Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset

Pysyvyys  formaatissa, miten 1950-luvulta lähtien metsäkouluissa opetettiin vain yksi totuus: Paljaaksi hakkuun – Veikko Huovinen.
Se oli selviytymisstrategiaa, joka jäi päälle, vaikka hätätila päättyi. Se oli torjuntavoiton loppu sumaami joka pyyhki yli maan.
Metsänomistajat opetettiin pelkäämään ”harsintaa” kuin syntiä (joka oli itse asiassa järkevää poimintaa) . Tämä pelko oli niin tehokas, että se lamautti taloudellisen ajattelun vuosikymmeniksi. Muuta ei saanut edes ajatella tai tutkia.

#Jupesan ohje sopii muillekkin :”Hanki Perko jostain veroneuvontaa ja muutakin osviitan antajaa tuottavan metsätalouden mahdollistamiseksi . Kyllä se siitä.”  

Olen  intentensiivisesti perehtynyt  15 vuotiaana metsätyöhön, nyt viimeiset kymmenen tutkijana.  Ilokseni olen oppinut paljaaksi hakkuun lisäksi muuta ja jopa käyttämään metsään ” moniulotteista matematiikkaa”.  Siitä se lähtee.

Juuri näin. Tutkijoiden ja talous professoreiden ydinsanoma on ollut, että metsätaloutta on arvioitava vaihtoehtoiskustannusten kautta. Jos tarkastellaan vain yhtä menetelmää (avohakkuu-malli), ei voida tietää, onko se kannattava – tiedetään vain, että se tuottaa puuta. Miksi? se juontaa  kaukaa jo valtioiden etupiipiiri jaosta, ketkä oli he sen keksijät ?

Näette 10 m3 kasvun näkyjä istutus aukoista ja niitä uskottelette  toisillenne niin lienee  turhaa, jotain muuta olis’ syytä katsella.

Olen huomannut, ettei teitä vakuuta teoria eikä käytäntö, enkä siitä murhetta ota. Aiemmat sukupolvet ja organisaatiot ovat rakentaneet avohakkuun ympärille hallintamallin, joka on niin umpi-istutuksilla kokonaisvaltainen, ettette te henkisesti halua ja taloudellisesti voi irtautua siitä kierteestä.
Tämä jatkuva ’mantran’ toistaminen on lamauttanut kyvyn ajatella metsää taloudellisesti uusin silmin se muistuttaa itämaista uskontotyötä, jossa kriittinen ajattelu korvataan toistuvalla tamppauksella. Kun ihminen on opetettu uskomaan, että metsä on ’valmis’ vasta kun se on tuhottu ja perustettu kalliilla uudelleen, hän on menettänyt kykynsä laskea monta puuta tarvitsee nähdä sen 20 prosentin tuoton kasvuun, joita on pystyyn jätetty, lihova puu parhaillaan takoo.

Pakolla § tehdyssä systeemin laskennassa tuijotetaan usein vain bruttokasvua tai puuston arvonnousua, mutta unohtavat sen kulut korkoineen. (niin on opetettu !)
Puuki kyllä ymmärtää sen. Näkyy muilta olevan hakusessa paljon muutakin.
Jos päätehakkaat 3. kehitysluokan metsän nyt kotiuttaaksesi tuon 220 % arvokasvun ”tiikeriloikan”, paljonko se maksaa sinulle seuraavan 15 vuoden aikana menetettyinä korkoina ja välittöminä kuluina? Miksi et käytä pysyvänä mokomaa tuottokohtaa puustossa? Parhaillaan se on  yli 400 %!

Miksi haluat maksaa 30 % pääomaveroa koko puustosta nyt ja investoida loppurahat kalliiseen perustamiseen, jos voisit jättää puuta pystyyn kasvamaan verovapaata korkoa korolle?

A J.  Laske rahan tuotto ha / vuosi !

Miksi vaihtaisit 8–20 % korkoa tuottavan koneen (18 cm mänty) sellaiseen sijoituskohteeseen, joka on ensimmäiset 20 vuotta pakkasella ja vaatii työtä, vielä lisää rahaa päälle?

En   tunne muita laskutaitoista aktiivia kuin Puukin, niin kysyn mitä mieltä  olet suurista  pystypuu varastoista  joiden tuotto on laskenut alle 2 %?   Myös toiset  puun varastonpitäjät  kertokaa miten  niihin on tuuli vaikuttanut tai onko jo sovitun kaupan riskit jääneet myyjälle.