli sakeaa ”katkua” ja helpotti vasta Vietnamissa.
Onhan Ruokolahdelta löytynyt Leijonakin. Nyt on hankala löytää kunnanjohtaja. Lutikoita kuuluu olevan kuin sota-ajan korsuissa, on erikoinen paikka.
Tekstiini jäi aikamuoto vahingossa tai tahallaan tuo. Jos se jotakuta haittaa niin kysyy sitten missä näkyy erilasia puun hintoja tarjoavia ostajia. Menneestä vääryydestä on tuhansia sivuja eriteltyä tieto ja yli 400 000 myyjästä joku oikaisee jos kyselijä on tietämätön. Kummallista kun Metsäliitossakin sallitaan oman väen kusetus jopa rakotulilla. Riittänee tällä kertaa.
PS lukee sen siellä alla olevan linkin tekstin ..