Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Vastaan täällä Puukin oivallukseen etten häiritse tamppausrytmiä heinikoissa tarpovia tamppaajia. Tuo ”Puuki-relaskoopi”, ahterisilmän käyttö kristallioptiikalla on mielenkiintoinen ja kansanperinteenkin kannalta ehdottomasti kuvin taltioitava menetelmä. Voinet esiintyä senkin systeemin keksijänä, erikoisasiantuntijana ja mannekiinina. Varmasti useampi julkaisu on kiinnostunut tuloksista ja pitää kysyä vaikka yo-tutkijoiltakin vertailuarvioita jotta tulos on kirkkaasti oikea. Julkisena esityksenä saattaa tulla naapurin kanssa ongelmia ym kateutta.
Metsään aloituksessa laitettu tuottamaton työ 400€ / ha kostautuu loppu laskussa 6000 € menetyksenä. Aivan sama onko metsässä puita tai ei. Antamalla sen lahjana tulevaisuuteen niin epäilen, ettei metsäyhtiö tai joku muu puunostaja siitä edes stipendiä anna.
Arvokasvuun harvennetussa monikerroksisessa metsässä saattaa hyvinkin olla taimiakin reilummin kuin aukossa. Tuottavuuden eron näkee jo silmin jos on terve pää. Puuki vois vilkaista noista metsän myynti-ilmoituksista hintaeroja paljaalle maalle ja nuorelle kasvatusmetsälle. Harmittavaa ettei Puuki siedä kuulla totuutta. Katso, mitä havaitsit?
Tamppaus humppaa soimaan! Ohjeet löytyy Kummelin sarjasta.
Kopio : Asiantuntijoiden metsässä puuta kasvaa noin 0,4 kg/m^2/v ja suolla turvetta 0,6 kg metrin neliöllä vuodessa. Se on alle satavuotista turpeen jatkuvaa kasvua. Kasvu on ollut varmaa ja helppohoitoista eikä siihen ole tarvinnut asiantuntijan käydä tuhansiin vuosiin opastamassa.
@ajaegolius on varsin pitkään selvitellyt asioita suolla kun alkaa mennä hutut ja vellit sekaisin.
Asiantuntijoiden metsässä puuta kasvaa noin 0,4 kg/m^2/v ja suolla turvetta 0,6 kg metrin neliöllä vuodessa. Se on alle satavuotista turpeen jatkuvaa kasvua. Kasvu on ollut varmaa ja helppohoitoista eikä siihen ole tarvinnut asiantuntijan käydä tuhansiin vuosiin opastamassa. Palautetaan sivu aiheeseen,, hiijo hoi! ennen oli laivat puutta ja suosta sai turvetta, hiijo hoi!
Jakob D-A kertoo , että pitää kiireesti toteuttaa muutos koska käytäntö tutkimuksesta käytännön menettelyyn on hidas. Näin on.
Sama on tehtävä metsän tuottavuudenkin kassa. Tapa jossa tuloa kilahtaa kaksikertaa kahdessasadassa vuodessa ja satavuotta aukot huilii hoidossa on miun mielestä hidas. Sitä ei nopeuta edes NNA kaava. Pahinta, että se harvoin tavoittaa edes nolla tuloksen useimmiten kolmas palsta on pahasti miinuksella jota ei siedä julkaista.
@R. Ranta koita kestää ja kirjoitella ei nämä uskomukset ole ennekään kääntyneet hetkessä. Japanissa tutkija kertoi jonkin harhan kestäneen 300 vuotta ennekuin tolkkupalasi. Semppiä RR:lle ja kireitä siimoja !Annelilla varmaan on tietoa sekä osaamista listata kaikkea millä parannetaan nopeutta, käsittely menetelmiä, esim poistetaan vahinkoeläimiä ja kasvivalikoimia tuottavammaksi. Saapi hyvin kuhaa ja rapuja voi tamppaamiset unohtaa!
