Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Se on se eekkeri joka on paljaana eikä seuraavaan vuosikymmeneen kasva. 100 kertaa sitä niin on 1000 vuotta ollut maa paljaana kasvamatta.
Oppimalla jostain tuotantotaloutta ja tuotannon erimuotoja jos niistä ottaa omaan käyttöön sopivimman ja mieluisimman joka ei aiheuta kipuja niin käyttää sitä. Siihen kuuluu kustannuslaskentakin ja kun siitä saa plussaa niin kaik’ on OK.
Niin kauan kuin täällä kerrotaan rähkimisen päiväennätyksistä ja työn sankareista ( kaikki kunnia heille) on turhaa Puukin keskittyä kustannuslaskelmaan. Valitettavasti !
A.J. olen kuitenkin melko itsekäs etten tänne niitä mittanauhoja jakele. Vaikka en ole palestiinalaisten uskossa niin olen tässä Jeesuksen kanssa samaa mieltä. Muutama kuva saa jäädä näkyviin mutta en niitä lisää lähetä.
Puuston arvo /ha ( nousevassa kulmassa) on oltava oikeassa suhteessa kun haetaan taloudellista tuottavuutta . 400m3 / ha sahatukin säilytys metsässä ei lisää tuottavuutta. Suraavat 70 vuotta on jotain muuta kun haroo vatukossa taimia.
En halua pilkata mutta niillä entisillä teorioilla on hankala lopettaa metsässä turhaa möyrimistä. Sama toteutuu tuloksessa ellei puun myyntihinta muutu. Se kirottu kumulatiivinen tappio oottaa kaiken tonkimisen päälle. Mutta ikä ei edes riitä monella nähdä niitä seuraavia tuhoja joita yhdenlajin tasaikäisiin kasvustoihin on tulossa. Tässä enimmäkseen olis käsiteltävä jiikoo menetelmiä mutta joukkoon tunkee jos jonkinmoista lahkeelleen kuseksijaa jotka ei edes ole alkeita opiskelleet tuosta otsikon jutusta. Sekopäisimmät istuttelijat eivät ymmärrä sitä, että monikerrosmetsässä on niitä 1,5 m puita ja sitä suurempia puita aina riitävästi joista riittää myyntiin jatkuvasti nykyisen tukin hinnalla nelinkertaista tuloa siihen riukujen keruuseen verrattuna. Eikä tarvii rahattomana anoa kemeraa ja etsiä jostain maailmankolkasta orjatyövoimaa korjailemaan tehtyjä typeryyksiä.
Puuki oli havainnut heikkouksia made in China pieksuissa he heh, eivät kai kestäneet tamppausta. No mie voin lopetella tuon toiston, mutta en helpolla hyväksy tuottamattomia paljaaksi hakattuja heinikoita maillani.
Ootko Puuki katsellut UPM :n metsänarviointisovellusta se on netissä, on ehkä metsäkeskuksen tiedostoista kopattu? Lennokeilla pelkästään kuvatuista, ellei ole ns keilauksia ja uv- värikameroita ja ohjelmaa on hankala sahamiehen arvioida kuvista metsän tietoja. Saattaa hävitä se trone jonnekin ja sen etsimiseen uupuu ennen kuin löytyy kuusesta. Sitä paremman saa tietoa kun avaa kansalaisen karttapaikan. Mhy:n ohjelmassa ovat vanhentuneet puustoarviot ja näkee missä on omat kuljetut polutkin. Paikannus toimii myös kalastuksessa hyvänä verkkomerkkinä.
Aukko häipyy peltojen ja järvien joukkoon eikä suuremmin aiheuta tuulellakaan tappioita. Jopa jotkut harhautuu pilkille jos ei ole kalastusta kielletty. Yksinkertaisesti ohjelmoitu mo rasvailee 40 vuodeksi turvallisia tamppaussaappaita. So its go!
Lisäys, Koneenkuljettajat saattaa kärsiä tietotulvasta, sanoo m -ukko. Olen nähnyt sellaisen, hän kiersi harvennuksella joka välissä eikä taimikko haitannut sen perään. Motohenkilö on se tärkein henkilö metsässä. Jos tiedot loppuu virtsauksen havaintoihin niin koulutusta ei ole ollut tai on mennyt hukkaan eikä metsää jää jäljelle.
Onkohan näillä muutamalla jiikoon vastaan kiihkoilijalla mehät paljaana ja koneen romut pihassa? Ohjelmoinnissa oli virhe. Kilpailevat nyt räntäsateella vesakoissa r-sahan valjaissa bensapurnukoiden kanssa. Harmittaahan se jos pitäis siitä typeryydestään ulkopuoliselle maksaa ja kemeraa hakea apuun tarkastajien kanssa. Siihenhän sitä kuvion rajaa tarvitaan. Olkaa tarkka ettette sohi naapurin eri-ikäis metsään, sen tunnistaa arvopuista!
Olen opetettu korjaamaan kierteet, selkäpuolista lattakierrettä ei edes harjoitella siitä vai harvat kertovat. Yö lentäjä tuossa etsii vain hiirtä. No worries! More: Peitin tahallaan.
A. J. Etkö kerent nähä sitä Einstein lainausta?
Poistettu alkuperäinen; ” ei helmia sioille” sanoi Jeesus
Heikinheimon sukulaisen muistan kipuna kiivaana jo toiselta lk:lta. Hän oli hammaslääkäri joka kipua tuntematta ja puuduttamatta nyhti hampaita. Metsien Heikkih. on tutkinut puiden kasvua mutta varsin vähän taloudellista tuottavuutta. Mikkosen jutun olin joskus jo lukenut aiemminkin ja siellä on yksi tai kaksi tutkija tiedostojen joukossa mainittu joka myös perehtyi m.omistajan madollisuuksiin ja talouteen. Myöhemmin nuo tutkijat hyllytettiin ja syrjäytettiin vääräoppisena. Heikinheimolla on ollut varsin vilpitön tarkoitus toteuttaa maksajalleen parasta mahdollista tietoa niin, että on perusteita toteuttaa toivottu metsänhoitomenetelmä hoitopakote metsänomistajille. Siinä hän onnistui, myös pakkolait muistetaan monessa kodissa kipuna kiivaan.