Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Huippu-urheilijoiden asiantuntemus on korvaamaton laitteiden ja menetelmien kehityksessä – heidän panoksensa voi nopeuttaa mm. vammojen ehkäisyyn tai suorituskyvyn optimointiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi urheiluun liittyvät globaalit haasteet, kuten kestävyys ja syrjäytymisen ehkäisy, tarjoavat uusia mahdollisuuksia yhdistää liikunta, teknologia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Siihen sijoitetut varat tulee jalostaa uusiksi innovaatioiksi eikä jättää vain syrjäytyneen romun hoitoon. No, harvoin pelkkä innostus tuottaa tulosta!
Jo nyt kansainväliset esimerkit, kuten Nike, Peltonen ja Formula E, osoittavat, miten urheilun ja innovaation yhdistäminen voi synnyttää mullistavia ratkaisuja. Suomi voisi asettua tämän kehityksen kärkeen esimerkiksi kestävän urheiluteollisuuden edistäjänä.
Urheilua ei tulisi nähdä pelkästään viihdettä tai kilpailua – sen intohimoa ja resursseja voidaan hyödyntää laajemmin yhteiskunnan kehittämisessä. Mikäli halua ja politiikka kohtaavat, urheilusta voi tulla yksi merkittävimmistä innovaatiomoottoreista.
Urheilun rahoitusta voidaan uudistaa siten, että panostuksista ohjataan tutkimukseen ja kehitykseen toistuvat samat tulokset on jo nähty !
Voisitko Perko kertoa ; Juu, ensin ne ei ole konsernin johtajan keksintöä; ” istuta kaadetun tilalle kolmetainta”. Yrityksillä on asiakkaita joiden ongelmia keksinnöillä ratkaistaan. Ne ovat maailman tarpeiden mukaan, esim Egyptissä tellinkilankut, niihin sopi hyvin fin kertopuun pinnoitettu ja karhennettu levy, herkes menemästä puikkoja jalkapohjiin.
Rekkakuormat on ajettu vuosikymmenet lannoitteita hehtaareille ja rehuja karjalle, niiden fosforit joku 30 % tai kymmenen päätyy vesistöihin, matalat 12 m syvät lahdet on paskattu jottei paria kymmentä senttistä näy läpi! Ennen -50 luvulla näkyi viis’metriä ja kalat oli toisen makuisia.
Metsäteollisuuden jalostus junnaa, keräävät kyllä kehitysrahaa mutta villoja on vähä. Samaa sellupaalia ajavat satamaan kuin historiankuvissa ennen hevosella. Alkutuotannon muutos korjaisi kehitystä.
Peltoviljelyn isku voisi olla 10 – 100 kertainen kohennus hinnalla tuotteiden uudistuksessa. Niitä kohtia pitää hakea jossa se on mahdollinen. Massan kasvatus on etäällä Pohjolassa kallista!
5–10 % Suomen peltopinta-alasta (110 000–220 000 ha) olisi realistinen tavoite erikoisviljelylle, jolla olisi viennin kysyntää.
Kannattavuus paranisi, jos Suomi keskittyisi korkean arvon tuotteisiin (esim. jalostetuttuotteet, kasviproteiinit).
Tämä edellyttäisi yhteistyötä teollisuuden kanssa ja vientiteiden kehittämistä.
Jos Suomi haluaa vähentää viljelyalaa mutta kasvattaa tuottoja, kannattava erikoisviljely/ vienti olisi yksi keskeinen ratkaisu pelastaa maaseutu!
Suomen vesistöt ja ja pellot jopa metsät ovat monelle tuottavalle arvokkaalle viljelylle tosi arvokkaita. Maaseutua ei ole pakko tyhjentää, — päinvastoin!
Mariskan laulussa Suloinen myrkynkeittäjä on sattuvasti ”saa jäädä tämä kylmä maa” . Upm & Pesonen ja Nalle pohtivat samaa! Kumppanuksilla romanssinloppu häämöttää, kaikki on jo nyhetty mitä eläessään ovat kerenneet irti riistää.
Yhteiskunnan vastaista ”sabotointi” toimintaa on raportoitu monilla alueilla.
On havaittu huolestuttavaa toimintaa, joka uhkaa yhteiskunnan vakautta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota miinoihin, joka on aiheuttanut merkittäviä haittoja ( jos jäävät käyttämättä). Lisäksi ”Pohjoisen ulottuvuutta” on pyritty vahvistamaan, minkä yhteydessä on tuettu Kuolan ohjuskeskusta.Saman ministerin toiminta on kohdistunut myös kaasunkuljetuksiin ja puuntuontiin, mikä on heikentänyt kotimaisten yrittäjien mahdollisuuksia. Näiden toimien taustalla on nähty muutaman johtohahmon vaikutus, mikä herättää kysymyksiä toiminnan laillisuudesta ja yhteiskunnallisista seurauksista. Vappusatasilla äänestykset voi johtaa valinnoissa usa:n kaltaiseen ongelmaan!
Viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti ja ovat valmiita toimiin, mikäli laittomuudet vahvistuvat. Yhteiskunnan turvallisuus ja taloudellinen vakaus ovat ensisijaisessa asemassa.