Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Monikerroksisen kasvuston oletan olevan hankalampi selvittää kun en noita kustannuksia osaa ihan hatustakaan nykäistä. Mutta tuo käyräkuvasto on raaka sijoituksille jos vastaavaa tuottoa ei saa ja toiseen potenssiin eikä metsästä sitä saa, ( pörssin päiväkaupassa ehkä). Nopeutetulla maankäyttö kierrätyksellä, minimoimalla menot ja pitämällä puustoa parhaassa tuotossa voi korjata menetystä. Se on sitten sama miksi sitä nimittää.
Päätehakkuun tulot ovat sitä valmista rahaa ja se ei ole ilmaista sijoitusta jos leiviskän hautaa maahan, tarinassa nasaretilainen jo opetti!
Mutta onhan täällä NNA -mies joka höyryää lahopuista ja supersukuisista puista laskelmissa, pitää kysyä. Kuullaan myöhemmin!
Kerrotko millaiset saldot ovat kuvioilta? **** että sellaiset on saldot!
Anneli J. Eikö linkki auennut?
Tässä Arja H :n aloituksessa on paljon pohdittavaa opiksi otettavaa. Tolkullisen tiedon saanti tuolta järjestelmistä tai muu kehitys on luhistunut. Se mitä siellä pitäis tehdä ja saada aikaisiksi ei tunnu olevan selvillä. Laitokset jakelee mainoslehtisiä (eilenkin tuli yks ) niissä teknikot otsat kurtussa levittelee karttoja ja tähtäillään relaskoopin läpi taivaalle pari ihmettelijää seuraa näytöstä. Ylin maatalousteknikko J. Leppä ei ole pyrkinyt ylempiin oppilaitoksiin eikä ole edes siinä 98 % pudonneiden joukossa. Hän on alistunut metsästäjä talebanien joukkoon.
Jos tuo kuva avautuu Teille, siirtämällä punaisen viivan alkua tuonne vitosen kohtaan, se kuvaa sitä metsän tuottoa ja vihreä kulujen kasvua. Tämä tapahtuu silloin kun metsä hakataan paljaaksi ja tavoitellaan uutta tuottoa. Tulot ja menot erkaantuu lopuksi valonnopeudella.
**** lisätty ; Metsän ( kasvu) tuotto on sitä lineaarista punaisella ja kulujen kasvu on vihreällä
Tuuli yltyi kovaksi, piti poistua verkoilta.
En onneksi ole tuosta valinta jutusta katkera, monesta muusta kyllä. Täällä kertoi eräs opiskelussa ollut naine seuranneensa ml keskusteluja ja huomanneen ettei matematiikka ollut jutuissa riittävästi mukana eikä muutakaan osaamista. Hän mainitsi illanvietoissa neitokaisten pohtineen, että metsäalalle valikoituu heikoimmin pistein selvinneet opiskelijat siksi kumppania kannattanee hake muista tiedekunnista. Lopuksi, ettei tule enää tänne vastailemaan. No, mistä lienee ärtynyt en tiedä.
Tuolla turve- keskustelussa on laskelmia joilla selviää paljon totuuksia. Niin pitää tehdä puunkin suhteen. Myynti on myös hyvä osata. Onkohan joku mo saanut siihen koulutusta? Ostajat ovat koulutettuja ns ” silmään kusettajia” lähes laitanaan. Storan ostomies kertoi heidän mainoslehdessä kuin oli saanut hyvinkin ”huijattua” puitaan kehuvaa isäntää. Ei siitä arvostus ostajan kasvanut.
Vielä sekin, opiskelija neitokaiset valitsee jonkin toisen alan humpin metsäasiatuntijan sijaan koska he osaa paremmin matikan. No, se ei enää täällä ukkoporukkaa haittaa.
Metsään sijoituksen heikkous on siinä, että puun kasvu ja tulo kasvaa melko lineaarisesti mutta pitkäaikainen sijoitus eksponentiaalisesti lisää kiihtyen menoja. Vanhat hidaskasvuiset metsät ovat heikoimmat joista kerran sadassa vuodessa saa tuloja. Pitämällä puusto jatkuvasti parhaalla arvokasvulla ja myymällä heti kun tuotto hiipuu niin tappion voi välttää. Se on sama onko oma tai rahaston metsä ja millä nimellä kutsuu systeemiä.
Nopeus parantaa tuloa ja reilu hinnan korotus verokorjauksella vaikuttaa parhaiten.
Vastaan täällä Puukin oivallukseen etten häiritse tamppausrytmiä heinikoissa tarpovia tamppaajia. Tuo ”Puuki-relaskoopi”, ahterisilmän käyttö kristallioptiikalla on mielenkiintoinen ja kansanperinteenkin kannalta ehdottomasti kuvin taltioitava menetelmä. Voinet esiintyä senkin systeemin keksijänä, erikoisasiantuntijana ja mannekiinina. Varmasti useampi julkaisu on kiinnostunut tuloksista ja pitää kysyä vaikka yo-tutkijoiltakin vertailuarvioita jotta tulos on kirkkaasti oikea. Julkisena esityksenä saattaa tulla naapurin kanssa ongelmia ym kateutta.
Metsään aloituksessa laitettu tuottamaton työ 400€ / ha kostautuu loppu laskussa 6000 € menetyksenä. Aivan sama onko metsässä puita tai ei. Antamalla sen lahjana tulevaisuuteen niin epäilen, ettei metsäyhtiö tai joku muu puunostaja siitä edes stipendiä anna.
Arvokasvuun harvennetussa monikerroksisessa metsässä saattaa hyvinkin olla taimiakin reilummin kuin aukossa. Tuottavuuden eron näkee jo silmin jos on terve pää. Puuki vois vilkaista noista metsän myynti-ilmoituksista hintaeroja paljaalle maalle ja nuorelle kasvatusmetsälle. Harmittavaa ettei Puuki siedä kuulla totuutta. Katso, mitä havaitsit?
Tamppaus humppaa soimaan! Ohjeet löytyy Kummelin sarjasta.