Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Lauluntekijän sanoin ” mies kun tulee tiettyyn ikään” niin mäntykin hidastaa kasvua. Tuo 26 cm on siinä vaiheessa.
Puukilla taitaa helle keittää hutut ja vellit sekaisin. ”Ilmaston lämpenemisen takia muuttuneissa olossa kehotetaan nykyisin yleensä tekemään kuusikoihin vain 1 harvennus ennen päätehakkuuta . Se ei sovi jk:een eikä käytäntöön nykyoloissa useimmissa tapauksissa.” mitähän tarkoittanee?
On perin harvinaista täällä osoittaa numeroilla kasvu ja tuotto. Tein noihin Antin laskelmiin arvion lustosta enkä hämmästykseni erehtynyt. Lähes samaan tuloksen antaa Jouko Laasasenahon taulukot. Tarkimman tilavuuden saa upottamalla kappaleen veteen Arkhimedeen tavoin jos on tarpeen. Siitä moton silppuamasta puusta saa kuitenkin hyvän tiedon ja etenkin sen € hyödyn. Mittanauhalla on kätevä muutaman vuoden välein tarkistaa jos kasvu hiipuu.
Tuulensietoon auttaa pitämällä aluskasvustoa tai monikerrosmetsää. Siitä on Asta ja Veera myräköistä jäänyt todisteet. Kerta tuottoista kasvatusoppia ajettaessa tohtorit eivät tunteneet syöksyvirtausta eikä paljon muutakaan 1948. Sopivia harvuuksia aluskasvuineen on alettu ymmärtää vasta äskettäin. ”Laboratoriot” toimii!
Mitä Antilla ovat ”kairatut” vuosiluston paksuudet mm:ssä ? Vertaisin omaan kasvun laskentaani.
Vielä Nokiasta .. Marco Mäkinen: Nokia Saga, kertomus yrityksestä ja ihmisistä, jotka muuttivat sen. Gummerus 1995, sivumäärä 454.
Hyvää hellepäivän lukemista. Avaa ja vahvistaa näkemyksiä. Nuoret ennakkoluulottomat harrastajat sen tekivät. Tähänkin sopii H. Fordin:(oma käännös) ”Ajattelu on niin vaikea laji siksi vain harvat siihen ryhtyy”.Kirja loppuu seuraavasti:
”Toimiessaan tiimeissä he kehittävät uuden sukupolven tuotteita. Yhdessä asiakkaan kanssa.
Tietoliikenneala ei pitkään aikaan asettaisi esteitä heidän menestykselleen. Kaikkien ennusteiden mukaan alan muutos jatkuisi pitkään.
Mitä vastaisin uteliaille?
Jatko riippuu nokialaisten korvien välistä”
Onnittelut Kari Pekka Wilskalle!Se on toinen Saga; Puuntuottajilla ja konserneilla on vielä paljon opittavaa!
Pysykää pinnalla ja horisontti kirkkaana. Jos helle löysää niin joku päivä ajan kuntoiluksi raivaussahalla puutarhasta uudelleen kurtturuusut pois ja sitten uimaan. Nautinnollista Juhannusta jokaiselle asiantuntijalle! niin ja koivuvastan tuoksuisia löylyjä!
@ Antti, kertoisitko paljoko on vuosiluston paksuus?
Mitä siitä puusta on karsittu?? Kaikki karsitut ovat pinossa oksatonta. Olisko niitä oksattomia taimia saatavissa?
Mistä saa oksatonta puuta?
Katselkaapa tuottavuuden eroja ja vertailkaa pitkäaikaisia riskejä siellä 60-90 vuotisessa metsässä ( vaikka Asta ja Veera) jotain saattaa mennä hirville jo ennemminkin ihan tasapäisestämetsästä mutakin kuoriaisille.. on suuri pääoma kauan altistumassa laholle. Alta puhdistetut metsät ovat erityisen alttiita syöksyvirtauksille!
Puukin antamat ppa luvut tarvitsee tarkistamista jos totuuteen pitää verrata. Hum. se kakkara kuvassa on 5 m korkeudesta.
Sopeutuminen sääntelyyn ja markkinoihin ovat helpommin hallittavissa monikerrosmetsissä. Muistan silloin 70 vuotta sitten oli hömötiaisiakin havaittavissa joka reissulla. Monikerros metsä voi olla myös puustoltaan monilajinen ja tuottaa reilusti rahaa, samalla itse mm typpiravinteet sekin vastaa 300 – 400 € / vuosi.
Tästä uskon mo:n selviytyvän helpommalla kuin – 48 tohtoreiden selluyhtiöille luomasta palvelusta, fakta!. Pessimismille ei ole syytä antaa valtaa meillä on hyvä metsälaki ja sallii jopa tampata aukossa!
Puuki, kun Timppa just kertoi harvuuden eduista 70% plussaa kasvussa niin mitä näistä havainnoista tulisi päätellä. Se toinen äärilaita on aukko yli 50 % ajasta miinuksella välillä umpeutuneesta työmaasta! ? Myyntiä pukkaa 90 vuoden tienoilla vävyn lapsenlapsille. Kävitkö Puuki lukemassa ne Erika-koealojen tulokset?
A. J. onhan EU:n komissiossa Hakkarainen ! heh, taitaa olla vain Parlamentaarikko.