Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Jos on eläviä metsän puita jo olemassa niin on hyvin mahdollista tulla lisää puita ja niille on aikaa reilusti koska puiden kasvu on jatkuvaa kaiken aikaa. Niin se on !
Palaan vielä Timpan tarinoihin joissa oli pakkohuutokauppoja määrämittahakkuilla putsatut perkeet jääneet ostokseen metsän nimellä. Ei niistä tule jk metsä millään karjan kutsuhuudoilla.
AJ:n kysymykseen ; hyvinkin on jk juttua. Pitää lukea juttu. On niin monenlaista louhikkoa ja harjanteita soineen ja niissä kaikissa on paikan ” oma henki” joka on hyvä ottaa avuksi puidenkasvulle. Tuo simuloitu optimi toimii oikein jossain ja toisaalla jopa hehtaarin 250 m3 , 25m2 7- 9 m 3 / a tuottaa vielä 4 % korollakin hyvin josta myynnin jälkeen valostuu riittävästi tilaa taimettumiselle. Olen noita nähnyt E-Karjalassa tosin siellä kasvu on useimmiten yli 10 m3 vuodessa.
Timpan aiemmat kuvaukset niistä aukotetuista kohteista ja hakkuistaan eivät ole olleet jatkuvaa kasvatusta koskaan. Jk metsässä on olemassa taimet jo polvenkorkeudella ja sitä suuremmat puut johon hakkuu sopeutetaan että paras tuottavuus säilyy.
Huijareiden ryöstämät rääseiköt pitää myyjän ja perillisten nieleskellä joista Timpan kuvaukset paljolti on kertonut, ne eivät ole olleet metsänkasvatusta millään menetelmällä. Valtakunnallinen keskimääräinen kasvu on noin viis mottia hehtaarilta vuodessa johon on valjastettu 70 vuotta kaikki voimat ja varat. Niiden tuottavuus ei riitä 100 € / ha. Hyviä oikeanlaisia jk kohteitakin on jos on halua niihin tutustua.
Lue edes se Yrjö Norokorven MT:ssa oleva kuvaus jatkuvasta kasvatuksesta.
Varmasti tuntuu mukavalle olla voittaja! Mikäs onkaan hienompaa kuin Victorin viitta yllä tampata paljaaksi hakkuulla. Se tuotanto päättyi siihen! Voittajan on helppo hymyillä vuosikymmenet ei oo myyntipuista huolta ei myös kasvuakaan. Hörähdellä siinä yksin voittajan naurua kuin Visa sanoi tekevänsä. Siitä on Pylkerönkin hyvä jatkaa, tarpomista piisaa.
Metsänomistaja voi tehdä omillapuilla kaupankäyntiä kilpailematta kenenkään kanssa. Kaupan voi sopia myös kilpailuttamatta ostajia. Se , että jatkuvankasvun metsässä on lähes aina myytävää ei silti vaadi vähääkään kilpailua. Vastakohtana ovat paljaaksiputsatut , mesäpohjat antavat pitkäaiksen rauhan puunostajalle ja siirtävät myyjältä vaivan seuraaville sukupolville. Katso: Osaran aukeat.
Rullaportaat kävellen ja marketinovet jos jouttuu avaan , entä vaihtamaan telkkariin paristot ja vedenhakuun lähimmältä lähteeltä. Vähäiset hulinat oppii kuin junanmelunkin sietämään. Autonvietarin lataus kammella korvaa kuntosalit.
Atomivoimaloista jos kuuluu meluhaittoja on suorastaan nerkasta lähteä äkkiä ylätuuleen toiseen veropiiriin. Kotiin ei saata päästä lapsenlapsetkaan. Katso : Sernobili , Haittjoen ja hyötyjen arvotus on vaikeaa.
A J niin tein ja ensimmäiseksi hain mihin miten millä voi luonto hiiltä varastoida. En ole sitä sen enemmin selvittänyt ja jätän teille lopun ratkaistavaksi. Mangrovekasvillisuus tunkee juuristollaan hiilen niin syvälle maahan eikä kuulemma sitä sieltä routa nostele. On kuulemma tehokas säilömään niin ilmojen lämmetessä jos vaikka kasvaisi noissa meidän joutorannoilla ja soilla. Mustikka on myös meikäläisistä pitkäikäinen ja varsin maukas hiilen kätkijä maaperään.
Jämijärvellä oli maailmanhuippu purjelentokoneiden osaaminen ja valmistus se myytiin Eirille. Osaamista on edelleen ja verkostot ovat hyvät, on vaan rahasta kiinni miten äkkiä saa tronet ja homman käyntiin. Kokonaiset ohjelmapaketit laitteineen on varmaa vientikamaa. Niitä on helppo ja kevyt kuljettaa.
Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin. Esimerkiksi monet ruohot ja pensaikot kasvavat nopeammin ja voivat sitoa hiiltä tehokkaasti lyhyemmässä ajassa. Erityisesti trooppiset ruohoalueet ja nopeakasvuiset vuodenaikaiset kasvit, kuten jotkut viljakasvit, voivat myös olla erinomaisia hiilensitojia.
Mangrovekasvillisuus koostuu erityisesti suolavesiolosuhteisiin sopeutuneista puista ja pensaista, jotka kasvavat rannikolla ja suistoalueilla. Mangrovepuut eivät ainoastaan toimi 4 – 5 kertaisesti hiilensidontapaikkoina, vaan ne myös edistävät ekosysteemin monimuotoisuutta, suojaavat rannikkoja eroosiolta ja tarjoavat elinympäristön monille eläinlajeille.
Mangrovealueet kykenevät sitomaan suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoimaan hiiltä maaperään, mikä tekee niistä tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämän vuoksi niiden suojelu ja ylläpito ovat erittäin tärkeitä ympäristön kannalta.
Mistä se isoasia on ilmestynyt? Puiden peittämä jatkuvasysteemi on ollut hamasta alusta lähtien. Paljaat puuttomat jutut ovat niitä joissa hiiltä haihtuu, onko se silleen?