Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 4,455)
  • Perko

    Vientiyrityksiä ja vientiä on erilaisia. Ruotsalaiset  veivät edelleen Abba musaa,  aiemmin   he toi tuloja  enemmän kuin metalliteollisuus sveamammalle. Suomesta muutamat muusikot ja myös Rovio ja ne pikkuiset pelifirmat hakkaa tullen männen  monta puun sahaajaa.  Jonkinmoista kehityksen optimointia  olis tarpeen mihin sen työaikansa menettää vaikka enskan harvennuksessa.   Työllisyys  ei pelkästään hävitä kurjuutta. Kemissä saattaa olla mahdollista nostaa hyötysuhdetta.

    Perko

    Siinähän se on edessäsi, metsälehdessä!  katsele niitä vanhoja numeroita ja oppikirjojasi.  Olen sen myös itse nähnyt livenä.  Se sama  toistuu nytkin.  Ajatus on pahasti jäljessä tulevaisuudesta ettei vahinkoa enää voi estää ”näillä”    opeilla.

    Perko

    Se kun on sitä ku tasaikäistä taimikkoa välit  ~ 2,2 m niin millä se murjotaan ettei  tuhoja synny?   Joka kohdassa on onneksi alamäkeä.

    Olisko vakuutusta tai työstä takuuta saatavissa ?

    Perko

    käymäläjäte alipaineella alueen biokaasulaitokseen. Tällainen tekniikka voisi tuoda myös vientituloja.

    Tuon kun soveltaa maaseudulle  kiinteistöihin niin johan lähtee viimeisetkin rahat  ja eläkkeet asujilta eikä jää  sinne siirtoon tavaraa.

    Perko

    Rane tarkoitatko,  se tuli lähtö  hevosen hankintaan ja reen tekoon.   Lähetähän Puuki kuvia  jk:n savotaltasi kun on selvitetty.

    Perko

    Tekokoneen saa helpommin metsään sopivaksi jo noilla jätkän teeseillä. Ajokone murjoo paikat lopullisesti. Sen omapaino + kuorma alle koneen massa/2 siitä tekee pintapainetta vaikka pitkillä teloilla juuristoon liikaa.
    pitkät telat ei auta kun pyöriä on harvassa, syntyy kankaan kaulitsemisen ilmiö, eli se matto pyöränalla taipuu ja murjoo edelleen alustaa.
    Täällä väitellään yhtiöiden- ja pajojen puolesta, jopa surkutellaan koneyrittäjien tulevaisuudesta. No, Tolopaisella lienee sijoitus Ponsseen eikä pidä hyvänä telat kevenee koneista ja osingot putoaa.
    ( Mo:n, Suomen) ja minun etu on saada nuo liian tiheät taimikot ehjänä jatkamaan kasvua ja muutenkin metsän puut siististi pinoon jotta kelpaisivat selluksi.
    Sekin vielä, miten se tulevauuden lahotus ja tuho estetään?

    Jos etsii sitä mistä ongelma on peräisin, niin se, että -48 tohtorien luoma-aukko 2200kpl /ha sallittu metsähoito-ohjeistus. HE kai olettivat, että pokasahamies kirveineen toimii taimikossa ja kuljetus kannetuista kasoista hoidetaan hevosen vetämällä lavettireellä (lev. 160 cm ) propsipinoon. ”Piirongiksi ladottuna” otetaan vastaan ostajalle hyväksytysti kuorittuna mitanjälkeen.
    Ohjeistus ei ole muuttunut neljässä vuodessa! Metsäyhtiöt ja metsäkeskus ei ole muuttanut menetelmää.  Tohtoritkin tiesivät näin jatkuvan maailman tappiin.

    Perko

    Jospa se Ponssella   johtui mehtäukon  piirustuksista, eivät ymmärtäneet  ympyröitä ja sverikkoja. Siitä se repeytyi !

     

    Perko

    Olkoon vaikka  miten, tiedä häntä kenen ovat. Oli joskus yhtiöillä, että työkoneet arvostettiin painon ja hv mukaan hinnoittelussa.   Nykyistä en tunne, kai se jotenkin on Jovain tapaan sidoksissa puunhankintahintaan , Heh heh!

    Oletin, että mo lahjoittaessaan  puut osallistuu  korjuukuluihin  ja on siten  korjuuketjun koneiden kustannuksissa osallisena..  Jees h-v ei tää niin tärkeää ole, kunhan  sais nuo taimikot säilymään ettei  jälleen paljaaksi muuttuis ja jäis lahotus päälle!.

    Perko

    A’vot, täällä onkin metallurgian asiantuntijat niin heille vai esim:  Mikäli UHSS  (teräs)  ei tarjoa tarvittavaa keveyttä, voidaan myös käyttää alumiini-litium seoksia kuten 2195 seosta. Useat alumiini-litium seokset ovat erinomaisen  ominaislujuutensa lisäksi hyvin hitsattavia metalleita. Alumiini-litium seokset kuitenkin omaavat huomattavasti terästä heikommat
    kustannusominaisuudet  ( tarkoittaa jotta on kalliimpaa).  Kyseessä on erityiseen selvitetty iskunkestävyys!

    Metsäkoneet maksetaan pitkälti mo:n tuloista jotta se ei suoraan ole puunostoyhtiöiden  menoissa. Siksi tekijällä ei niin suurta väliä mitä pajasta tulee  kunhan menee kaupaksi.    Telojen hinnalla  toimivan m-mopon  niin ottaisin sellaisen  töihin.

    Perko

    Parempaan on muuttunut moottorisaha ja samana vuonna keksityt (löydetyt) bikinit. Molemmat ovat keventyneet ja pienentyneet, monella käytössä nykyisin vain vapaa-aikana.  Olisko muita vastaavia metsävarusteita?

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 4,455)