Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Pakkaskelillä ei ole itiöitä ilmassa ja saattaa sadekeli olla parempi kuin nyt helteillä 50 % kosteudessa. Kuusi on herkkä ottamaan niitä lahottajia. Oliskohan pihkasta apua jos tunkisi sitä reikään, en ole kokeillut. Muutaman puun mittaa niin pääsee hyvin jo perille kasvusta. Loppu onkin jo selvä niin sanottua pässinlihaa. Paksuja lustoja!
Mites Puuki kun koira ja hevonenkin oppii kissat ovat luonnostaan viisaita, mutta eihän se miun laskema auta, ne pitäis esittää puulle!
Ehkä, se kehittynyt elämä on jossain etempänä kuin Rantamäen laulussa. Tämä meijän 14 miljr vv kupla, se on vain hyttysen pissa ja sitten on seuraavat avaruudet jne. Ollaan niin alussa ymmärtää ja välillä väärinkin. Käymisprosessi on hallittu tuhansia vuosia mutta pulijohteista ja kemiasta papisto ei oo päässyt kunnolla 500 vuoteen ymmärrykselle, siinä heitä ahdistaa ammattitauti uskon puute. Puun istutus on kuitenkin huikea saavutus !
Ei miulla ole hätää, mutta kun puut eivät tiedä kasvaako jk:n vai tasapäisen säännön mukaan. Sanohan Sie kun varmasti tiijät, miten niille sen selittää?
Puukin ”xl- motin ” päivitys on mahtava. Erityisen jalosukuinen siemennys voi tuottaa äärettömän kasvun, totta kai. Niitä ei tapaa kaupallisen jalostuksen tiskeiltä tai Pigallen tarjouksista, vain Hämeestä jonkin punaisen ladon siimeksestä. Niin pian siemen maasta kasvaa laulaa viulunsoittaja musikaalissa.
No mutta, jälleen Annelin kanssa samaa mieltä. Mie mittailen noista yli 24 cm puista lustoja milloin alkavat hidastaa kasvua. Aiemmin seurasin hakkuun jälkeen muutaman kohdan stressin vaikutusta . Mitään ihmeellistä kasvua en olo ryhtynyt loihtimaan vain harvuudelta arvioin, että valoa riittää ja siemenet sopii starttaamaan. Ennustuksissa tyydyn odotukseen. Mennään kuin Uriah Heep Easy Living, laulaa David Byron.
Ps. Sattui muuten merkkipäivä omalle kohallekin !
Oli kai kuuma päivä. Yksittäisten puiden kasvua ei pidä sekoittaa metsän tilavuuskasvuun eikä tuottoon. (Kertauksena) .
Visakallon havainnosta tuli ajatus, 60 -luvulta asti on otettu stereokuvia suunniteltavista tielinjoista. Nykytekniikalla olis mahdollista niistä skannata puustotiedot melko tarkkaan. Tietääkö joku jos on jo niin tehty?
No niin, nyt olette vastanneet kysymykseen ” tilavuuskasvun taulukko” voinette itse tarkistaa onko vastauksessanne esitetty se taulukko? Ukon käppänöillä on ennusteiden kanssa seonnut ja hävinnyt poliittisiin väreihin koko asia. Hysteerinen kauhu jos onkin Pukkalan jatkuvaa kasvatusta ja Erkki Lähde lyttää aukkonne vatukot.
Muistelen, että Jätkä on joskus jo kertonut kuin koealat valitaan ja mitataan silloin kun tarvitaan kuviokohtaista tietoa niin en niitä toista. Arvasin jo, että Jätkä sen kertoo kuinka tilavuus ja kasvu selvitetään.
Edelleen se hämmästyttää miten vähin tiedoin kasvu on hallinnassa, tiedot joilla päätetään hakkuut ja myynti. Antilla 321 on aivan Jokerikysymys!
Anneli just niin, oli mielessä se poran varoitus mutta unohdin. Nauhamitta on nopea ja helppo laitta millit ylös. No , mie ennen laskin kuutiojalat ihan paperilla nyt on koneet!
Kun nyt on kyse vuoden kasvusta niin se on karkeasti kuin jätskitötterö ylösalaisin lisätty puuhun, sitä mitatessa niin sen tötterön mitat ovat tärkeimmät eikä ympäristö tai mittaaja. Ympäristö ja ehkä mittaaja ovat syyt ja tötterön vahvuus on sitten seuraus. Nyt tutkitaan seurausta ei syitä.
Honkajokikin sanoi, että täit ovat seuraus eikä syy. Mukavaa päivää Annelille! Mie lähen lentokentälle, heh heeeh!