Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
En laita! Lupaan sen ensimmäiseksi Osmolle! Mitä raivaussahankantaja niillä tekisi, eikä ole ko menettelyn käyttäjä. Vastaavista uteliaista ei kavereiden kesken puhuta oikeilla nimillä.
Mulkku ei tarvitse vakuuksia! Olen I. Leikolan kanssa yhtä mieltä.
Puu imago ja arvostus on nousemassa maailman arvostetuimmaksi raaka-aineeksi. EU:n pakottaessa puurakentamista ja biojalostuksen kasvaessa kysyntä pomppaa 200 % Nopeasti syntyvät elementti rakennukset ovat tulevaisuutta.
Tukkipuun hinta nousee roimasti seuraavan 30 vuoden aikana. Nykyisestä 70-90 €/m³ kuusitukki voi pomppailla 150-200 €:oon vuoteen 2050 mennessä. Syynä ovat EU:n puurakennepakot, biojalostusteollisuuden kova kysyntä ja Venäjän puuviennin loppuminen. Koivukin nousee 50-65 €:sta jopa 120 €:hon.
Tässä karu totuus: jos pidät metsässäsi hyvät tukit vielä 10-20 vuotta, saat niistä jopa kolminkertaisen hinnan. Avohakkuita tekevät jäävät paitsi tästä kultakaivoksesta. Jatkuva kasvatus on ainoa järkevä vaihtoehto – nousubuumissa se tuottaa tasaisesti ja metsä säilyy arvokkaana.
A J, Olet oikeassa, mutta ”voikin” ettei tuhoudu – jatkuvan kasvatuksen tuotanto ei häviä mihinkään, kun ei tee typeryyksiä raivaussahalla. Osmo Palosaaren metsä on elävä todiste: siellä kasvaa laatutukkia vuosikymmenestä toiseen ilman että nuori kasvatus tuhottaisiin. Tämä ei ole arvio vaan tosiasia. Jatkuva kasvatus tuottaa tasaisesti arvopuuta, kun annetaan nuoren sukupolven kasvaa vanhempien suojissa. Ei tarvitse uskoa minua – käy katsomassa itse miltä 80 vuoden tuotanto näyttää. Siellä ei ole tyhjiä aukkoja, vaan monikerroksinen metsä joka tuottaa rahaa koko ajan. Avohakkuita puolustelevat tuloilla kuin ikkunoilla revittelevät hölmöläiset, pömpeli hajosi lopulta. Fakta on selvä: jatkuva kasvatus toimii, ja se on tulevaisuutta. Ei tarvitse arvailla – Osmon metsä puhuu puolestaan. Pyydän kesällä audienssia tutustua Osmon metsään.
A J on ärsykkeeksi heittänyt, arvelen! ”Vain hetkellinen tuottavuus hyvä!” – Tällaiset lyhytnäköiset arviot mätänevät kuin avohakkuuaukon laho puu. Siellä se toimii tuleville omistajille.
30 vuotta vs. ”Hetkellinen hyvä”
– **Jatkuva kasvatus:**
– **500–600 m³/ha** (90 €/m³) = **54 000 €**
Tulot tasaisesti (ei odotusarvoa). Näihin tuloihin on edes mahdollisuus kun valitsee keskeytymättömän tuotannon. Vaihtoehdoista 75 vuoden ohjeilla ei ollut apua! Hinta on valittu tuleville vuosille.Pittää antaa aikaa ukolle sisäistä lukemansa, se on semmoista. Tulee jo ilta niin ota peitettä.
Tulevaisuuden metsänomistaja ei joudu enää valitsemaan jäykästi joko täyspaljaaksihakkuuta tai tuotannonmukaista puunmyyntiä – hän voi yhdistää parhaat muutokseen sopivat parametrit jos haluaa ja luoda juuri itselleen sopivan raateen, dynaamisen metsänhoidon mallin. Tämä on uusi aika, jossa jokainen voi olla oman metsänsä suunnittelija ja toteuttaja. On mainio esitellä vaikka puutonta kynnösaukkoa kasvuluvuilla.
Toisto;; ” Silloin ei ole käytössä valmis eri-ikäinen metsä jossa on kaikenikäisiä puita, siellä jk:sa ovat myös taimet.” Tamppaajalla pyyhkii hyvin. Saattaapi välillä v…ttaa! jos ei koko ajan.
Osmo Palosaaren metsässä on nähty,( 1947) kuinka oikein jatkuva kasvatus synnyttää itsestään uuden sukupolven ilman ihmisen väliintuloa. Tämä ei tarkoita täydellistä luonnonvaraista tilaa, vaan sitä, että hakkuilla luodaan olosuhteet, joissa luonto voi tehdä työtään. Harvennukset ohjaavat uudistumista, mutta eivät vaadi koneellista mylläystä raivausta tai istutusta.
Tämä lähestymistapa säästää resursseja ja luo samalla joustavamman, monimuotoisemman metsäekosysteemin. Kuten Mira Isoniemi Metsälehdessä oivaltavasti totesi, aukkohakuilla jatkuvan kasvatuksen metsään (siirtyessä) istutukset ovat usein tarpeen. Silloin ei ole käytössä valmis eri-ikäinen metsä jossa on kaikenikäisiä puita, siellä jk:sa on myös taimet.
Täällä miljonäärit y.muut känkättäjät välttävät totuutta mikäli tietoa kokeista ja luetusta on. Jotkut kokeet on tuhon takia syytä hylätä, niistä on tietoja laskemalla ja onnettomuustutkimuksissa. Harjoittelukin on tehtävä hallitusti ja tuho on yritettävä välttää tiedoilla ja ennakoinnilla. Avohakkuu on yks’ sellainen se on jatkuvassa taloudellisessa konkelossa!
”suurempi kantohinta pitää ottaa vertailussa huomioon ja laskea erotukselle korkotulo. Aukko jatkaa tulonmuodostusta vielä korjuun jälkeenkin.” on menneen tulon hävitystä!
(( Aukon kallis piikki: 15 vuoden tulot + korkotappio syövät 60 % avohakkuuedusta. >> Jatkuva kasvatus voittaa 60 vuodessa selvästi – erityisesti kun huomioi menetetyn kantohinnan ja koron.))
(Lähteet: Metsätalouden pitkän aikavälin tuottolaskelmat (LUKE), OECD:n inflaatioennusteet, Tapion diskontausoppaat)
En vastaile noihin väiteisiinne enää. Heitän vaihteen ”kakkoselle” pysyvän kasvun ja myynnin kehitykseen koska se on tulevaisuuden metsänkäyttöä. Lukeminen kannattaa aina!
Juu , en todella.