Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Mie en tiiä vastausta. Vastaan kuin kyselyihin joissa on kolmevaihtoehtoa mutta tuntuu, että vastata pittää vaikka ei tiiä.
”Jaksollisen metsä kasvaa usein 50 %,. joskus jopa 100 % paremmin kuin se taantuva poimintahakattu metsä. ” Timpalla on reilut vaihteluväli . Tuottavuudesta euroina ei näkynyt laskelmaa. Reilunkokoinen pinta-ala sietää kotvasen taantumista halvalla työllä ja heikolla taloudellisella tuloksella. Mistä olet nuo vertailuluvut raapaissut? Timppa ajatteletko, että teillä on ollut jk kasvatus silloin – 33 ja sillä arvostelet nykyistä?
Ylen jutussa saattoi olla hieman liioittelua siinä jk ssa jäävän kasvuston arvostuksessa. 360/ ha runkoa sorjaa nuorta puuta ja taimia päälle niin sais myydessä 2300 -vero . no tuo sijoitus on veroton ei huononna saldoa muualla eikä vaadi raatamista paljonkaan tai omaa puuhastelua. Seuraavassa kaupassa 12 vuodenkuluttua sekin palautuu korkojen kanssa kolminkertaisena tulona € :ja.. he heh!
Sitten siihen aukonhoitoon; sanotte jotta voi sijoittaa hyvään tuottoon ne propsipuista saadut roposet. Ristiriitaa kun se aukko ei anna rahaa niin haette jälleen ”enolta” apua. Eikös se metsä-business toimi.
Sanotte, että historiasta on jk kasvatusta ja kokemusta huonoin tuloksin. Timpan kertomuksesta ei selviä onko ollut jk vai jotain muuta metsänhoitoa. Nykyisen opin jk ei ole ollut kuin vahingossa jos on ollut jossa on selkeä ohjelama tavoite tiedossa.
Hävittämällä avohakkuussa nuo parhaassa kasvussa olleet puut ja korvaamalla taimilla siirtyy seuraava tuottava myynti 70 vuoden taakse. Yrityksen tuottavuus ei voi olla roikuksissa jonkun toisen sijoituksen tai toisen palstan varassa. Ei myös maakunnallisten vieraiden metsien varassa jos halutaan säästyä tappioitta.
Yksittäisen puunmyyjän on aivan turhaa murehtia hiilestä, ilmasta, sellusta ja jokamiehenoikeuksista. Riittää kunhan selviytyy edes tästä ensimmäisestä kasvukierrosta!
Autan hieman Puukin muistia. Kakkarakuva on 5 m tukin latvasta eikä siinä ole niitä kasvuntaantumia. Hyvin on tuo sinunkin taimi varttunut siitähän saa vaikka perinteisen 240 propsin, havuista somisteita ja latvasta joulukuusen niin euroissa tuotto on todella hyvä ja asiakkaat kuin myyjäkin onnistuneena hyvillä mielin. Pitkittämällä myyntiä yli joulun tuskin muuttuu paremmaksi.
A. J :llä tuskin on uskonpuutetta sehän on enimmäkseen pappien vaiva.
Jk metsässä on 11 v kohdalla ostaja jälleen sihtailemassa 60 vuotiaita pylväspuita ja sahalle hyvää exratukkia. Puukilla on väärät teoriat!
Tunnen myös taimituotannon ja jalostukseen, jopa puilla johon en tarvitse Visan vaivautua. Katsos kun taimia ei tuhota se on niin yksinkertaista jos ymmärtää mitä tarkoitan.
Sotkematta tähän pilkkuja ja itikanosia niin onko se jalostustavara sen parempi kun on jo hyvin menestyvä paikallinen eikä tulokaslaji. Se on ainakin luontainen ja voihan niitä jalostettuja siemeniä ladata housunpunttiin ja levitellä pitkin metsää.. Puunkeräily metsästä ei välttämättä heikennä perimää tai laatua, sielläkin on valinta ”jalostus” mahdollista esim jättämällä kunnollisia siemenpuita ja kasvua aloittavia voi harvennetaan tolkullisesti. Esivanhempani hallitsivat jo tämän, metsää ei hävitetty. Muistan sen ja ne metsät! Muutoksen tuule pyyhki 60 luvulla, silloin lähti kaikki. Oli pitkiä propsipinoja ja kuorikasoja tienvarret täynnä. Köyhyys ei silti hyljännyt perhettämme eikä naapureita. Kädenväännössä ja leuanvedossa olin parhaita.
Taimitarhalla älyrobotit valkkaa ne heikommat pois, jotta ei se juuri sen tyhmempää oo siellä metsässäkään. Ihmeitä ei kannata oottaa niistä jalostuksistakaan se on mahdollisuus, nopeus ja ennakointi systeemeissä on ratkaisevampi.
PS Tuottokyky voi olla ja onkin euroina parempi eri-ikäismetsässä josta myydään lähes jatkuvasti ja vielä silloinkin kun kantoja nostelevat neulasten peittämässä 70 v kasvaneessa vanhassa kuusikossa.
Jos kunnon pula koittaa niin rehunsyöjät laitetaan kattilaan, jatketaan kasvislinjalla. Näin ohjeistettiin poikkeustila -kurssilla. Se on kai sialla heikko hyötysuhde käyttää ohraa vaatii ainakin hienoksi jauhamisen. Naudatkin olisi lopettavaa mutta nykyisin on paljon laiduntavia elikoita jos ne sitten jäis. Lopuksi pitää turvautua hanhipaistiin niitä kai riittäisi paririksi juhlahetkeksi.
Valtakunnan metsissä olevat ongelmat voi johtua menneenajaja metsänhoitajien horinoista ja ohjeista enkä syytä mitään lintua tai yö laulajaa siitä niillä on ns linnunaivot. Miun pitää ulkoistaa vieraat metsät en ole siellä aiheuttanut kasvamattomia aukkoja niin korjatkaa te jotka tunnette sen mieltänne puristavan.
Kokemuksesta tiedän ettei tarvitse hakata paljaaksi ellei jokin ns väkivalta pakota siihen. Oiken toimien jatkuvamyynti toimii satoja vuosia, siitä on näyttöä. Puuhapalstat ovat ajanhenki jatkakaa Te niillä jos siltä tuntuu.
Tämä on outo juttu: A. J. ” ei ehkä olla syyllistytty metsän hävitykseen eli metsäkatoon, mutta ainakin on syyllistytty kasvupaikan vajaakäyttöön.”
Tarkoituksenani on metsästä saatava tuloa ja sen mukaan valikoida menettely josta se tuottamaton luppoaika minimoituu. Tiedetään että parhaassa tuotossa ovat metsänpuut 15 – 20 cm paksuisina. Sen takia vertaillessa vajaakäyttöä on aina jos metsästä puuttuu tuon kokoiset puut, Puukin super-taimet heinikossa tai jos on ähkypaksut kuusikot odottamassa myrskyjä tai tuholaisia, päälle aukkomaiseman ihailu kymmeniä vuosia. Riskit ovat hallittavissa kun on pieni pääoma oikeassa suhteessa hyvin euroja tuottavaan kasvuun, siihen pitää pyrkiä kuin rehellisyyteen.
Menneessä pimeydessä en enää elä jonka loi selluteollisuus. Lajittelen asioita kokemukseni, tiedon ja numeroiden avulla. No worries!