Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
A J , ”puuttomalla maalla tuotto on absoluuttisen vajaa. Aika monesti myös puustoisella maalla.” Noin tahtoo olla kun puuttuu myyntiin minimi määrä tuottavia puita. Pitkä oottelu ei korvaa tuoton menetystä. Palvaanjärven jatkuvan kasvatuksen mallikohteet – YouTube
Miten jatkuva kasvatus vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen?
Tuosta voi päätellä, että puuttomalla maalla tuotto on absoluuttisen vajaa, sitä pitää välttää.
Kiitos AJ !
Mökkiläiset käyttää aurinkopaneeleita ja ovat viikonloppuväkeä enimmäkseen eläkeläisiä Heillä on niukasti paikallista tuotantoa eivätkä siihen tarvitse energiaa mutta käyttävä suurta ääntä paikallisiin päätöksiin.
Selitä AJ heille mistä on kyse. Heillä on minulle jäänyt jotain ” velkaa ” jota purkavat jk- sivulle.
PS; Harkitsin, sekin on tarpeeton, ei kannata turha vaiva.
On mahdista pitää tuottavuus päällä kun siemenpuut ja ne muut puut ovat noissa ”ajatuksen taitekohdissa” pitämässä konetta käynnissä. Mäntyjä on hyvä jättää pysyviksi magneetoiksi jotka sytyttää uutta käynnistystä aina uudelleen kun on siemenvuosi.
Mutkittelevat reunat saattaisi olla eduksi tuulivaurioiden pienentämiseksi ( turbulenssit ja akanvirrat). Noitahan käytetään kun muutetaan tasasysteemistä puuston kasvun ja tuoton säilyttämiseksi jatkuvana. Osmo ei puhunut kaistaleista eikä äestyksestä hänen metsä oli 70 vuotta ollut monikerroksellinen eri-ikäinen, hakkuuväliksi sanoi 11 vuotta. Varmaan A J :n kuvaama muokkaus lisäisi ainakin koivua, niin luulen kun kaikkiin ennen muokattuihin vakoihin on tullut sitä reilusti.
Mäntyvaltaisen metsän uudistaminen jatkuvalla kasvatuksella Sitten, Tässä on MTK tuottama opas, ei pitäis’ aiheuttaa Ukolle näppylöitä. Jatkuva kasvatus
Yhteistyössä olisi kyse enemmän kuin vain puun viennistä – se voisi olla osa Suomen konkreettista avustusta Ukrainan uudelleenrakentamisessa. Jos suomalaiset puuntuottajat, rakennusyritykset ja suunnittelijat löytävät yhteisen kielen ukrainalaisten kumppanien kanssa, voitaisiin luoda kestäviä ja kauniita asumisratkaisuja, jotka kunnioittavat paikallista kulttuuria.
TV-jutussa kerrottiin sotakorvauksista, ja mieleeni jäi erityisesti puolalaisten ylistys suomalaisille puutaloille. Neuvostoliitolle 1950-luvuilla toimitetut Parikkalan talot päätyivätkin Puolaan, jossa niitä arvostetaan yhä erityisen laadukkaina. Suomalaiset rakennukset olivat niin kestäviä ja hyvin eristettyjä, että ne ovat säilyneet Puolassa jopa paremmassa kunnossa kuin moni paikallinen vastaava. Parikkalassa on museoituna ainakin yksi silloisia ”vientitaloja”. Talomessut seuraavaksi Ukrainaan!