Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Visalle tarkennukseksi, en sitä ”omaissuutta” erityseen kenenkään pokostalle määrittänyt. On ollut täällä puhetta valtakunnallisesta turpoamisesta ja joku muukin kohde on kerrottu olevan erityisen tuottava ja runsaspuustoinen, eikä se ole huono!
A.J. tai Reima R. ehkä jaksavat selvittää teille kuinka saadaan monikerroksinen hyvää arvokasvua tekevä puusto. Kohtuullisella kasvupohjalla on mahdollista saada P/E jopa 10 ja se on jonkinverran vähätöisempi kuin avoviljely kohteet. Tuloja on kuitenkin lähes vuosittain.
Ihan milenkiinnosta voisitteko julkaista P/E arvoja niin nähdää onko pitkässä maassa kuinka suuria eroja.
Mitä muutavarten metsiä hakataan kuin myyntiin? Olen sitä mieltä, että jatkuva myynti on parasta ja tuottavinta metsänhoitoa. Jättää metsä sellaiseksi jotta se kasvaa jatkuvasti niin myytävää riittää. Yksikertaista!
Ei oo kysyjälläkään paljon markkinointioppia ollut kun moista pohtii. Onkohan esim Litlissä mietitty myydäänkö vai pidetään.
Peliriipuvaisilla on tappion kohdatessaan taipumusta valehdella jopa itselleen mönkään menneet sijoitukset ja kaupat. Näköjään sitä samaa on nuo mainokset vaikuttanet aukkohoitajiinkin.
Metsässä on kuulemma suuri omaisuus, no mitä sitten kun sitä ei siedä myydä? Millä luvuilla Timpan mielestä tulisi vertailla tuottavuutta?
Paljokos se Timpan pääoma tuottaa (P/E )per vuosi? Et vastannut kun kysyin.
Rane , enkö olis saanut kysäistä muun jutun lomassa?
Visakallo, ei se ole minun syytä miten sinä touhuat. Tuottavuutta voi vertailla paremmin sillä P/E luvulla, eli paljonko pääoma tuottaa vuodessa. Se on siten sama millä keinoin olet saanut rahat. Kuulosta, että olet aukkojesi keskellä rahakasan päällä!
(Tähän värkkiin iski jokin kun ei kirjoita kuin kurssorilla. )
Metsänhoitomaksut ja jäsenmaksut sallivat kysymään mitä saan vastineeksi. Voihan olla, että asiantuntija ei olut mainisemasi kloppi vaan viehättävä henkilö jolla on vahva koulutus joltain tieteenalalta. Hankittua kokemusta jostain muusta puunkäytöstä ja markkinoinnista joka muuten olisi erikoisen tärkeä apu entisille ja nykyisille mo jille. Oletan hänen osaavan käyttää Tapion taskukirjan taulukoitakin jos on tarpeen optimoida nopeasti metsän tuottavuutta.
Arvo Ketttunen on aito esimerkki kuin moni muukin sankari joka selviytynyt vaikeuksien läpi joutumatta käräjille tai pakkohoitoon. Olis varmaan hyödyllistä tavata hänet.
Vuodesta 1962 . Ensimmäiset taimitarhat 1952 ja istukset umpimehtään. Vertailevaa kasvua ja myyntiä on ollut.
Täällä on kuitenkin besserwisserit. Eivätkä he ole ensimmäistäkään käytännön tai tuloksen optimointia, puhumattakaan metsän tuottavuudesta toteuttaneet. Eivät kestä sanoa paljonko on tappiota tullut UPM hoidossa. Puhuvat valtakunnallisista puumassan lisäyksestä hurmoksessa huomaamatta jotta heitä omassa metsässä yhtiöt kusettaa jatkuvasti.
Oli oikein sanoa nuorelta asiantuntialta ettei tunne asiaa niin en häntä syytä. Ainahan voi opiskella.
Se ei kuitenkaan onnistu näiltä jääriltä joilta ”usko ” kieltää jopa numerotiedon.
Kysyin MHY:n asiantuntijalta jatkuv.kasvatuksen menettelystä , vastasi ettei ole riittävää tietoa vielä. Aukot ja alusraivaus ovat kyllä opittu. Harkitsen , mihin tarvitsen mhy?
Ministerien vaihdos toivottavasti korjaa tilanteen. Metsä/maatalous ministirimme joutaa aitatolpaksi siellä hän on osaamistaan vastaavassa tehtävässä.