Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Jotain neukkumaista oli entisessäkin metsälaissa aina mo:n hoitoon saattoa myöten. Nyt on 90-luvun Erika -koealet tutkittu ja tuloksetkin julkaistu. No, pitää ymmärtää jos saa rahaa vasta 90 vuoden viiveellä. Se on luettavissa Luken tiedotteissa. Erika Roadshow 2013-2014 Puuntuotannon kannattavuus.pdf.
Onhan se harmillista jos joutuu luopumaan totutusta systeemistä. Silloin pitää jo valmiiksi harjoitella muita tekniikoita joilla selviää ilmastosta, hirvistä ja Eu:sta pahemmitta naarmuitta. Laskenta taito auttaa siinäkin, niin oli meidän lentäjilläkin ryssän nopeimpia koneita vastaan laskettu edullisemmat taktiikat. Se on sitä jatkuvaa kehitystä.
Timppa kertonee lisää, mutta aegoliukselle se oli kait 18.6 hiilinielu palstalla.
Täällä ovat kommentoimassa vanhat rahkeen pätkätkin joihin en puutu.
Oli sopivan lämmin uimavesi ja piristää aina ellei huku.
Timppa oli jatkanut tutkimuksiaan, muutosta on havaittu parempaan 70 % . Sehän tekee, että 450 puusta/ha voi vähennellä 294 runkoon. Tiheys sopii mainiosti jatkuvaan kasvuun ja myyntiinkin. Puuki selvittää montako kerrosta eri-ikäistä aluskasvillisuutta on optimi.
aegolius, Timppa jne.. en mie sellua syytä vaan sitä mitä siitä jää alkutuottajalle. Tuo 1,3 %, ei ehkä ole puhdasta tuottoa, se on pitkäaikaisesta seurannasta johon Timppa tietää vastauksen. Peltoviljelyyn sovitettuna se antaisi parhaimmillaan hehtaarilta verotettavaa 100 €/ vuosi .
Kumpi lienee kapitalismia parempi kolonialismi vai kommunismi. Tähän asti jokaiselta konsernilta jäänyt työ ja kusetus puuntuottajan osaksi. Viimeisin on koneistuksen valvonta ja palvelustenvälitys. Myyjällä ei ole oikeutta hallita hakkuitaan. Mafia valvoo hintakartellilla mo: työn hintaa!
70 vuotta on puuta käytetty 1,3 % myyntiin ja suuri osa puolipuhtaaksi parkattuna sellukattilaan. Mitähän vois tehdä tehostamiseksi?
Olen esittänyt monia laskelmia alan kirjallisuudesta, netti julkaisuista ja myös Kainuun metsätuhoista. Alkuperäiset tekijät ovat tutkijoita ja tohtoreita. Yksinkertaistanut polkupyörän avulla pitkäaikaisen tappion vaikutuksen lopputulokseen. Saman käyrästönä jossa oli jk:n ja tasaikäisen vertailu. Tein kertoimet joilla voi vertailla erinopeuksin myynnistä johtuvat erot. Sen alkuperäinen lähde on A. Einsteinin pikku oivallus. (sitä en ole tavannut kirjallisuudesta) Jos on muita niin olkoon.
Vastaanotto näistä on ollut onneton. No niin Anneli J, valitettavasti tulee mieleen Matteuksen evk. : ”ei pidä heittää helmiä koirille eikä sikojen ruuaksi”. Niimpä olen siirtynyt enempi viihdyttämään itseäni lukemalla täältä joskus besserwissereiden pakinoita. Harrasteissa ja järvellä olo on hyödyllisempää kuin näiden entisten koulukiusattujen kanssa väittely.
Puukin nolla-ajasta syntyvää alkuräjähdystä ja Timpan 98,5% metsän käytön säästöä. Hienoja oivalluksia molemmilla herroilta. Siitä on hyvä jatkaa!
