Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Faktaa tulee riittävästi kun Puuki laskee pöllölle paljonko on saldo 30 vuodessa tuosta nolla – PPA:sta. Tehkää vain selväksi inventaariot omasta omistus varallisuudestanne , aukoista. Päähänne kertyneen ”varallisuuden ” mie olen selvittänyt.
A. J. Niin on ! Pitää varoa ja ottaa oppia mutta pelätä ei pijä!
Kun ei oo taimen tainta eikä muutakaan puuta niin PPA on erityisen alhaalla. Tappio on ja PA. Vieläkin näkee ruosteiset vinssit ja traktorit sortuneiden kattojen seasta. Sellaisia metsiä on ja hiljaista kansaa 322000 henkilöä lähti M-Ukkojen ihannoimaan Ruotsiin.
Silloin kun metsässä kasvaa taimia ja niitä suurempia puita, paksuuden mukaan laskevalla tiheydellä ennen hakkuuta ja sen jälkeenkin se on jatkuvan kasvatuksen eri-ikäinen ja monikerroksinen metsä. Nimikin sanoo ja taimet sen jatkuvuuden tekee . … . Niin , metsässä pitää olla taimia ja normaalisti niitä syntyy ylen herkästi. Onkohan sattunut tarkoituksella, että nuo nykyiset istutuksilla kasvatetut puut ovat kyvyttömät jatkamaan sukua ja siten ehkä vahingossa tarkoitus edistää myyntiä.
Se että olosuhteen takia koneet ei kykene heikolla osaamisella hakemaan puita metsästä ei johdu kasvusta. Korjaukseksi taimettumiseen voi istuttaa ne 350 uutta tainta ja hakea koneen joka on sopiva tehtävään. Se on sitä nopeaa korjausta, just’ kuin Puuki oli tehnyt. lisäys***; ”Taimien aikaansaaminen vaatii PPA:n laskemisen niin alas, että vajaatuottoisuus tulee mukaan kuvaan. ” Tuo on totta vain aukossa jossa se on miinuksella !
Varmasti tarvitaan monen kertaan parsia entisen lain aiheuttamia töppäyksiä ja parannella maaperän puutoksia ja tehdä hoitoja ennekuin luontainen uudistuminen palautuu normaaliksi. Se ei ole minkään pienen pläntin ongella! Turvallista jatkoa F35 A siiven alla!
Kirjoituksista päätellen vain harvat ovat todellista jk puustoa nähneet. Nyky tiedoin jatkuvamyynti jk:n taloudellinen etu on varmin menettely välttää nuo ja muutkin Puukin listassa olevat haitat.
Huomatessa puutteita kerkiää hetimmiten puuttumaan ongelmaan ja poistaa haitan, se on monikerroksellisuuden etu myös. ”Puukin haitat” ovat tuttuja jo Osaran laajasta kokeilusta ja kirjallisuudessa tuttuja tasakiertoisen istutusmetsän käsittelystä ja ulkomaillakin, vain oletuksena niistä kerrotaan monikerroksellisessasekametsässä, eikä sekametsä muodosta haittaa.
Vajaa tuottoisuutta miinuksella kestää pitkälti aukon palautuksesta metsäksi (mitattu tieto) eikä loppukaan lupaa hyvää. Joku päivä ehkä uupuvat nuo Thai-metsuritkin tamppaamaan ja on keksittävä vielä halvempi menettely kertakasvatukseen.
Kuiteskin , hyvää tahtoahan näin Joulun alla riittää!
”Luonto ei heitä arpaa” , eikä pelaa lottoa. Metsään se kylvää kuin ruletin joka ruutuun panokset, lähes joka vuosi uudet panokset, jolla se parantaa jatkuvasti sijoitusta. Tämäkin on hyvä osata. Jaksollisen pelaaja yhdestä sijoituksesta onnistuu jos sattuu noppa numerolle suhteessa 1/60 ( Puuki tarkista onko lähelle). (Lisätiedot; katso Osaran aukot.)
