Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Kopio : Asiantuntijoiden metsässä puuta kasvaa noin 0,4 kg/m^2/v ja suolla turvetta 0,6 kg metrin neliöllä vuodessa. Se on alle satavuotista turpeen jatkuvaa kasvua. Kasvu on ollut varmaa ja helppohoitoista eikä siihen ole tarvinnut asiantuntijan käydä tuhansiin vuosiin opastamassa.
@ajaegolius on varsin pitkään selvitellyt asioita suolla kun alkaa mennä hutut ja vellit sekaisin.
Asiantuntijoiden metsässä puuta kasvaa noin 0,4 kg/m^2/v ja suolla turvetta 0,6 kg metrin neliöllä vuodessa. Se on alle satavuotista turpeen jatkuvaa kasvua. Kasvu on ollut varmaa ja helppohoitoista eikä siihen ole tarvinnut asiantuntijan käydä tuhansiin vuosiin opastamassa. Palautetaan sivu aiheeseen,, hiijo hoi! ennen oli laivat puutta ja suosta sai turvetta, hiijo hoi!
Jakob D-A kertoo , että pitää kiireesti toteuttaa muutos koska käytäntö tutkimuksesta käytännön menettelyyn on hidas. Näin on.
Sama on tehtävä metsän tuottavuudenkin kassa. Tapa jossa tuloa kilahtaa kaksikertaa kahdessasadassa vuodessa ja satavuotta aukot huilii hoidossa on miun mielestä hidas. Sitä ei nopeuta edes NNA kaava. Pahinta, että se harvoin tavoittaa edes nolla tuloksen useimmiten kolmas palsta on pahasti miinuksella jota ei siedä julkaista.
@R. Ranta koita kestää ja kirjoitella ei nämä uskomukset ole ennekään kääntyneet hetkessä. Japanissa tutkija kertoi jonkin harhan kestäneen 300 vuotta ennekuin tolkkupalasi. Semppiä RR:lle ja kireitä siimoja !Annelilla varmaan on tietoa sekä osaamista listata kaikkea millä parannetaan nopeutta, käsittely menetelmiä, esim poistetaan vahinkoeläimiä ja kasvivalikoimia tuottavammaksi. Saapi hyvin kuhaa ja rapuja voi tamppaamiset unohtaa!
No niin, hyvät huomiot ja sitten on vielä vara parantaa ja korjata tietoa, osaamista jotta nuo haitat eivät syö tulosta eikä ajaudu päätehakkuun kautta ulos sukupolveksi rahaliikenteestä. Ei tuokaa entinen tee tamppaajista miljonäärejä, vähiten puun myynnillä. Mitä ovat ne menetelmät joilla tuottavuus on reilusti plussalla ja vältetään 50 vuoden rahaton kärvistely? On turhaa tarjota entistä mallia 1800 luvulta nälän hätä oli heillä lähellä.
Jokin serti olis oltava kun Virosta, Ukrainasta tai muista maista haalitut alipalkatut metsurit yrittää täällä tehdä itsestään myös miljonäärejä ”vihreästä kullasta” kuin Klondykessä aikoinaan.
Meillä on laaja maa niin on monenlaista. Mikäli ennusteet toteutuu niin olosuhteet muuttuu pohjoisen eduksi. Sitä ihmettelen miksi muutamat kirjottelijat uskossaan eivät hyväksy, että tutkimuksin on osoitettu jokin menettely tappiolliseksi. Virhettä ei ole osoitettu eikä kunnon tulostakaan ole saavutettu jos palkkioksi ei lasketa raihnaiset jäsenet. Mitä pahaa on siinä, että etsii tuottavampia keinoja.
Tunnen tulleen väärin ymmärretyksi kun kerron siitä miten olen esittänyt muutosta johon nyt on mahdollisuus. Kaikkia temppuja pitää treenata tulee kehittää uusia vipuja avuksi eikä vaipua toivottomuuteen kyllä tappiostakin selviää pois. Miljonääriksi tuskin heti mutta se on hyvä tavoite.