Puukin kaavoista tulee mieleen tšekkiläisen Jaroslav Hašekin; Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa. Hän kertoi laskukaavan saksalaiselle vääpelille, pitkä selitys seitsemän numeron luvusta joka piti auttaa sen muistamista. Hyvin meni muistikaava lopuksi Svejk sanoi, kun keskellä on nolla, nollahan ei merkitse mitään ja se voidaan pyyhkiä pois. Niin pyyhkiytyi vääpeliltä numerot päästä. On tuo Puuki melkoinen selittäjä. Miulle kävi kuin vääpelille.
No, ihan toinen juttu. Puuki luottaa edelleen pysähtyneisyyden tekijöihin ( UKK ja brezneviläisyyten ) ja olettaa kaiken pysyvän ennallaan. Jatkuvapeitteinen metsä mahdollistaa sopeutumista nopeammin tulevaisuuteen kuin vanha tönkkösuolattu systeemi. Puun kasvun loppuvaiheeseen sopii paremmin jos käyttäisit laskuissasi interpolointia. Toinen virhe on käyttää virtaustuotannossa nollaa nopeuden kuvaajana, tosin sekin sopii tasapäiseen systeemiin 40 – 50 vuodeksi. Miulle riittää nuokin kuvaukset mutta jos joku teidän mainitsema noviisi näkee niin saa harhatietoa aika pahasti..
Jytky iski uistimeen, pamahti siima poikki. Sinne meni sekin kuin molokin kitaan !
Reilun kokoinen susien lauma poistaa luontaisesti hirviongelman kun metsästäjät ei kykene ja ministerin halu ei siihen riitä. Jos muutama ajokoira katoaa niin sekin on luonnontahto ja muistutus omistajalle mitä on tullut sanottua.
Ei se metsä lopu ennen kuin tekee aukon. Metsän loppumista on pelätty 200 v mutta olkaa huoletta 300 vuoden kuluttua ne teijänkin loppuun kalutut aukot on täyttä metsää vaikka millä siemenellä kylvätte ja myrkyttelette.
Ihan vaan jos ette ole havainneet, tämä keskustelun aiheeksi on laitettu : Jatkuva kasvatus käytännössä.
Niin, jatkuva puunmyynti sopii tähän kuin nyrkkisilmää, sitä se on jk ja parantaa joka kerta tuottavuutta. Tulos mitataan +euroina eikä menetetyn taimenhinnalla. Onhan sitä pakko ihannoida entiseen nähden. Ja miksi siitä ei saa sanoa kuin asia on.
Aukonhoitoon voisitte pystyttää oman suljetun ringin ettei sivulliset sotke paakkuja vatukosta.
Näin näille ukon nynneröille ja konsernien trolleille joille laskukone ei sano mitään. Ja vanhainkotiin vasta vellikupin kassa tuodaan metsätaulukot. Ei haitta siellä on aikaa harjoitella kartiokappaleen tilavuuksia. Konserni on saanut heistä kaiken, ja houkuttelee tyttökuvilla uutta verta raivaussahan kahvoihin !
Lopethelen pithää valmistatuha iltauisteluun.
A. J. se puhelinkuvasta mittaus on kätevä, mie tein ihe karvahattumallin. Varmaan on hyvä sijoitus.
Jatkuva myynti on hyvä homma tulonkannalta, eikä parikymppiä/ ha ole paljon kun vuosituotto on plusalla 300- 500 € / ha ( huom tukinhinta on noussut). Jotenkin vaikuttaa, että hölmöläisten hommaa on maksaa tappiollisen aukon suunnittelusta, jospa se mopokuski osais sen listiä suunnittelematta. Suotta vaivaatte päätänne kun hyöritte vatukoissa tamppaamassa, ei se ole jk tai eri-ikäiskasvatusta. Ei pitäis vaivata nuo toisten metsät. Ottaa mukaanne tamppaukseen kumulatiivisen tappion käyrät vatukkoon, niitä vilkaisten tahti kiihtyy. Muistakaa vesi ja NITROT!
Metsän tuottavuudesta kiinnostuneille on netissä reilusti jo tutkimuksia ja kirjastossa amanuenssit avustaa siellä jos usko horjuu aukonlaidassa.
Sitten heille joita ennustus ja helppomatematiikka kiinnostaa niin Bayesin teoreemalla voi laskea ennusteita epämääräisistä sattumista ja vaihtelevasta puunkasvusta.