No niin, hyvät huomiot ja sitten on vielä vara parantaa ja korjata tietoa, osaamista jotta nuo haitat eivät syö tulosta eikä ajaudu päätehakkuun kautta ulos sukupolveksi rahaliikenteestä. Ei tuokaa entinen tee tamppaajista miljonäärejä, vähiten puun myynnillä. Mitä ovat ne menetelmät joilla tuottavuus on reilusti plussalla ja vältetään 50 vuoden rahaton kärvistely? On turhaa tarjota entistä mallia 1800 luvulta nälän hätä oli heillä lähellä.
Jokin serti olis oltava kun Virosta, Ukrainasta tai muista maista haalitut alipalkatut metsurit yrittää täällä tehdä itsestään myös miljonäärejä ”vihreästä kullasta” kuin Klondykessä aikoinaan.
Meillä on laaja maa niin on monenlaista. Mikäli ennusteet toteutuu niin olosuhteet muuttuu pohjoisen eduksi. Sitä ihmettelen miksi muutamat kirjottelijat uskossaan eivät hyväksy, että tutkimuksin on osoitettu jokin menettely tappiolliseksi. Virhettä ei ole osoitettu eikä kunnon tulostakaan ole saavutettu jos palkkioksi ei lasketa raihnaiset jäsenet. Mitä pahaa on siinä, että etsii tuottavampia keinoja.
Tunnen tulleen väärin ymmärretyksi kun kerron siitä miten olen esittänyt muutosta johon nyt on mahdollisuus. Kaikkia temppuja pitää treenata tulee kehittää uusia vipuja avuksi eikä vaipua toivottomuuteen kyllä tappiostakin selviää pois. Miljonääriksi tuskin heti mutta se on hyvä tavoite.
Voisko tappiota hallita tekemällä suuremman aukon? Odottamalla sopivan kotvan niin sitten vävyt harvennukselle!
Tai sitten harhauttamalla metsän puita etteivät heti huomaa, ovatkin jatkuvapeitteisessä metsässä, aatelista perimää ja jatkavat sukua villisti ilman estoja. Johan tuottaa hiiltä ja kuitua. Olen havainnut kasvu on riittävä näinkin ja kelpaavat jopa sahapuuksi.
Yritähän Puuki ratkaista mikä on siinä pölkyssä mennyt väärin!
Lisätty 2.8. 15:12
A. J. mistä koppasit tuon 3,5 kasvuluvun? Mahdollisuuksia on muuhunkin. Tuosta Puukia vaivaavasta pölkystä vois päätellä ihan muuta. Tais olla liki 20m3 /ha vuosikasvu.
@Tolopaisen pohdinta johtaa kysymykseen; miksi emme ole miljonäärejä?
On vasta hetki kun on itse saanut päättää tuotantomenetelmästä. Syitä on varmaan monia muita mutta päällimmäisen tulee mieleen mennyt hallinto ja ohjeistus. No, kartellit ja savujaot, eikä niistä saanut mainita. Yrityksestä ja ahkeruudesta ei voi ketään syyttää. Asiaa on syytä pohti syvällisesti.
Hanki Puuki lasit! Viipymiä ei oo, kakkara on viiden metrin tukin latvasta! se viipynyt liki 40 vuotta kasvussa. Tappionne selvittäkää ihan itse. Se kumulatiivinen tappio on tutkijoiden tekemä mittaus josta on tulos laskettu, eivät kai ole peruneet laskelmia. Ei kuulu minulle miten saatte mustan valkoiseksi.
A. J. Kuusia, koivua, mäntyä ja leppää sekaisin. Kasvaa hyvin näissä olosuhteissa kun kasvua on ettei ravinteita tarvii lisätä on mahdollista onnistua ennekuin jokin tauti tuhoaa systeemin. Riittävä harvuus pitää olla kaiken aikaa ja kyllä lähtee kuin Kummelissa.