Voisko tappiota hallita tekemällä suuremman aukon? Odottamalla sopivan kotvan niin sitten vävyt harvennukselle!
Tai sitten harhauttamalla metsän puita etteivät heti huomaa, ovatkin jatkuvapeitteisessä metsässä, aatelista perimää ja jatkavat sukua villisti ilman estoja. Johan tuottaa hiiltä ja kuitua. Olen havainnut kasvu on riittävä näinkin ja kelpaavat jopa sahapuuksi.
Yritähän Puuki ratkaista mikä on siinä pölkyssä mennyt väärin!
Lisätty 2.8. 15:12
A. J. mistä koppasit tuon 3,5 kasvuluvun? Mahdollisuuksia on muuhunkin. Tuosta Puukia vaivaavasta pölkystä vois päätellä ihan muuta. Tais olla liki 20m3 /ha vuosikasvu.
@Tolopaisen pohdinta johtaa kysymykseen; miksi emme ole miljonäärejä?
On vasta hetki kun on itse saanut päättää tuotantomenetelmästä. Syitä on varmaan monia muita mutta päällimmäisen tulee mieleen mennyt hallinto ja ohjeistus. No, kartellit ja savujaot, eikä niistä saanut mainita. Yrityksestä ja ahkeruudesta ei voi ketään syyttää. Asiaa on syytä pohti syvällisesti.
Hanki Puuki lasit! Viipymiä ei oo, kakkara on viiden metrin tukin latvasta! se viipynyt liki 40 vuotta kasvussa. Tappionne selvittäkää ihan itse. Se kumulatiivinen tappio on tutkijoiden tekemä mittaus josta on tulos laskettu, eivät kai ole peruneet laskelmia. Ei kuulu minulle miten saatte mustan valkoiseksi.
A. J. Kuusia, koivua, mäntyä ja leppää sekaisin. Kasvaa hyvin näissä olosuhteissa kun kasvua on ettei ravinteita tarvii lisätä on mahdollista onnistua ennekuin jokin tauti tuhoaa systeemin. Riittävä harvuus pitää olla kaiken aikaa ja kyllä lähtee kuin Kummelissa.
Puuki kertoi jossain, että ” ollaan yhtä mieltä”, hyvä jos olet itsesi kanssa yhtä mieltä. En oo havainnut moista kasvunlakkoilua puilla, eivät kai ole puoluesidoksissa se vielä puuttuisi jos ammattiyhdistys puuttuu asiaan.
A.J juu, arvasin jotta tilille joudun . Tuosta puustosta 174 m3 / ha kertomalla tukkipuun hinnalla se tuli propsit tais unohtua , niin tais mennä paljaaksi mutta kun siellä on ne ajourien taimet niin jonkinmoinen jatkumohan on ja välissä mini- aukkoja . Miullehan tuo on virtuaalimetsän hoitoa.. heh heh!
Pari asiaa, ensten; keskenkasvuset terveet puut ovat kasvaneet ja melko varmasti jatkavat kasvuaan harvennuksen jälkeenkin. Toiseksi; puut eivät tiedä kenen opeilla niiden on kasvettava eikä siitä välitä. Puun kasvua on hankala seurata töllistelemällä vaikka avaisi suun, etenkin jos ei käytä mittaa. Tämä ihan vaan kun teette seuraavaa arviota metsästänne, vieraasta metsästä mittaus on laitonta!
Tuo paikka on miulle tuntematon. Ainut tieto, että on 600 puuta / ha vaikutta optimille ja on tarkoituksella jätetty 90 m3 niitä ohuita. Otetaan matematiikka avuksi. Oletus ja arvio että luston sädekasvu rk 1,3 m on keskimäärin 2mm /v. Saamme hehtaarin kasvuksi 84 m3 kymmeneltä vuodelta, tuottoa tuli n0in 7 % vuosi ja hinnan muutos sahapuuksi. Siitä tuli 11000 € /ha tilille nykyhinnoin. Siitä poljät saa miettiä mitä haluaa. Huomataan, että vanhoilla ajourilla on jo valmiit taimet eikä niitä tuhottu!