Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Aina paranee!
J. Jalkanen Kiitos! pullakahvit tulee kun satut ABC:lle.
Lisätään kierroksia ja ongelma. Laskekaa vertailussa rahat mitä meni, saatte ja milloin? Saatatte joutua aika ahtaalle. No, vatukossa on marjoja!
Puuki , sama minulle miten teet!
Jätkältä saat varmemman tiedon montakertaa niitä tekeyttää, käsitellä ja uudistaa. siitä ne kustannukset ovat tulleet. Laita sinne taulukkoon.
Päästiin syvimppään ytimeen jota Timppa on minusta yrittänyt kivittää ulos. ”Osaran aukeisiin ” meillä on jo kaksi syyllistä epäiltynä Stalin ja Mannerheim ja varsin joku keksisi lisää. Koska nämä ovat kuolleet jo ajat sitten niin emme voi tuomita tai edes syyttää heitä. Osaran osasta arvelen niin, hänelle on annettu tehtävä jonka hän on täyttänyt parhaan tietonsa mukaan. Sen pitäis riittää Timpallekin. Se siitä huonosta metsästä tai syyllisyysjahdista. Minultakin usein lipsuu virheitä vahingossa jopa kiusallakin niin korjaan ilmaisun vieras viereiseksi. Laskuvirhettä sillä ei voi kuitenkaan korjata.
Puukin kysymään (huom. vain tämän kerran on esimerkki); metsäammatilaisen ( ei minun) oletus uudistuksiin on, että ”O. aukeisiin” on upotettu nykyrahassa 8 000 -10 000 e./ha . Se 3% korkoakorolle 60v on pyöreästi noin 5.89 kertaa pääoma joka minimissään olis saatava. No, ei oteta kaikkia ryteiköitä niin 6000e./ha* 5 / 200 m3/ha = 150 e /m3 .
Sota on ankaraa monenteen polveen!
A.Jalkanen, noin on. Maaseudun tulevaisuudessa oli juttua kuinka kalliiksi nuo eliko tulee ja päälle vainaat ja vammautuneet. Olisko rahalliset kulut olleet kahdeksan miljardia ekuroa vuodessa. Oli ehkä otsikkolla; Hirvien hoivaus tulee kalliiksi. Vaikuttaa jotta millään ei ole mitään väliä kun on ”metsän laki”. Pääasia on jotta ukot ja mummot kyykkyyn!
Johan virkistyi keskustelu. Kiitokset! Timpan vientitulot teollisuusmiehen silmin ei juuri läämmitä täällä kannolla. Voisit vaikka Puukin kanssa taulukoilla laskeaa paljonko motilla pitäis saada, että siitä riittää seuraavan taimikon perustamiseen, vai pitääkö Timpan lailla hakea naapurin palstalta. Menetystä nyt hakattaviin on kertynyt reilu 150 €/ m3 ilman korjuukustannuksi. Minulle sekin on jonkimmoinen oppi.
Hyvää oli sekin usko tulevaan, kerran vielä kiellon päälle! Se on miehekästä.
Plussaa paatoksestanne oli rauhan puolustaminen! muuta juuri tolkullista en äkkiä löytänyt. Koiratkin mainittiin niin todella minusta naapurin vanha Mosse oli tosi viisa mutta väsyi, hän on nyt poissa. Virtsa huoliinne on se vanha neuvoni, pitää hieman rahaa taskussa niin ei ripaja lahkeille!
Valtio hyötyy hirvihahingoista. Maanomistaja maksaa tarkastuksen ja mahdollisesta kosmeettisesta kourvausesta 32% veron. Tuhot saa saa jäädä hoitamatta sillä ei niin väliä! 10 vuoden peräään sama toistuu ja lopuksi puut hangataan kuorista vialle jos mitä on jäänyt.
Maanomistajien pitäis tässäkin jutussa nousta taistoon kuin Nuori-isäntä sanoo. Nyt on se hetki kun pitää panna ministeri luokalle.
Hän joka olkapäälläni alvariinsa hoputtaa käski kysyä vielä sellaista : mitä me voisimme oppia tuosta Euroopan suurimmasta ”Osaran aukeiden” kokeileusta?
Muistan lukeneen, että metsän kunttakerroksen alla on tiivistynyt kerros johon on rikastunut raskasmetallit jopa usean vuosisadan ajalta. Jos ne siitä pölläytetään pintaan niin niillä on kasvua heikentävä vaikutus. Tätä epäilivät syyksi heikkoon starttii niillä vahvasti auratuilla rinteillä. Voisko se olla sitä tekeytymistä.
Yks hölmöys oli paketoidut taimen juuret. Niinkuin Jätkä kertoi Lapissa on toisenlaiset lahottajat ja mirobit kuin etelässä, siksi enson pahviin tehyt paakkutaimen juuret eivät tulleet ulos paketista, pahvi piti pintansa. Tais olla miljoonia silloinkin pelissä. Onneksi oli vanhat rahat. Ehkäpä tämäkin laboratori kokeilu jollain muotoa kelpaisi ennätysten kirjaan ja toisi Lappiin lisää plussaa.
Peltojen kyntämisellä halutaan hävittä edellistä kasvua, rikkaruhoja ja routiminen murentaa savimaita helpommin muokattavaksi. Kyntö on kaksipiippuinen juttu. savimaan kynnöksestä haihtuu hiilidioksidia ja synttyy hiilikatoa maahan. Toinen, ne mikrobit ja matoset joutuu vääriin kerroksiin eikä matosten reijät säily jos maa liettyy. Tänä talvena niin on käynyt monella pellolla.