Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pysykää pinnalla ja horisontti kirkkaana. Jos helle löysää niin joku päivä ajan kuntoiluksi raivaussahalla puutarhasta uudelleen kurtturuusut pois ja sitten uimaan. Nautinnollista Juhannusta jokaiselle asiantuntijalle! niin ja koivuvastan tuoksuisia löylyjä!
@ Antti, kertoisitko paljoko on vuosiluston paksuus?
Mitä siitä puusta on karsittu?? Kaikki karsitut ovat pinossa oksatonta. Olisko niitä oksattomia taimia saatavissa?
Mistä saa oksatonta puuta?
Katselkaapa tuottavuuden eroja ja vertailkaa pitkäaikaisia riskejä siellä 60-90 vuotisessa metsässä ( vaikka Asta ja Veera) jotain saattaa mennä hirville jo ennemminkin ihan tasapäisestämetsästä mutakin kuoriaisille.. on suuri pääoma kauan altistumassa laholle. Alta puhdistetut metsät ovat erityisen alttiita syöksyvirtauksille!
Puukin antamat ppa luvut tarvitsee tarkistamista jos totuuteen pitää verrata. Hum. se kakkara kuvassa on 5 m korkeudesta.
Sopeutuminen sääntelyyn ja markkinoihin ovat helpommin hallittavissa monikerrosmetsissä. Muistan silloin 70 vuotta sitten oli hömötiaisiakin havaittavissa joka reissulla. Monikerros metsä voi olla myös puustoltaan monilajinen ja tuottaa reilusti rahaa, samalla itse mm typpiravinteet sekin vastaa 300 – 400 € / vuosi.
Tästä uskon mo:n selviytyvän helpommalla kuin – 48 tohtoreiden selluyhtiöille luomasta palvelusta, fakta!. Pessimismille ei ole syytä antaa valtaa meillä on hyvä metsälaki ja sallii jopa tampata aukossa!
Puuki, kun Timppa just kertoi harvuuden eduista 70% plussaa kasvussa niin mitä näistä havainnoista tulisi päätellä. Se toinen äärilaita on aukko yli 50 % ajasta miinuksella välillä umpeutuneesta työmaasta! ? Myyntiä pukkaa 90 vuoden tienoilla vävyn lapsenlapsille. Kävitkö Puuki lukemassa ne Erika-koealojen tulokset?
A. J. onhan EU:n komissiossa Hakkarainen ! heh, taitaa olla vain Parlamentaarikko.
Jotain neukkumaista oli entisessäkin metsälaissa aina mo:n hoitoon saattoa myöten. Nyt on 90-luvun Erika -koealet tutkittu ja tuloksetkin julkaistu. No, pitää ymmärtää jos saa rahaa vasta 90 vuoden viiveellä. Se on luettavissa Luken tiedotteissa. Erika Roadshow 2013-2014 Puuntuotannon kannattavuus.pdf.
Onhan se harmillista jos joutuu luopumaan totutusta systeemistä. Silloin pitää jo valmiiksi harjoitella muita tekniikoita joilla selviää ilmastosta, hirvistä ja Eu:sta pahemmitta naarmuitta. Laskenta taito auttaa siinäkin, niin oli meidän lentäjilläkin ryssän nopeimpia koneita vastaan laskettu edullisemmat taktiikat. Se on sitä jatkuvaa kehitystä.
Timppa kertonee lisää, mutta aegoliukselle se oli kait 18.6 hiilinielu palstalla.
Täällä ovat kommentoimassa vanhat rahkeen pätkätkin joihin en puutu.
Oli sopivan lämmin uimavesi ja piristää aina ellei huku.
Timppa oli jatkanut tutkimuksiaan, muutosta on havaittu parempaan 70 % . Sehän tekee, että 450 puusta/ha voi vähennellä 294 runkoon. Tiheys sopii mainiosti jatkuvaan kasvuun ja myyntiinkin. Puuki selvittää montako kerrosta eri-ikäistä aluskasvillisuutta on optimi.
aegolius, Timppa jne.. en mie sellua syytä vaan sitä mitä siitä jää alkutuottajalle. Tuo 1,3 %, ei ehkä ole puhdasta tuottoa, se on pitkäaikaisesta seurannasta johon Timppa tietää vastauksen. Peltoviljelyyn sovitettuna se antaisi parhaimmillaan hehtaarilta verotettavaa 100 €/ vuosi .
Kumpi lienee kapitalismia parempi kolonialismi vai kommunismi. Tähän asti jokaiselta konsernilta jäänyt työ ja kusetus puuntuottajan osaksi. Viimeisin on koneistuksen valvonta ja palvelustenvälitys. Myyjällä ei ole oikeutta hallita hakkuitaan. Mafia valvoo hintakartellilla mo: työn hintaa!
70 vuotta on puuta käytetty 1,3 % myyntiin ja suuri osa puolipuhtaaksi parkattuna sellukattilaan. Mitähän vois tehdä tehostamiseksi?