Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka pumppaamalla vettä ylös varastoon höyrykoneella, pahanpäivän koittaessa solisuuttaa turbiinin läpi alas. Siinä on samalla varasto aqua. On muitakin systeemeitä;
Hyödyntää lämpötilaeroa (esim. 80 °C vesi vs. 20 °C ympäristö) muuntaen sen suoraan sähköksi Seebeck-ilmiöllä. ORC (Organic Rankine Cycle) -tekniikka 5- 15 % hs.
— Erikoishöyryturbiinit (Low-Temperature Steam Turbines)
Käyttää alipaineistettuja turbiineja ja erikoissuunniteltuja lauhduttimia, jotka toimivat alle 100 °C:ssa. Hyötysuhde: 10–20 %, jos lämpötilaero on tarpeeksi suuri (esim. 80 °C lämmin vs. 10 °C kylmä lähde)On tuosta A R.n painajaisesta helpommin viedä myyntii puita monta kertaa kuin paljaaksi hakatulta tönkeliköltä . Tukkipuun myynti hyvällä hinnalla korjaa metsän arvostusta kummasti! Jotta silleen. No, hemmetti savimaata! Siinä se tammi kasvais nopiaan.
Panu, paljonko on hyötysuhde tuossa ”myllyssä”? tunnetuilla systeemeillä noin 5 – 15 % . Valot kyllä palaisi.
Suomen metsätalouden nykytilanne on järjetön. Ulkomaiset tehtaat vaativat jatkuvaa tehotuotantoa, se on tehotonta, vaikka kolme viidesosaa metsistämme on jo nyt heikossa kunnossa – alle 5 kuutiometrin kasvua hehtaarilla. Tällainen plantaasitalous sopii banaanivaltioihin, ei velkaiselle Suomelle, jonka pitäisi hoitaa metsiään viisaasti ja kestävästi metsän omistajalle.
Ulkomainen teollisuus ajaa omaa etuaan. He haluavat halpaa raakapuuta nyt heti, välittämättä siitä, että metsiemme tila heikkenee vuosi vuodelta. Samalla voitot valuvat pois maasta, ja meille jää vain kulut kuntoutuksesta sekä heikentyneet luonnonvarat. Veroa maksavat vain osan Suomeen. Tämä on huono diili Suomen kansantaloudelle.
Suomen metsäteollisuuden suurin ongelma on teollisuuden ja metsänomistajien välinen epätasapaino. Teollisuus toimii lyhyen aikavälin markkinoiden ehdoilla – heidän tuotantonsa ja voitot määräytyvät korkeintaan muutaman kuukauden päähän. Mutta metsänomistajien tuotantosykli on täysin erilainen: hyvän puuston kasvattaminen vaatii 20-30 vuotta huolellista hoitoa ja odottamista.
Tämä aikajänne-erosta syntyy perinpohjainen epäkohta. Kun teollisuus voi reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin ja siirtää toimintaansa halvempiin maihin, metsänomistajat ovat sidottuja pitkäaikaiseen sijoitukseensa. He eivät voi ”siirtää metsäänsä” kalliimman puunhinnan maihin, eivätkä he voi myöskään nopeasti reagoida markkinoiden muutoksiin.
Nykyinen järjestelmä suosii liikaa teollisuuden lyhyen aikavälin intressejä. Kun puun hinta laskee, tehtaat säästävät välittömästi. Mutta metsänomistaja, joka on vuosikymmeniä hoitanut metsäänsä, jää nuolemaan näppejään. Tämä ei ole reilua eikä kestävä ratkaisu.
PS; ”Neuvostoliitossa kokeiltiin kansanvaltaa ” ei ole ollut kansanvaltaa, neukut eivät tunnista demokratiaa samoin kuin kuin lännessä. Suvereeni demokratia – Wikipedia
Suomen velkaisuus pois! ”Nallen” opeilla työtä lisäämällä ei toimi! Aikoinaan hevoset oli työssä vuosisatoja ja palkatta eikä sekään riittänyt. Velka pitää maksaa niiden jotka ovat sen tehneet ja siitä rahan keränneet, ei ne rahat ole mihinkään hävinneet.
A J , Jovain on lyhyesti ilmaissut vertailunne. 20 vuoden jatkuvalla tamppauksella ei tule jk metsä.
Jos haluat että jk-metsässä kasvaa oikeat puut, lopeta sen halveeraus ja korjaa ensin asenteesi. Ei siinä sen kummempaa. Kylvä aukkosi kunnon siemenet ja anna niiden kasvaa rauhassa, siitä voi joskus tulla eri-ikäinen metsä. Jos et osaa, opettele. Ei tää niin vaikeeta ole.
Ja muista: avohakkuut pilaa koko ekosysteemin. Hirvet, ne tappaa pihlajat, pajut ja kaiken muun elon siellä metsässä, ja jäljelle jää vain kuollutta ja kaluttuja karahkoja. Jos et ymmärrä miksi se on huono juttu, niin kannattaa mennä takasin ”tiedonlähteelle”.
En laita! Lupaan sen ensimmäiseksi Osmolle! Mitä raivaussahankantaja niillä tekisi, eikä ole ko menettelyn käyttäjä. Vastaavista uteliaista ei kavereiden kesken puhuta oikeilla nimillä.
Mulkku ei tarvitse vakuuksia! Olen I. Leikolan kanssa yhtä mieltä.
Puu imago ja arvostus on nousemassa maailman arvostetuimmaksi raaka-aineeksi. EU:n pakottaessa puurakentamista ja biojalostuksen kasvaessa kysyntä pomppaa 200 % Nopeasti syntyvät elementti rakennukset ovat tulevaisuutta.
Tukkipuun hinta nousee roimasti seuraavan 30 vuoden aikana. Nykyisestä 70-90 €/m³ kuusitukki voi pomppailla 150-200 €:oon vuoteen 2050 mennessä. Syynä ovat EU:n puurakennepakot, biojalostusteollisuuden kova kysyntä ja Venäjän puuviennin loppuminen. Koivukin nousee 50-65 €:sta jopa 120 €:hon.
Tässä karu totuus: jos pidät metsässäsi hyvät tukit vielä 10-20 vuotta, saat niistä jopa kolminkertaisen hinnan. Avohakkuita tekevät jäävät paitsi tästä kultakaivoksesta. Jatkuva kasvatus on ainoa järkevä vaihtoehto – nousubuumissa se tuottaa tasaisesti ja metsä säilyy arvokkaana.