Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Puuki saat ne varmemmat luvut ja kertoimet tutkimuslaitosten ja tutkijoiden taulukoista. Niinhän meistä monet jo luottavat Ilmatieteenlaitoksen säätietoihinkin. Mehtäisimmät äijät istuskelee edelleen muurahaispesässä tai kyselee sammakoilta ilmoista ja ennusteista.
Tulokset ovat meidän käytössä kun ovat valtionrahoilla toteutettu. Jouko Laasasenaho on tehnyt mainiot taulukot: SÄDEKASVU PUUSTON PÄÄOMA JA KASVU – ovat Tapion kirjasta vapaasti luettavissa. Hanki taulukot ellei jo ole! ei ne haittaa tee muillekaan.
Huomasin (Arvo Kettusen) laskuissasi poikkeaman. No ei huolta , se tuskin muuttaa Arvon onnistumista hän laskee itse.
Puuki pystyy laskemaan jos on halua oikeilla arvoillakin. Näin olen nähnyt. No, sitten on niitä jotka ei pysty omaksumaan mistään tutkimuksesta tai keskinopeustehtävästä sikaa enempää. Tämän olen havainnut. On väärin vastailla häirikölle hän himoitsee millaisen raportin saisi.
A. J. Niin pittääkin tehhä. Miulle sopii kaikki mikä kelpaa omistajalle ja vaikka ei kelpaiskaan.
Se on melko sama mitä tänne kirjoittaa tai esittää tutkimuksia. Hanhenselkään jää vesi helpommin. Vastauksista näkee; ” ei ymmärrä, ei osaa lukuja, on viivoja ja kaavoja joilla on jokin salajuoni, sitä ei ole kokeiltu ym.” Pitäis korjailla sairaita väittämisisä hölynpölyn laskelmia. Lisänä häiriköinti ukko kuin tekeytyisi trolliksi.
Vastaan Annelin kysymykseen kun on aito. Monikerroksisessa metsässä lähteviä puita on syystä harvemmassa kuin tasaikäisessä ja pienempi pääoma jota on helpompi kasvattaa. Se jippo on siinä, arvokasvussa on puuta jo kolmessa kerroksessa jatkuvasti. Tasaikisestä hehtaarista arvokasvun tuottavuus alkaa kerran / 70v 17 cm ja hiipuu 24 cm hehtaarilla ei synny sitä uutta arvokasvua pitkään aikaan (40 v). Aukosta yrittävät tamppauksella kuin intiaanit sadetta, mutta ei se sieltä synny. Silloinkin siellä monikerroksisessa jyllää maksimaalliset arvokasvukertoimet sen 40 vuotta. Sitten on vielä se toinen juttu, siihen en puutu nyt. Hyvä systeemi on myydä puuta jatkuvasti ilman menoja ja korkokuluja.
Sama sijoittamisessa pelurit hoksaa jo etukäteen laittaa panokset voittajahevoselle eivätkä panosta Ruuna- Eri-Hitaalle jatkuvasti, vaihtavat jälleen seuraavalle voittajalle. Oliko tästä apua?
Kerran vielä. 2 mm kasvu on ratkaiseva ja myynti välit vuosina! 200 -230 kpl /ha . Sekin, että nuo myynnit ovat vasta muutamalta vuosikymmeneltä ennen sitä oli se paljon kuultu insinöörin ja Hannikaisen rääseikkö. Arvo osasi jättää jo valmiin taimikon eikä tuhonnut sitä. En pitäisi niinkään vaatimattomana kun on lähelle 500€ / ha / vuosi, verotettavaa. Tai sitten se mihin sitä vertaa. Lähtökohdat olivat vain tappiolliselle laillista.
Oletan, Arvo on myynyt ja jatkaa myynti parinkymmenen vuoden välein about kymppitonni/ ha. Plusmerkkistä tuloa valuu jatkuvasti, menot on minimissä ja vakuutuskin ollut turhanpäiten. Pitkien sijoitusten syöpäläinen on pois. Se vielä, metsä on edelleen metsä ja myynti jatkuu ilman uhrauksia. Vaikutta ettei mene tappiolle. Oikei mainio suoritus kahden mm kasvulla. Onnittelut Arvolle!
Timpan 26.3.-21 20:22 lista. Selitys arvokasvuun vaikuttavista tekijöistä on selkeytymättä. Nuo keskikasvutkin jää ilman aikafunktiotta ontuviksi. Käyräkuva on tosi helposti tulkittavia ilman faktoja. Kokonaisuus näyttää kuitenkin sen tärkeimmän, että lopussa on varma tappio!
Lähetin sen ”tappio” kuvan kirjasta. Tulee sensuurinläpi niin sitten on nähtävissä.
Kirjassa: Onnistunut metsän uudistuminen 2001. Kustantaja Metsälehti, 2001, kirjoittajat; Sauli Valkonen, Juha Ruuska, Taneli Kolström, Eero Kubin ja Markku Saarinen (toim.)
Metsänuudistamisen taloudellisuus. Kuvassa 32.3 Kumulatiivinen tappio on esitetty markka ajalla. ( kuva ei kopioitunut tähän) niin kerron sen. Käyrät ovat kahdesta koealasta, 60 vuoden kohdalla tappio on -10 000 mk, pienentyy nollaa 75 v kohdalla ja syöksyy 80 vuoden kohdalla -1000 edelleen 90 v tappio jo -4000 mk. Niinpä, tarkkana pitää olla aukkojen kassa.
Kirja on hyvää luettavaa, pidin etenkin puunsiemenistä ja niiden itävyydestä, siitä sain uutta tietoa.
Uusia ajatuksia on mahdollista toteuttaa metsässä. Edelliseen tapaan hoidetut metsät ovat puustoltaan tosi moninaisessa vaiheessa, siksi nuo A. J . pohdinnat on hyvää alkua kuinka tappioista selviää ja asenne oikenee.
Vielä lisää tuohon Jätkän juttuun.
”Erityisen tyhmää on poistaa puita, jotka ovat juuri tulossa tukkikokoon. Sinisellä osoitettu arvohyppäys alla olevassa kuvassa johtuu siitä, että kuiturungosta tulee tukkirunko, ja puusta saadaan yksi tukki.
Rungon ja kuutiometrin arvon riippuvuus puun rinnankorkeusläpimitasta kuivahkon kankaan männikössä.
Kuvan musta pallukka on rinnankorkeusläpimitaltaan 17-senttinen mänty. Sellaisen männyn myynnistä metsänomistaja saa hakkuutuloa 2,3 euroa. Avoin ympyrä taas on 35-senttinen mänty, josta saa 53,2 euroa. 17-senttisiä puita pitää hakata 23 kappaletta, jotta ne antavat saman myyntitulon kuin yksi 35-senttinen mänty.”
Nyt taitaa Puukilla lipsua. Monta kpl taimia menee kuitumottiin?