Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin äsken Luken jutun referaatin. Muistan E. Lähteen tutkimuksia niin ei ne juuri poikkea. Se mitä lehdistö niistä sanoo lisätäkseen myyntiä onkin toinen juttu. Kirjoitetaan täälläkin superlatiivi vähin varmennuksin. Se on hyvä ettei kaikki taivaanmanna mikä Idästä tänne tunkee toteudu täysmääräisenä. Jäi edes jokunen terve puu. Porojen säteilykin alkaa olla jo sietokyvyn rajoilla, ei nekään kaikki käristykset joutuneet hylättäviksi, lukemat pidettiin pimennossa kotvan.
Imatralla ei enää haise, rautatehtaan puistot ovat virkeät on uudet systeemit.
Luken sivulta voi lukea viimeisimmät selvitykset rikkilaskeumien haitoista metsänkasvulle. Niinpä, Erkki Lähteen maaperätutkimuksen arvostelulle, rikki- ja raskasmetalli haittojen havainnoista puustolle ei sen perusteella ole aihetta. Se täällä on kummallista kun nekin jotka ei vähääkään ole perehtyneet tutkimukseen ovat valmiit tuomitsemaan mitatun ja varmennetun tiedon. Lienee kateutta ja mielipahaa kun ovat ajaneet häntäluunsa kantoon, jäänyt jäljelle loppuiäksi seurailla elefanttiheinäisiä aukkoja.
Enso-Gutzeitin vieraina 70 luvulla katseltiin Imatran rautatehtaan ympäristön metsiä niin opas kertoi kuinka tehtaan päästöt ovat hävittäneet havupuut. Kuivia mäntyjä ja kuusia oli pitkälti lähelle Vuoksenniskaa. Eestin palavakivituotanto ja poltto oli lounaistuulen myötä silminnähden hävittänyt ympäristöstä jopa Inkeristä NL:n puoleltakin havumetsän. No, kun Itä- Saksassa ajelin niin katku oli silmiä kirvelevä, aurinko savun takaa hieman ruskeana erottui eikä sielläkään ollut mäntymetsää. Kuolan alueelta paikallinen Olga kertoi ongelmasta, ei kasva mikaan ku se myrkky tappaa ne ja sieniä ei voi syödä.
Voi olla jonkin mielestä valhetta mutta, kun täällä maaperästä kaivaa niin löytyy ne raskasmetallit jo lapion syvyydestä. Muita haittoja tuulet kuljettaa ympäri palloamme ennen kuin laskeutuvat. Etelä- Amerikasta 50 vuotta sitten tuotu radioaktiivinen lannoite on edelleen keskuudessamme ja häipyy vasta jonkun tuhannen vuoden kuluttua.
Havaintoni Mekong joen suistosta, en nähnyt ainuttakaan lintua metsissä enkä joella. Kasvillisuuden ja kalojenkin perusteella olosuhteet linnuille ovat mainiot. No, ilmiö on hienosti kausaalinen determinismi eli ulkopuolisen aiheuttama vaikutus tapahtumaan, pommikoneilla levitetyn myrkyn vaikutus jatkuu pitkälle. Puukille tsemppiä, pitää jatkaa ehkä löytyy ”sylttytehtaat ” tai mistä laitoksesta hömötiaiselle ja muille toukansyöjille haitat ovat levinneet Suomen luontoon.
Lähteet: Annelin ja Puukin jutut !
Kartellin ja savunjakoja vaalinut ukko älähtää aina kun siitä mainitaan.
Sorry , suhahti vika lokeroon, tarkoitin monimuotois- ja köyhyys sivulle. Kalliilla ostettua tuotantolaitosta tolkulliset omistajat tuskin pitää vuosikymmeniä tappiollisen. Siitä on paremmin etua yhteiskunnalle kuin tappiollisesta johtamisesta. Höyryäminen 1800 luvun oikeuksilla ja opeilla on sairautta. Monenlaista rosvousta lain varjolla metsät omistajineen ovat sietäneet sen jälkeen eikä kartelli mafia ole mihinkään hävinnyt. Nyt on metsässä eka mahdollisuus toimia helpommin.
Eläinten oikeudet on suhteutettava siihen millä vastuulla ne ovat keskuudessamme. Vahingonkorvaus tai hengenmenetys eläimille on vieras ajatus kuin Jari Lepälle, metsästäjille ja vihreillekin. Kasvuston taloudellista haitoista vihreäaktivistit ovat monimuotoisuuden nimissä ylpeitä nauttien pyromaanien tavoin tuhosta. Aikoinaan sikoja tuomittiin käräjillä rikoksista. Eläinlaumojen hallinnasta vastaavien lain uudistusta tarvitaan pikaisesti, ettei vastuuta pidetä väärin metsänomistajilla.
Ei kai ole tarkoituskaan kerätä valtiolle tarpeetonta rahastoa, no niin, tietysti Norja on asia erikseen.
Nuorison työttömyyden poisto olis pitänyt hoitaa jo päiväkodista lähtien. Osaaminen on ratkaiseva kuinka tähän maailman kehruuseen sopeutuu. Koulutus on oltava parikymmentä vuotta edellä nykyisetä tarvetta ja nähdä edemmäskin millä kielellä ”matikalla” tulee pärjäämään. Sain Urpo Harvan feodaalisen järjestelmän luomat avut yhteiskunnalta eikä ne riittäneet edes autonkuljettajaksi. Pankinjohtaja suositti uutta oppia ja siitä se lähti.
Tänne on luvassa hyvä luonnon kylvö. Männynkäpyjä on on reilusti puissa. Saas nähdä miten lähtee kasvamaan hirville ruokaa. Jotenkin tuntuu turhalle.
Onhan se hakkaamattomuuden tai aukkojen tapa toisinpäin ajateltuna tehdä lähes jatkuva myynti ja jatkuva hakkuu mahdollista muutaman vuoden välein. Taloudelliset kertoimet jopa puoltavat sitä vertailussa eikä kumulatiivinen tappio uhkaa.
Mistä kohteista ne Puukin arvailut ovat?
Onkohan kyse Jussi Kumpulaisen uskomuksesta ja asiasta joka on hänelle epäselvä?
”Mallinnukset antavat liian positiivisia tuloksia uuden puusukupolven syntymisen suhteen. Toiset uskovat mallia, minä uskon silmiä. Jos taimia ei synny, niitä ei synny, vaikka mallit niitä synnyttävät varastoon.”
Toinen selvä tiedonpuute on jatkuvan kasvatuksen tuhoriskeissä. Epäselvää on esimerkiksi, miten noin 15 vuoden välein toistettavat hakkuut synnyttävät korjuuvaurioita puustolle ja mitä vaurioista seuraa pitkällä aikavälillä.