Huom, en ole tohtorille vastaväittäjänä. Havainnot ovat omakohtaisia.
On vielä pikkutukkihaitta lisäksi jolla firmat rohmuaa puuta ja polkee puunhintaa. Vielä sekin, että tehtävää varten tulee olla sopiva kone, eikä mennä pe.se edellä jossa on metsä luotava konetta varten, myös käyttäjän opit on hyvä olla metsää varten.
Vielä kerran, ei monikerrosmetsään tarvii oottaa taimia hakkuun jälkeen, ne ovat jo siellä. Monikerrospuusto ja vapaakasvukin on semmonen outo kun sitä vertaa aukkoon muutaman vuosikymmenen. Seuraavassa hakkuussa yläharvennuksella on myös taimia metsässä kun niitä ei käydä sotkemassa raivauksilla matalaksi. On varsin yksinkertaista.
Kummallista kirjaston hyllyt notkuu alan opuksia mutta ei ole lukutaitoa kai.
@ Ruokopiikin metsä kasvaa, ei myrskyt, vitsaukset tai kiroukset tuhoa puustoa mutta kasvu jatkuu! Jos puu ei ole kuollut niin se kasvaa. Jätkän hoito-ohjeet on kai tarpeen myös näille jotka ovat metsästään puut myyneet tai muuten turmelleet. Tulevat tänne siitä valittamaan epäonnistuneesta aukosta. Selkeimmät ovat nuo Timpan aukon epäonnistumiset, siihen harva toinen pystyy. Siihen sopii avuksi Jätkän praktiikkakehotukset. Tosi harmillista jos ei aukonkaan teko onnistu.
Timpan kysymykseen tyhmemmistä: Ainakin betonirakentajissa jotka tekivät homekoulut, virastot ja asunnot ovat olleet sellaista insinööriosaamista. Sama yksinkertaisuus kun olettaa, että aukonteolla metsä siitä lehahtaa täyteen taimia heti kuin kevään peipposet metsän. Vertaamalla sitä jk metsäksi HS jutussa on aivan holmöläistarinaa.
A.J. Onko siinä jotain pahaa jos ei nöyrry lahjoittamaan ”rusinoita pullasta”. Kenelle ne mielestäsi pitää jakaa? On aivan varma, että teollisuus kerää metsänomistajalta eurot yhä tarkemmin. Siihen on luotu ns ”palveluohjelmat” .
Puuki, jk ei ole keksitty, se on ollut melkein sellaisenaan Suomessakin tuhansia vuosia. You know.
Kun metsää on sorkittu monin opein, myyntiin käsketty, kielletty ja hoidettu tietäjien uskomuksilla ja opeilla tavoitteena ryöstää teollisuudelle aina vaan enemmän puuta . Sama meno jatkuu, suurimpana huolena nyt on ilmaisen kuitupuun saatavuus. Kamppailuun siitä on viritetty kiistelemään mo:t keskenään. Muutamat trollaajat täälläkin ovat vahtikoirina päivystämässä.
Eihän kenenkään tarvitse omaa metsäänsä jättää kasvamaan piipan piippaa. Panee myyntiin kaikki paljaaksi vaan. Jatkaa siitä eikä kasvu jatku hetkeen niin mieli saa rauhan.
Hyvää itsenäisyys päivää Suomen metsän puolesta kamppailijoille!
”Makeasti oravainen Makaa sammalhuoneessansa: Sinnepä ei Hallin hammas Eikä metsämiehen ansa Ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta Katselee hän mailman piirii, Taisteloa allans’ monta; Havu-oksan rauhan-viiri Päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen Keinuvassa kehtolinnas! Siellä kiikkuu oravainen Armaan kuusen äitinrinnas: Metsolan kantele soi!
Siellä torkkuu heiluhäntä Akkunalla pienoisella, Linnut laulain taivaan alla Saattaa hänen iltasella Unien Kultalaan.” A. Kivi
Jo on olot huonosti Ruotsissa. Onneksi en mennyt aikoinaan Saabia kokoaman. Nyt helpotti.