Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Hallinnointi on menneisyyden tuote ja perustuu rosvojoukkojen luomaan systeemiin. Selvimmät mallit nykyisin ovat Sisiliassa ja uudistuneena lähin Venäjällä. Suomen tapulikaupungit oli järjestelmä ennen vienti- ja tuontilisenssejä vahtimassa ettei kauppaan voinut sotkeutua ”asiattomat puunviejät”. Metsähallinto vahti hakkuut ja valikoi mo:lle tavat toimia. Vääristä määräyksistä ei voitu asettaa hallintoa vastaamaan se viimeinen kartellikin oli sitä. Syylliseksi ilmoittautunutkaan ei joutunut korvauksiin!
Olen nähnyt ja varma ettei ollut määräykset mo:n tuottavuuden ja työn kannalta harkittuja. Siitä hieman katkerana en suuremmin ihannoi hallinnointia ja suhtaudun epäillen neuvontaan.
Viisaus : ”10 vuodessa voidaan pilata hyväkasvuinen puusto useiden kymmenien vuosien ajaksi, ratkaisut pitäisi olla harkittuja.” jopa sukupovien ajaksi.
Metsästyksen lyhyt oppimäärä ei riittäne kuin koiran avustajaksi ymmärtämättä rajoista mutta ammuskelevat orgioissaan vaikka polkupyöräilijää.
A. J. voisitko kirjoittaa Jahti ja Metsästä lehtiin jutun aiheesta niin ehkä jonkun silmät avautuisi ja ajatteluun omasta edusta metsänomistajana ehkä terveydenkin vuoksi.
Metsästäjät ovat tuhonneet luontaiset myyrän hoitajat, ketut, ilvekset ja muutkin systeemit luonnosta. Heillä on se tieto omaa ja siitä, että mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset ( A. J.) Niillä mennään!
Mainio viisaus Annelilta
Sanotaan, että mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset.
Niin se on. Mistä kasvatus-/ hakuutavasta Puuki lasket kasvun? Voitko laskea tuottavuudelle parhaan ja kestävän %:n ?
Lisätään tuohon Puukin tutkimuksen listaan. Melko varmana pandemiat, flunssat, kupat ja confessio fidei . Alla ( Luken näkemys.) alalaidassa tekijät lueteltuina ja äärioikealla alhaalla lähdeluettelo.
//www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/abrikk-n.htm
Tikkula, juu samaa muistelen miekin, mutta nämä ”savustus” haitat oli paljon ennemmin niitä perhosia.
Katsoin äsken Luken jutun referaatin. Muistan E. Lähteen tutkimuksia niin ei ne juuri poikkea. Se mitä lehdistö niistä sanoo lisätäkseen myyntiä onkin toinen juttu. Kirjoitetaan täälläkin superlatiivi vähin varmennuksin. Se on hyvä ettei kaikki taivaanmanna mikä Idästä tänne tunkee toteudu täysmääräisenä. Jäi edes jokunen terve puu. Porojen säteilykin alkaa olla jo sietokyvyn rajoilla, ei nekään kaikki käristykset joutuneet hylättäviksi, lukemat pidettiin pimennossa kotvan.
Imatralla ei enää haise, rautatehtaan puistot ovat virkeät on uudet systeemit.
Luken sivulta voi lukea viimeisimmät selvitykset rikkilaskeumien haitoista metsänkasvulle. Niinpä, Erkki Lähteen maaperätutkimuksen arvostelulle, rikki- ja raskasmetalli haittojen havainnoista puustolle ei sen perusteella ole aihetta. Se täällä on kummallista kun nekin jotka ei vähääkään ole perehtyneet tutkimukseen ovat valmiit tuomitsemaan mitatun ja varmennetun tiedon. Lienee kateutta ja mielipahaa kun ovat ajaneet häntäluunsa kantoon, jäänyt jäljelle loppuiäksi seurailla elefanttiheinäisiä aukkoja.
Enso-Gutzeitin vieraina 70 luvulla katseltiin Imatran rautatehtaan ympäristön metsiä niin opas kertoi kuinka tehtaan päästöt ovat hävittäneet havupuut. Kuivia mäntyjä ja kuusia oli pitkälti lähelle Vuoksenniskaa. Eestin palavakivituotanto ja poltto oli lounaistuulen myötä silminnähden hävittänyt ympäristöstä jopa Inkeristä NL:n puoleltakin havumetsän. No, kun Itä- Saksassa ajelin niin katku oli silmiä kirvelevä, aurinko savun takaa hieman ruskeana erottui eikä sielläkään ollut mäntymetsää. Kuolan alueelta paikallinen Olga kertoi ongelmasta, ei kasva mikaan ku se myrkky tappaa ne ja sieniä ei voi syödä.
Voi olla jonkin mielestä valhetta mutta, kun täällä maaperästä kaivaa niin löytyy ne raskasmetallit jo lapion syvyydestä. Muita haittoja tuulet kuljettaa ympäri palloamme ennen kuin laskeutuvat. Etelä- Amerikasta 50 vuotta sitten tuotu radioaktiivinen lannoite on edelleen keskuudessamme ja häipyy vasta jonkun tuhannen vuoden kuluttua.
Havaintoni Mekong joen suistosta, en nähnyt ainuttakaan lintua metsissä enkä joella. Kasvillisuuden ja kalojenkin perusteella olosuhteet linnuille ovat mainiot. No, ilmiö on hienosti kausaalinen determinismi eli ulkopuolisen aiheuttama vaikutus tapahtumaan, pommikoneilla levitetyn myrkyn vaikutus jatkuu pitkälle. Puukille tsemppiä, pitää jatkaa ehkä löytyy ”sylttytehtaat ” tai mistä laitoksesta hömötiaiselle ja muille toukansyöjille haitat ovat levinneet Suomen luontoon.
Lähteet: Annelin ja Puukin jutut !